Avaa päävalikko

Suomumustesieni (Coprinus comatus) on mustesieniin kuuluva, nuorena hyvä ruokasieni.

Suomumustesieni
Coprinus comatus 1.jpg
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Alaluokka: Agaricomycetidae
Lahko: Helttasienet Agaricales
Suku: Mustesienet Coprinus
Laji: comatus
Kaksiosainen nimi

Coprinus comatus
(O. F. Müll.) Pers.[1]

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Suomumustesieni Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Suomumustesieni Commonsissa

TuntomerkitMuokkaa

Suomumustesieni on keskikokoinen helttasieni. Lakki on 2-6 cm leveä ja 5-15 cm korkea, aluksi munamainen, sen jälkeen tasapaksu lieriö, myöhemmin kellomainen ja lopulta reunoilta repeilevä ja mustemaiseksi nesteeksi hajoava. Lakin yläpinta on pohjaväriltään valkea ja kookkaiden, vaaleanruskeiden tai hieman punertavien suomujen peittämä. Heltat ovat hyvin tiheät, ohuet, nuorena harmaanvalkoiset, vanhemmiten hieman punertavat ja sulavat lopulta mustemaiseksi itiömassaksi. Aivan vanhana jalan nokkaan jää vain riekaleisen lakin laki. Sienen 10-15 cm pitkä jalka on valkoinen ja solakka, mutta muuten kiiltävän sileä. Jalassa on kalvomainen, helposti irtoava rengas. Myös jalka irtoaa helposti lakista. Malto on valkoista, haurasta ja ohutta. Tuoksu ja maku ovat mietoja.

Kasvuaika ja -paikkaMuokkaa

Suomumustesienet kasvavat etenkin piha- ja puistonurmilla, puutarhoissa, kaatopaikoilla ja joutomailla heinäkuusta marraskuulle. Ne kasvavat tyypillisesti tiheinä ryhminä ravinteikkassa multamaassa asutuksen lähellä, mutta on huomioitava, että suomumustesieni kerää herkästi ympäristömyrkkyjä, kuten lyijyä ja kadmiumia. Suomumustesieni on yleinen lähes koko Suomessa Lappia lukuun ottamatta, Etelä-Suomessa se on hyvin yleinen.

Käyttö ravinnoksiMuokkaa

Suomumustesieni on hyvä, joidenkin lähteiden mukaan jopa herkullinen ruokasieni niin kauan kuin heltat ovat vielä valkoiset. Se soveltuu hyvin ruoanlaittoon sen parsamaisten ominaisuuksien takia. Suomumustesieni on kypsennettävä välittömästi poimimisen jälkeen, koska se sulaa nopeasti mustemaiseksi itiömassaksi jääkaapissakin. Toisin kuin monet muut mustesienilajit, esimerkiksi harmaamustesieni, suomumustesieni ei sisällä kopriinia, joka aiheuttaa alkoholin kanssa antabus-reaktion.[2]

LähteetMuokkaa

  1. Taksonomian lähde: Index Fungorum Luettu 27.8.2008
  2. C Crawford Mechem: Toxicity, Mushroom - Disulfiramlike Toxins eMedicine. Viitattu 4.9.2008. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa