Suomen eläinsuojelulaki

Eläinsuojelulaki (SDK 247/1996, ruots. djurskyddslag) on 1. heinäkuuta 1996 Suomessa voimaan tullut laki, joka määrää siitä, miten eläimiä saa kohdella.

Lain korvaa 1.1.2024 alkaen laki eläinten hyvinvoinnista.

Yksityiskohtaisimmista säännöistä eri eläinlajejien pitoa ja erilaisia eläimillä harjoitettavia toimintoja koskien säännellään erikseen muun muassa maa- ja metsätalousministeriön asetuksilla.

Ahvenanmaalla on voimassa oma eläinsuojelulaki, mutta se on lähes yhteneväinen Suomen eläinsuojelulain kanssa.

Vuoden 1996 eläinsuojelulain periaattet

Lakitekstin mukaan eläinsuojelulain tarkoitus on suojella eläimiä parhaalla mahdollisella tavalla kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta ja edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua. Laki määrää myös siitä, miten eläimen saa tappaa.

Lain yleisenä periaatteena on, että eläimiä on kohdeltava hyvin eikä niille saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tarpeettoman kivun ja tuskan tuottaminen eläimille on kielletty. Lisäksi eläintenpidossa on edistettävä eläinten terveyden ylläpitämistä sekä otettava huomioon eläinten fysiologiset tarpeet ja käyttäytymistarpeet.

Lain uudistaminen: laki eläinten hyvinvoinnsta

Vuoden 1996 eläinsuojelulaki painottaa eläinten suojelua kivulta ja kärsimykseltä eläinten hyvinvoinnista huolehtimisen sijaan. Lakiuudistuksella pyritään modernisoimaan eläinten hyvinvoinnin sääntely vastaamaan nykypäivän käsityksiä eläinten asemasta ja hyvinvointitarpeista. Uuden lain nimi on laki eläinten hyvinvoinnista, ja se tulee voimaan vuoden 2024 alusta, korvaten eläinsuojelulain ja -asetuksen. Tarkoituksena on lisäksi tehostaa eläinten hyvinvoinnin valvontaa.

Lain keskeisiä uudistuksia ovat mm. parsinavetoiden ja porsitushäkkien rakentamisen kieltäminen, porsaiden kirurgisen kastraation kieltäminen sekä koirien ja kissojen pentutehtailuun puuttuminen uusin keinoin. Luonnonvaraisten eläinten hoitolatoiminnan harjoittaminen on lain mukaan ilmoituksenvaraista toimintaa. Laissa säädetään myös tuotantoeläimenä sallituista nisäkäs- ja lintulajeista sekä eläinlajeista, joita voidaan pitää sirkuksissa tai kiertävissä eläinnäyttelyissä. Myös eläintarhojen vaatimus osallistua suojelutoimiin määritellään tarkemmin.

Lakiuudistusta alettiin valmistelemaan maa- ja metsätalousministeriössä alun perin jo vuonna 2010, ja lakiesitys kerkesi muuttua ennen hyväksymistään useaan kertaan.

Sipilän hallitus

Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi eläinten hyvinvoinnista lähti lausuntokierrokselle jouluna 2017 ja saapui lausunnoilta maaliskuun alussa. Hallitus antoi lakiesityksen eduskunnalle syyskuussa 2018 ja sen oli tarkoitus astua voimaan vuoden 2021 alusta, mutta se raukesi keväällä 2019 vaalikauden päättyessä.

Lakiehdotuksessa tiineytyshäkit aiotiin kieltää 15 vuoden siirtymäajalla. Lehmien parsinavettoja tai sikojen porsitushäkkejä ei oltu kieltämässä. Lakiesityksestä jätettiin pois myös maininta siitä, että eläimillä olisi itseisarvo, mikä kuitenkin mainitiin ehdotuksen perusteluissa. Uudessa laissa aiotiin täsmentää millainen eläinjalostus on kiellettyä. Eläinten pitäjiltä, sekä lemmikinomistajilta että ammatinharjoittajilta, oli tarkoitus tulla vaatimaan osaamista.

Marinin hallitus

Valmisteltava lakiehdotus pohjautui aiempaan hallituksen esitykseen. Lisäksi siinä oli otettu huomioon pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelman kirjaukset eläinten hyvinvoinnista ja lausuntokierroksella saadut kirjaukset.

Hallituksen esitys laiksi eläinten hyvinvoinnista ja siihen liittyviksi laeiksi annettiin eduskunnalle 22.9.2022. Lokakuun lähetekeskustelussa asia lähetettiin maa- ja metsätalousvaliokuntaan, jolle perustuslakivaliokunnan ja ympäristövaliokunnan on annettava lausunto.

Helmikuussa 2023 eduskunnan perustuslakivaliokunta linjasi, että halal-teurastamisen ja košer-teurastamisen on oltava jatkossakin sallittua Suomessa ja lakiehdotusta on muutettava. Eduskunnassa oli huolestuttu Nato-maa Turkin mahdollisesta reagoinnista lakihankkeeseen, joka rajoittaisi muslimien uskonnonvapautta. Lisäksi Yhdysvaltain suurlähetystö oli kiinnostunut lakiesityksestä.

