Suomen sosialistinen työväentasavalta

historiallinen valtio

Suomen sosialistinen työväentasavalta oli nimi, jota Suomesta käytettiin Neuvosto-Venäjän hallituksen eli kansankomissaarien neuvoston ja Suomen punaisen hallituksen eli kansanvaltuuskunnan 1. maaliskuuta 1918 solmimassa yhteistyösopimuksessa.

Suomen sosialistinen työväentasavalta
1918–1918
Red flag.svg
lippu

FinnishCivilWarMapBegin.svg

Valtiomuoto Sosialistinen tasavalta
Valtionpäämies Kullervo Manner
Pääkaupunki Helsinki
Historia
– perustettiin 29. tammikuuta 1918
– hajosi 5. toukokuuta 1918
Valuutta Suomen markka
Edeltäjä(t)  Suomi

Nimitystä ”Suomen sosialistinen työväentasavalta” ehdotti sopimusneuvotteluiden yhteydessä kansankomissaarien neuvoston puheenjohtaja Vladimir Lenin. Kansanvaltuuskunnan hyväksymässä alkuperäisessä sopimusluonnoksessa oli sen sijaan esiintynyt nimitys Suomen tasavalta. Suomen edustajat Edvard Gylling ja Oskari Tokoi hyväksyivät Leninin ehdottaman nimenmuutoksen ja se päätyi lopulliseen sopimustekstiin. Jälkeenpäin muu kansanvaltuuskunta moitti Gyllingiä ja Tokoita siitä, että nämä olivat antaneet Leninin päättää Suomen valtion nimestä.[1][2]

”Suomen sosialistinen työväentasavalta” hajosi, kun valkoiset voittivat sisällissodan ja punaisten johtajat pakenivat Neuvosto-Venäjälle, jossa kansanvaltuuskunta lakkasi toimimasta.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Aimo Klemettilä: ”Lenin ja Suomen kansalaissota” teoksessa Lenin ja Suomi – osa II, s. 187–194. Opetusministeriö ja Valtion painatuskeskus, Helsinki 1989.
  2. Tuomo Polvinen: Venäjän vallankumous ja Suomi 1917–1920 I: helmikuu 1917–toukokuu 1918, s. 247. WSOY, Porvoo–Helsinki 1967.
Tämä Suomeen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.