Suvi (nimi)

etunimi

Suvi on suomalainen naisen etunimi. Sen alkuperä on suomen kielen identtinen sana suvi, jolla on useita luontoon liittyviä merkityksiä, tosin nimeä Suvi taivutetaan eri tavoin kuin kesää tarkoittavaa sanaa suvi (esim. Suvin, ei Suven). Nimeksi sana on otettu merkityksessä kesä.[1] Tämän johdosta nimeä Suvi on annettu erityisesti kesällä syntyneille tyttölapsille.

Suvi
Nimipäivä  
– suomenkielinen 7. kesäkuuta
– ruotsinkielinen
– ortodoksinen 17. toukokuuta
Muunnelmia Suvikki, Suvita
Vastineita eri kielissä Summer
Nimen alkuperä luontonimi

Sanaa suvi käytetään kesän synonyyminä etenkin länsimurteissa. Lisäksi suvi merkitsee länsimurteissa etelää ja itämurteissa suojasäätä.[2] Suvi on yleisnimenä suomen kielen vanhinta sanastoa: sana on luultavasti esiintynyt jo uralilaisessa kantakielessä.[3] Suvin rinnakkaismuoto on Suvikki.[4]

Suvi sai vuonna 1950 nimipäivän kalenteriin. 1980-luvulla Suvi oli muotinimi. Vuoden 2019 loppuun mennessä Suomessa on Digi- ja väestötietoviraston tietojen mukaan ollut noin 14 290 Suvi-nimen saanutta naista[5].

Tunnettuja Suvi-nimisiäMuokkaa

Kuvitteellisia SuviaMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Campbell, Mike: Suvi Behind the Name. Viitattu 14.9.2007.
  2. Maija Länsimäki: Kesä ja suvi 22.6.1999. Helsingin Sanomat. Viitattu 31.1.2008.
  3. Kaisa Häkkinen: Kielten menneisyys ja sen tutkiminen teoksessa Riho Grünthal (toim.): Ennen, muinoin: miten menneisyyttämme tutkitaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki 2002.
  4. Syrjänen, Pirjo-Riitta (toim.): Kutsu vaikka kukkaseksi: Nimitiedon vuosikirja. Hämeenlinna: Karisto, 1999. ISBN 951-23-3923-4.
  5. Nimipalvelu Digi- ja väestötietovirasto. Viitattu 27.4.2020.