Hyväksyminen eduskunnassa

Eduskunta äänesti eläinten hyvinvointilain hyväksymisestä (HE 186/2022) istunnossaan 1.3.2023. Lakiesitys hyväksyttiin muutettuna. Eduskuntakäsittelyssä lakia muutettiin tainnuttamatta teurastuksen vaatimuksen ja kotirauhan piirissä tehtävien tarkastusten osalta.

Yhteensä 123 kansanedustajaa äänesti lain puolesta (jaa) ja 60 vastaan (ei), poissa oli 16. Eduskuntaryhmistä lakia kannattivat yksimielisesti sosialidemokraatit, keskusta, vihreät, vasemmistoliitto, RKP ja kristillisdemokraatit. Kokoomuksen jäsenet olivat jakautuneet ääntenkäytön suhteen. Lakia vastaan äänestivät perussuomalaisten-, Liike Nyt - ja Valta kuuluu kansalle -eduskuntaryhmien edustajat.

Äänestyksen yhteydessä eduskunta myös hylkäsi kansalaisaloitteeseen KAA 4/2021 "Kissakriisi hallintaan - kissojen tunnistusmerkinnän ja leikkauttamisen puolesta". Lakiesityksen yhteydessä kuitenkin linjattiin, että kissojen tunnistusmerkintä ja rekisteröinti säädetään pakolliseksi vuoden 2026 alusta lähtien eläinten tunnistamisesta ja rekisteröinnistä annetun lain nojalla.

Ympäristövaliokunta ja perustuslakivaliokunta kiinnittivät lausunnoissaan huomiota pitkiin siirtymäaikoihin tuoden esiin esimerkiksi, että pitkät siirtymäajat eivät ole lain tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta aivan asianmukaisia. Maa- ja metsätalousvaliokunta painotti mietinnössään lain soveltamisen kannalta keskeisten asetusten valmistelua mahdollisimman nopeasti. Valiokunta totesi, että asetuksenantovaltuuksien ”ripeä ja laajamittainen käyttäminen on tarpeen myös valvonnan yhdenmukaisuuden vuoksi."

Kritiikki lakiuudistusta kohtaan

Uusi laki on viivästynyt useita kertoja, koska maataloustuottajat ovat vastustaneet etenkin aikeita kieltää parsinavetat ja tiineytyshäkit. Tuottajien edunvalvoja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto (MTK) ei nähnyt tarvetta kiristää eläinsuojelulakia, koska eläinten hoidon taso on järjestön mukaan suomalaistiloilla lain vaatimuksia korkeampi. MTK:n mukaan kiristys antaisi kilpailuetua ulkomailta tuodulle ruualle, joka tuotetaan heikommin eläinsuojelustandardein.

Suomen eläinsuojeluyhdistysten liiton (SEY) ja eläinsuojelujärjestö Animalian mukaan ensimmäisessä lakiehdotuksessa ei ollut monia niiden keskeisinä pitämiä uudistuksia, kuten parsinavettojen ja turkistarhauksen kieltämistä, jatkuvaa vedensaantia eläinten pysyvissä pitopaikoissa, koirien ja kissojen tunnistusmerkintä- ja rekisteröintipakkoa tai kirjausta eläinten itseisarvosta. SEY esittää parannuksia myös lakiluonnoksen uudempaan versioon esimerkiksi porsaiden kastrointiin ja eläinten pitopaikkoihin liittyen.

Suomen Luonnonsuojeluliitto ja Korkeasaaren eläintarha ovat kritisoineet lain kohtia luonnonvaraisten eläinten hoidosta. Laissa eläinten auttamista ei säädetä kenenkään vastuulle. Korkeasaaren mukaan tilanne on jatkunut jo vuosikymmeniä ja se pitäisi korjata. Eläintarhan mukaan laissa tulisi säätää velvollisuus hoidontarpeen arviointiin ja ensiavun luonteiseen hoitoon. Lisäksi eläintarha toivoo, että luonnonvaraisten eläinten hoito olisi luvanvaraista.

Eläinsuojeluasiamiehen mukaan hyväksyttyyn lakiin eläinten hyvinvoinnista jäi merkittäviä puutteita, ja useat poikkeukset ja pitkät siirtymäajat heikentävät lain tarkoitusta. Esimerkiksi siirtymäaika on 12 vuotta lain voimaantulosta luopumisessa emakoiden pitkäaikaisesta pidosta tiineytyshäkeissä ja porsaiden kirurgisesta kastraatiosta. Asiamiehen mukaan laissa olisi myös pitänyt kieltää siirtymäajalla kaikkien eläinten jatkuva paikalleen kytkeminen ja pito kääntymisen estävissä rakenteissa ilman poikkeuksia.

Aiheesta muualla

• Eduskunta: Eläinten hyvinvointilaki
• Kuinka paljon eläinten kärsimyksellä on merkitystä? Tässä ovat uuden eläinsuojelulain 5 kiistakysymystä Yle, 2018