Suomen eläinsuojelulaki

Eläinsuojelulaki (SDK 247/1996, ruots. djurskyddslag[1]) on 1. heinäkuuta 1996 Suomessa voimaan tullut laki, joka määrää siitä, miten eläimiä saa kohdella. Lakitekstin mukaan lain tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Laki määrää myös siitä, miten eläimen saa tappaa.[2]

Lain yleisenä periaatteena on: "eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet."[2]

Yksityiskohtaisimmista säännöistä eri eläinlajejien pitoa ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskien säännellään erikseen muun muassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla. [3]

Ahvenanmaalla on voimassa oma eläinsuojelulaki, mutta se on lähes yhteneväinen Suomen eläinsuojelulain kanssa.[4][5]

Lain uudistaminenMuokkaa

Nykyinen elaki painottaa eläinten suojelua kivulta ja kärsimykseltä eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen sijaan. Vuodesta 2010 maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu eläinten hyvinvointilakia, joka korvaisi nykyisin eläinsuojelulain ja -asetuksen. Uuden lain perusperiaatteina olisi edistää eläinten hyvinvointia ja lisätä niiden kunnioitusta. Tarkoituksena on lisäksi tehostaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.[6]

Sipilän hallitusMuokkaa

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle jouluna 2017 ja saapui lausunnoilta maaliskuun alussa. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle syyskuussa 2018 ja sen oli tarkoitus astua voimaan vuoden 2021 alusta, mutta se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.[7]

Lakiehdotuksessa tiineytyshäkit aiotiin kieltää 15 vuoden siirtymäajalla. Lehmien parsinavettoja tai sikojen porsitushäkkejä ei oltu kieltämässä. Lakiesityksestä jätettiin pois myös maininta siitä, että eläimillä olisi itseisarvo, mikä kuitenkin mainitiin ehdotuksen perusteluissa.[8] Uudessa laissa aiotiin täsmentää millainen eläinjalostus on kiellettyä. Eläinten pitäjiltä, sekä lemmikinomistajilta että ammatinharjoittajilta, oli tarkoitus tulla vaatimaan osaamista.[9]

Marinin hallitusMuokkaa

Valmisteltava lakiehdotus pohjautuu aiempaan hallituksen esitykseen. Lisäksi siinä on otettu huomioon pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukset eläinten hyvinvoinnista ja lausuntokierroksella saadut kirjaukset.[10][11]

Lakiehdotuksen mukaan eläintenhoidossa tulee ottaa huomioon lajille olennaiset käyttäytymistarpeet, ja kaikissa kivuliaissa toimenpiteissä tulee huolehtia kivunlievityksestä. Sen keskeisempiä uudistuksia aikaisempaan lakiehdotukseen on, että uusia parsinavettoja ei saisi enää rakentaa sekä uusien kiinteärakenteisten porsitushäkkien käyttöönotto kielletään. Lisäksi lintujen ja nisäkkäiden pysyvissä pitopaikoissa tulisi jatkuvasti tarjota juomavettä, koirien ja kissojen pentutehtailuun ja -kauppaan puututtaisiin tarkemmin, eläinlääkärit velvoitettaisiin ilmoittamaan toimenpiteistä joita he ovat tehneet koirille perinnöllisten vikojen vuoksi, ja saaliiksi otettava tai syöttinä käytettävä kala olisi lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. [6]

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 22.9.2022. Lokakuun lähetekeskustelussa asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto. Lakiesityksen voimaantulo riippuu sen eduskuntakäsittelyn aikataulusta. [12]

ArvosteluMuokkaa

Uusi laki on viivästynyt useita kertoja, koska maataloustuottajat ovat vastustaneet etenkin aikeita kieltää parsinavetat ja tiineytyshäkit.[13] Tuottajien edunvalvoja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ei nähnyt tarvetta kiristää eläinsuojelulakia, koska eläinten hoidon taso on järjestön mukaan suomalaistiloilla lain vaatimuksia korkeampi. MTK:n mukaan kiristys antaisi kilpailuetua ulkomailta tuodulle ruualle, joka tuotetaan heikommin eläinsuojelustandardein.[14]

