Suur-Ii on viimeistään vuonna 1477 itsenäiseksi seurakunnaksi eli kirkkopitäjäksi ja vuonna 1445 hallintopitäjäksi tulleen, Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Iin pitäjän aiemmasta alueesta historiantutkimuksessa käytetty nimitys.

Iin pitäjän sinettejä.

Suur-Iin kunnat

muokkaa
 
Claes Claessonin kartta Pohjois-Pohjanmaan pitäjistä vuodelta 1650. Iin pitäjä kattoi kutakuinkin Iijoen, Kiiminkijoen ja Kuivajoen vesistöalueet.

Seuraavat nykyiset Suomen kunnat ja takaisin Iihin liitetty Kuivaniemi olivat osana historiantutkimuksessa Suur-Iiksi nimitettyä Iin pitäjää (suluissa omaksi kunnaksi muodostumisvuosi tai kun nykyistä kuntaa vastaava itsenäinen seurakunta on muodostunut)[1][2]:

  • Haukipudas (Iin kappeliseurakunta 1630,Ylikiimingin kappeliseurakunnaksi 1858, kunta vuoden 1865 jälkeen)
  • Ii (kappeliseurakunta vuosien 1340 ja 1374 välillä, itsenäinen seurakunta vuosien 1445 ja 1477 välillä, kunta vuoden 1865 jälkeen)
  • Kiiminki (Alakiiminki, kappeliseurakunta 1781, itsenäinen seurakunta 1858)
  • Kuivaniemi (itsenäinen seurakunta 1919, kunta vuoden 1865 jälkeen)
  • Pudasjärvi (itsenäinen seurakunta 1639, pysyi osana Iin hallintopitäjää, kunta vuoden 1865 jälkeen)
  • Ranua (osaksi Pudasjärven seurakuntaa 1639, pysyi osana Iin hallintopitäjää, kunta ja itsenäinen seurakunta 1917)
  • Simo (siirtyi Kemin hallintopitäjään 1608)
  • Taivalkoski (osaksi Pudasjärven seurakuntaa 1639, pysyi osana Iin hallintopitäjää, kunta vuoden 1865 jälkeen)
  • Yli-Ii (itsenäinen seurakunta 1917, kuntana 1924)
  • Ylikiiminki (Iin kappeliseurakunta 1765, Ylikiimingin kappeliseurakunnaksi 1858, kunta vuoden 1865 jälkeen)

Lähteet

muokkaa
  1. Elo, Kyösti: Iin Seurakunnan historia Iin kunta. Arkistoitu 7.9.2009. Viitattu 21.7.2009.
  2. Suur-Iin hallinnon historia Iin kunta. Arkistoitu 26.3.2009. Viitattu 21.7.2009.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.