Sylkeväpunakobra
Sylkeväpunakobra tai punasylkeväkobra (Naja pallida) on Itä-Afrikassa elävä erittäin myrkyllinen kobralaji. Sen väritys vaihtelee lohenpunaisesta korallinpunaiseen tai ruskeaan. Kaulaa ympäröi leveä musta raita, joka näkyy parhaiten eläimen nostaessa etupäänsä ylös. Silmän alla on yleensä musta kyyneltä muistuttava kuvio. Sen pää on pieni ja pyöreä ja suurissa silmissä on pyöreät pupillit. Sylkeväpunakobra kasvaa 60–75 cm pitkäksi. Kenian ja Sudanin puoliaavikoilla elävät yksilöt ovat punaisimpia ja levinneisyysalueensa pohjoisosissa Egyptissä taas ruskeimmillaan. Sylkeväpunakobra munii 6–15 munaa.[2] Sen ravintoon kuuluvat pikkunisäkkäät, toiset käärmeet ja linnut.[3]
| Sylkeväpunakobra | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Suomumatelijat Squamata |
| Alalahko: | Käärmeet Serpentes |
| Heimo: | Myrkkytarhakäärmeet Elapidae |
| Suku: | Kobrat Naja |
| Laji: | pallida |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Naja pallida |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Puolustautuminen muokkaa
Laji puolustautuu muiden kobrien tavoin nostamalla päänsä pystyyn ja levittämällä niskansa. Lisäksi sylkeväpunakobra nimensä mukaisesti sylkee uhkaajaansa kohti jopa 2 metrin päähän.[2] Sen myrkkyhampaissa on pienet aukot, joista erikoislihakset puristavat myrkyn ulos. Käärmeen osumatarkkuus on erittäin hyvä. Sylkeväpunakobra tähtää hyökkääjän kasvoille, jolloin myrkkyä päätyy silmiin. Myrkky aiheuttaa silmissä hyvin inhottavaa kirvelyä, joka saa hyökkääjän perääntymään. Ihmisen silmiin joutuessaan sylkeväpunakobran myrkky saattaa aiheuttaa pysyviä vaurioita, ellei sitä huuhdella välittömästi pois. Käärmeen saalistaessa se ei sylje, vaan käyttää normaalia myrkkypuremaa uhrinsa pyydystämiseen.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Beraduccii, J., Spawls, S. & Malonza, P.: Naja pallida IUCN Red List of Threatened Species. Version 2021-3. 2021. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 12.2.2022. (englanniksi)
- ↑ a b O'Shea M. & Halliday T., Matelijat ja sammakkoeläimet, readme.fi/dorling kindersley 2009, 256 s.
- ↑ a b Dr. Hans W. Kothe, Käärmeet ja muut matelijat, Naumann & Göbel Verlagsgesellschaft mbH, s.154
Aiheesta muualla muokkaa
- ITIS: Naja pallida (englanniksi)
- The University of Adelaide, Australia, Clinical Toxinology Resources: Naja pallida (englanniksi)