Suomen Lukiolaisten Liitto

poliittisesti sitoutumaton lukiolaisten valtakunnallinen etujärjestö
(Ohjattu sivulta Suomen lukiolaisten liitto)

Suomen Lukiolaisten Liitto, (lyh. Lukiolaiset, ruots. Finlands Gymnasistförbund, eng. The Union of Upper Secondary School Students in Finland),[5][6] on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton valtakunnallinen lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö.[7]

Suomen Lukiolaisten Liitto
Perustettu 13. huhtikuuta 1985
Toimiala Lukiolaisten etu-, palvelu- ja harrastusjärjestö
Kotipaikka Suomi Helsinki, Suomi
Jäsenmäärä noin 50 000 (2018)[1]
Pääsihteeri Matti Mannonen[2]
Sara Sipilä[3]
Puheenjohtaja August Kiattrakoolchai[4]
Liittohallitus Vladislava Silkina (varapuheenjohtaja)
Iina-Lotta Kuisma (varapuheenjohtaja)
Hilma Hinkkanen
Jussi Kukkurainen
Samuel Oliveros De Nordenflicht
Veikka Ormio
Anni Takari
Liinu Torkkel
Tatu Tuomaala
Francis Turczyk
Jäsenlehti Improbatur
Aiheesta muualla
lukio.fi

Liitto perustettiin vuonna 1985 koululaislakon yhteydessä Mikkelissä aktivoimaan opiskelijakuntatoimintaa sekä edistämään ja valvomaan lukiolaisten etuja.

Jäsenmaksutuottojen perusteella liitolla oli vuonna 2015 noin 50 000 jäsenmaksunsa maksanutta jäsentä, mikä kattaa noin puolet kaikista Suomen lukiolaisista.[8][9]

Toiminta muokkaa

Suomen Lukiolaisten Liiton järjestön tehtävä on edistää opiskelijakuntatoimintaa, lukio-opiskelun edellytyksiä sekä ajaa lukiolaisten etuja kaikissa koulutus-, sosiaali- ja nuorisopolitiikkaan liittyvissä kysymyksissä.[7] Liitto antaa kannanottoja ja lausuntoja, kirjoittaa mielipidekirjoituksia ja kouluttaa lukioiden opiskelijakuntia. Se on myös säännöllisesti kuultavana koulutuskysymysten asiantuntijana opetusministeriössä ja eduskunnassa. Liitolla on edustus jokaisessa keskeisessä opetushallituksen ja opetusministeriön työryhmässä. Lisäksi liiton johto tapaa päättäjiä ja virkamiehiä sekä lobbaa lukiolaisten mielipiteitä.[10] Liitto tekee yhteistyötä muiden opiskelijajärjestöjen kanssa ja on jäsenenä lukuisissa sitoutumattomissa järjestöissä. Liitto vaikuttaa kansainvälisesti opiskelija- ja koulutusasioissa sekä itsenäisesti että kattojärjestönsä OBESSU:n kautta.

Ylintä päätäntävaltaa liitossa käyttää edustuksellinen liittokokous. Vuosittaiseen kokoukseen osallistuu noin 300 lukiolaista. Liittokokouksessa päätetään muun muassa tavoiteohjelmasta ja toimintasuunnitelmasta ja valitaan liittohallitus, joka johtaa järjestöä kokouksen päätösten mukaisesti. Liittohallitukseen kuuluu puheenjohtaja, kaksi varapuheenjohtajaa ja kuudesta kymmeneen liittohallituksen jäsentä. Vuonna 2024 puheenjohtajana toimii August Kiattrakoolchai.[11]

Suomen Lukiolaisten Liiton toimisto sijaitsee Helsingissä, osoitteessa Töölönkatu 35 B.[12] Liitolla on päätoimisen puheenjohtajiston lisäksi noin kymmenen työntekijää.[11] Liiton piirijärjestöjen lukiolaistoimijat kiertävät Suomen lukioissa kertomassa liitosta ja tapaamassa opiskelijakuntia, opiskelijakuntien ohjaavia opettajia ja rehtoreita.