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) ja eläinsuojelujärjestö Animalian mukaan ensimmäisessä lakiehdotuksessa ei ollut monia niiden keskeisinä pitämiä uudistuksia, kuten parsinavettojen ja turkistarhauksen kieltämistä, jatkuvaa vedensaantia eläinten pysyvissä pitopaikoissa, koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakkoa tai kirjausta eläinten itseisarvosta.[15] SEY esittää parannuksia myös lakiluonnoksen uudempaan versioon esimerkiksi porsaiden kastrointiin ja eläinten pitopaikkoihin liittyen. [16]

Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Korkeasaaren eläintarha ovat kritisoineet lain kohtia luonnonvaraisten eläinten hoidosta. Laissa eläinten auttamista ei säädetä kenenkään vastuulle. Korkeasaaren mukaan tilanne on jatkunut jo vuosikymmeniä ja se pitäisi korjata. Eläintarhan mukaan laissa tulisi säätää velvollisuus hoidontarpeen arviointiin ja ensiavun luonteiseen hoitoon. Lisäksi eläintarha toivoo, että luonnonvaraisten eläinten hoito olisi luvanvaraista. [17][18]

LähteetMuokkaa

  1. Uppdaterad lagstiftning: Djurskyddslag 247/1996 finlex.fi. Edita. Viitattu 8.6.2017. (ruotsiksi)
  2. a b Ajantasainen lainsäädäntö: Eläinsuojelulaki 247/1996 finlex.fi. Edita. Viitattu 8.6.2017.
  3. Valvottua ja tarkastettua eläintarhatoimintaa Korkeasaari. Viitattu 20.1.2023.
  4. Minna Pölkki HS, Oskar Rönnberg HS: Ahvenanmaalla etsittiin kadonnutta kengurua, mutta kuinka eksoottisia eläimiä Suomessa saa ylipäätään pitää? Helsingin Sanomat. 11.8.2019. Viitattu 23.1.2023.
  5. Djurskyddslag (1998:95) för landskapet Åland | Ålands landskapsregering www.regeringen.ax. Viitattu 23.1.2023.
  6. a b Eläinten hyvinvointilaki www.eduskunta.fi. Viitattu 20.1.2023.
  7. HE 154/2018 vp eduskunta.fi. Viitattu 29.9.2018.
  8. Eläinsuojelulaki on uudistumassa: Sikojen tiineytyshäkit kielletään, sonneja ei saa pitää kytkettyinä – eläinsuojelujärjestöt pettyivät Helsingin Sanomat. 7.6.2017. Viitattu 8.6.2017.
  9. Lakiluonnos esittää parsinavetta- ja tiineytyshäkkikieltoa Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 8.6.2017.
  10. Luonnos 4.11.2021: Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi eläinten hyvinvoinnista ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksihttps://mmm.fi/documents/1410837/1858027/HE+luonnos+laiksi+el%C3%A4inten+hyvinvoinnista_1.11+2057159_1_0.pdf/acf8d69c-6b44-c563-c147-5ab3c5b60a5b/HE+luonnos+laiksi+el%C3%A4inten+hyvinvoinnista_1.11+2057159_1_0.pdf?t=1636019106901
  11. Lakiesitys eläinten hyvinvoinnista annettiin eduskunnalle Valtioneuvosto. 22.9.2022. Viitattu 20.1.2023.
  12. HE 186/2022 vp www.eduskunta.fi. Viitattu 20.1.2023.
  13. Vääntö lehmistä ja sioista viivyttää taas uutta eläinsuojelulakia Yle Uutiset. Viitattu 8.6.2017.
  14. MTK ei kiristäisi eläinsuojelulakia ministeriö kertoo huomenna linjauksistaan Kaleva.fi. Viitattu 8.6.2017.
  15. Uusi eläinsuojelulaki vanhentunut jo ennen voimaantuloaan sey.fi. 7.6.2017. SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto. Arkistoitu 16.7.2017. Viitattu 8.6.2017.
  16. Kohti edistyksen ja onnen maata - paremman eläinlain puolesta SEY Suomen eläinsuojelu. Viitattu 20.1.2023.
  17. Korkeasaaren lausunto lakiin eläinten hyvinvoinnista Korkeasaari. 31.1.2022. Viitattu 20.1.2023.
  18. Luonnonsuojeluliiton lausunto eläinten hyvinvointilaista Suomen luonnonsuojeluliitto. 14.1.2022. Viitattu 20.1.2023.

Aiheesta muuallaMuokkaa