Liitolla on 11 piirijärjestöä, jotka ovat Helsingin Lukiolaiset, Hämeen Lukiolaiset, Itä-Suomen Lukiolaiset, Järvi-Suomen Lukiolaiset, Kaakkois-Suomen Lukiolaiset, Lapin Lukiolaiset, Lounais-Suomen Lukiolaiset, Pirkanmaan Lukiolaiset, Pohjanmaan Lukiolaiset, Pohjois-Suomen Lukiolaiset ja Uudenmaan Lukiolaiset.[13] Liitolla on myös yksi jäsenjärjestö, FIBS.[14] Piirit toimivat yhteistyössä liiton toimiston sekä liittohallituksen kanssa. Piiri- ja jäsenjärjestöjä johtavat vuosittain valittavat piirihallitukset. Piiri- ja jäsenjärjestöjen puheenjohtajistot muodostavat piiritoimikunnan, joka on puheenjohtajistojen vertaistukiryhmä ja liiton toimielin.

Jäsenilleen liitto tarjoaa palveluja, kuten opiskelijakortin, lukiolaisten verkkomedia Improbaturin sekä neuvontapalvelua kaikissa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä. Lisäksi liitto valvoo opiskelijoiden etuja ja on ollut esimerkiksi mukana ajamassa maksuttoman toisen asteen koulutusta. [15]

Liitto on yksi Talousguru-kilpailun ja Studia-messujen järjestäjistä.

Puheenjohtajistot muokkaa

Vuosi Puheenjohtaja Ensimmäinen varapuheenjohtaja Toinen varapuheenjohtaja
1985 Päivikki Jäppinen Juha Koponen -
1986 Pasi Rinne Virve Tavaila -
1987 Petri Lahesmaa Antti Vuolanne -
1988 Petri Lahesmaa Antti Vuolanne -
1989 Ville Elonheimo Kari Jääskeläinen -
1990 Repe Harmanen Petra Kosonen (30.4. saakka) Jussi Lankinen
1991 Pasi Laitala Ritva Korhola Henri Korpi
1992 Henri Korpi Antero Eerola Oula Järvinen
1993 Oula Järvinen Masi Lohisalo Tero Meltti
1994 Antti Mäkinen Jussi Kekkonen Janne Valtonen
1995 Jussi Kekkonen Henrik Söderman Antti Lemberg
1996 Jussi Kekkonen Henrik Söderman Jarkko Sorvanto
1997 Jarkko Sorvanto Laura Räty Eija Kumpu
1998 Elinor Bradshaw Timo Salmi Tamás Nádor
1999 Kai Mykkänen Johanna Lehtinen Heikki Uusitalo
2000 Marja Koskela Niilo Mustonen Konsta Saarela
2001 Niilo Mustonen Elina Laavi Pauli Rautiainen
2002 Teemu Koivisto Kai-Verneri Kaksonen Mica Virtanen
2003 Heikki Siljamäki Sanni Grahn-Laasonen Noora Nykänen
2004 Petja Orre Liisa Lähteenaho Joonas Turunen
2005 Joonas Turunen Lasse Leponiemi Milla Halme
2006 Tiina Niemi Olli Enlund Aaro Kauppinen
2007 Antti Melander Fatim Diarra Mikko Hagelberg
2008 Niklas Huotari Anni Kosunen Jussi Mäkinen
2009 Ville Virtanen Jyri Rasinmäki Elina Uutela
2010 Teppo Säkkinen Mikko Martikkala Turkka Sinisalo
2011 Valtteri Aine Risto Lahti Janika Kallio
2012 Veera Svahn Kristian Kyllönen Emma-Stina Vehmanen
2013 Daniel Sazonov Joel Kontiainen Vihtori Suominen
2014 Otto Ahoniemi Rami Laitila Riikka Tähkävuori
2015 Tatu Koivisto Henni Roini Juuso Kurttila
2016 Elli Luukkainen Auli Piiparinen Matin Moradi
2017 Pietu Heiskanen Niko Ylä-Poikelus Venla Kinnunen
2018 Alvar Euro Jesse Saapunki Mikael Lehtonen
2019 Roosa Pajunen Kia Katjos Antti Kivi
2020 Adina Nivukoski Emmi Söderholm Juho Leskelä
2021 Emilia Uljas Hugo Paananen Tua Halen
2022 Lukas Virtala Vilhelm Vähäsilta Emmiina Kuisma
2023 Ella Siltanen Patrik Wilska Hugo Pylkkö
2024 August Kiattrakoolchai Vladislava Silkina Iina-Lotta Kuisma

Talous muokkaa

Rahoitus muokkaa

Opetus- ja kulttuuriministeriön yleisavustus nuorisojärjestöille[16]

  • 2012: 339 500 €
  • 2013: 335 000 €
  • 2014: 340 000 €
  • 2015: 340 000 €
  • 2016: 370 000 €
  • 2017: 380 000 €
  • 2018: 395 000 €
  • 2019: 395 000 €
  • 2020: 395 000 €
  • 2021: 395 000 €
  • 2022: 410 000 €

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. Mitä SLL tekee 6.1.2018. lukio.fi. Arkistoitu 31.12.2017. Viitattu 6.1.2018.
  2. Matti Mannonen on Lukiolaisten uusi pääsihteeri 24.8.2021. Suomen Lukiolaisten Liitto. Viitattu 1.1.2022.
  3. Sara Sipilä Lukiolaisten pääsihteeriksi 20.12.2023. Suomen Lukiolaisten Liitto. Viitattu 2.1.2024.
  4. August Kiattrakoolchai Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi lukio.fi. 15.11.2023. Viitattu 2.1.2024.
  5. Finlands Gymnasistförbund - Lukiolaiset Lukiolaiset. Arkistoitu 1.12.2017. Viitattu 24.11.2017. (ruotsiksi)
  6. The Union of Upper Secondary School Students in Finland - Lukiolaiset Lukiolaiset. Viitattu 24.11.2017. (englanniksi)
  7. a b Suomen Lukiolaisten Liitto: Suomen Lukiolaisten Liitto ry:n säännöt (PDF) lukio.fi. Viitattu 20.11.2011. [vanhentunut linkki]
  8. Liittokokousasiakirjat 2011 (PDF) (Liite 4 (Tilinpäätös 2010), sivu 36) dropbox.com. Viitattu 3.4.2014.
  9. Liity joukkoon! (Mitä maksaa?) Internet Archive. 8.9.2010. Suomen lukiolaisten liitto. Arkistoitu 8.9.2010. Viitattu 3.4.2014.
  10. Vaikuttaminen Lukio.fi. Viitattu 27.2.2023.
  11. a b Suomen Lukiolaisten Liiton työntekijät lukio.fi. Viitattu 27.2.2023.
  12. Yhteystiedot - Lukiolaiset Lukiolaiset. Viitattu 24.11.2017.
  13. Piirit lukio.fi. Viitattu 10.01.2020.
  14. Piirit Suomen Lukiolaisten Liitto. Arkistoitu 31.10.2011. Viitattu 20.11.2011.
  15. Lukiolaisten Liitto Lukio. Viitattu 27.2.2023.
  16. Nuorisojärjestöt Opetus- ja kulttuuriminiseriö. Viitattu 7.12.2022.

[1]

Aiheesta muualla muokkaa

  1. Ella Siltanen Suomen Lukiolaisten Liiton puheenjohtajaksi Lukio. 6.11.2022. Viitattu 11.11.2022.