Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue
Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue edustaa Suomea jääkiekon alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuissa. Joukkuetta kutsutaan myös nimellä Pikkuleijonat.[1]
| Suomen alle 18-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue | |
|---|---|
 |
|
| Lempinimi | Pikkuleijonat |
| Liitto | Suomen jääkiekkoliitto |
| Valmentaja |
 Mika Marttila |
| Ensimmäinen ottelu | |
|
|
|
| Suurin voitto | |
| Suurin tappio | |
|
|
|
| Mitalit | ||
|---|---|---|
 Suomen joukkue maailmanmestaruuskisoissa vuonna 2011 | ||
| MM-kilpailut | ||
 Kultaa |
Saksa 1999 | |
| Kultaa |
Sveitsi 2000 | |
| Kultaa |
Yhdysvallat 2016 | |
| Kultaa |
Venäjä 2018 | |
 Hopeaa |
Ruotsi 2006 | |
| Hopeaa |
Sveitsi 2015 | |
| Hopeaa |
Slovakia 2017 | |
 Pronssia |
Suomi 2001 | |
| Pronssia |
Yhdysvallat 2009 | |
| Pronssia |
Valko-Venäjä 2010 | |
| Pronssia |
Venäjä 2013 | |
| Pronssia |
Saksa 2022 | |
| EM-kilpailut | ||
| Kultaa |
Suomi 1978 | |
| Kultaa |
Länsi-Saksa 1986 | |
| Kultaa |
Saksa 1995 | |
| Kultaa |
Tšekki 1997 | |
| Hopeaa |
Puola 1979 | |
| Hopeaa |
Norja 1983 | |
| Hopeaa |
Tšekkoslovakia 1988 | |
| Hopeaa |
Venäjä 1996 | |
| Hopeaa |
Ruotsi 1998 | |
| Pronssia |
Neuvostoliitto 1989 | |
| Pronssia |
Tšekkoslovakia 1991 | |
| Hlinka Gretzky Cup | ||
| Hopeaa |
2007 | |
| Hopeaa |
2012 | |
| Pronssia |
1996 | |
| Pronssia |
2005 | |
| Pronssia |
2022 | |
Ensimmäisen maaottelunsa Suomi pelasi Ruotsia vastaan Euroopan-mestaruuskisoissa vuonna 1977 häviten maalein 8–1. Vuonna 1978 joukkue voitti ensimmäisen mitalinsa, kun se voitti alle 18-vuotiaiden Euroopan-mestaruuskisoissa Neuvostoliiton loppuottelussa jatkoajalla Jari Kurrin maalilla[2]. Suomen voitto Neuvostoliitosta oli Suomen ensimmäinen merkittävä askel kasvun tiellä jääkiekon suurmaaksi[3].
HistoriaaMuokkaa
1970-luvullaMuokkaa
Vuoden 1978 Euroopan-meataruuskisojen loppuottelu pelattiin maanantai-iltapäivänä. Ottelu Helsingin jäähalissa oli myyty loppuun, eli paikalla oli 7 304 maksanutta katsojaa. Sen lisäksi paikalla oli arviolta tuhannesta kahteen tuhatta henkeä ilmaislipuilla, turnauksen muut joukkueet ja lehdistö.[4]
Neuvostoliitto teki ottelun avausmaalin ja eteni sen jälkeen jo 3–1-johtoon. Kolmannessa erässä Suomi pelasi kuitenkin erinomaisesti ja tasoitti ottelun kahdesti, ensin Juha Huikarin maalilla, sitten Mika Laineen.[4] Kuitenkin vain 1.43 minuuttia ennen varsinaisen peliajan loppumista Neuvostoliitto teki 5–4-maalin, mikä johti siihen, että osa yleisöstä alkoi poistua jäähallista.[5] Huikari kuitenkin tasoitti ottelun varsinaisen peliajan lopussa, ja ottelu siirtyi jatkoajalle.[6] Sitä ei pelattu äkkikuolema-menetelmällä.[6] Neuvostoliitto siirtyi johtoon, mutta 11 sekuntia ennen peliajan loppumista Huikari tasoitti jälleen ottelun.[5][6] Sitten ottelu siirtyi jatkoajalle, jossa sovellettiin äkkikuolema-menetelmää.[6] Toisella jatkoajalla puolustaja Timo Blomqvist laukoi lyöntilaukausella kiekon hyökkäyssiniviivalta päin maalivahti Dmitri Saprykia ja Jari Kurri siirsi ikään kuin heittäytyen paluukiekon maaliin ajassa 81.42 kun toista jatkoaikaa oli pelattu 1.42 minuuttia. Maalivahti Dmitri Saprykin sai vielä mailansa kiekon eteen, mutta kiekko kiertyi siitä maaliin.[3]
Kurri keräsi Jarmo Mäkitalon kanssa suuret peliminuutit pitkässä ottelussa. Mäkitalo oli turnauksessa Suomen paras pistemies tehopistein 4+7=11 ja Kurri paras maalintekijä. Hän teki neljässä ottelussa kuusi maalia.[3]
1980-luvullaMuokkaa
Vuoden 1986 Euroopan-mestaruuskisat pelattiin Länsi-Saksassa. Suomi eteni alkusarjasta loppuottelusarjaan, jossa sen ensimmäinen vastus oli Neuvostoliitto. Se siirtyi heti ottelun alussa johtoon, mutta Suomen Teppo Numminen tasoitti ottelun Janne Virtasen syötöstä vain 25 sekuntia myöhemmin. Kun ensi erä lähestyi puoliväliä Neuvostoliitto siirtyi uudelleen johtoon, mutta jälleen Suomi tasoitti pelin vain 50 sekuntia johtomaalin jälkeen, kun Janne Ojanen ohjasi Robert Salon syötön maaliin. Neuvostoliitto teki jälleen maalin, mutta erän viimeisellä minuutilla Jukka Seppo tasoitti pelin Pekka Tirkkosen syöttämänä.[7]
Toisen erän alussa Suomi siirtyi ensi kerran johtoon ottelussa. Neuvostoliitto tasoitti pelin, mutta sen jälkeen Neuvostoliiton joukkueessa tapahtui romandus. Suomi voitti ottelun lopulta maalein 10–5. Loppuottelusarjan viimeisessä pelissä Suomi pelasi Tšekkoslovakiaa vastaan, mutta Suomi oli jo varmistanut mestaruutensa. Ottelu päättyi 4–4-tasapeliin. Moni mestaruuden voittaneista suomalaispelaajista voitti seuraavana vuonna alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden Tšekkoslovakiassa.[8]
2000-luvullaMuokkaa
Vuosituhannen taitteessa joukkue voitti kahdesti maailmanmestaruuden ja tuli kerran kolmanneksi. Vuodesta 2006 alkaen joukkue on voittanut vuoden parin välein hopeaa tai pronssia, kunnes voitti mestaruuden vuonna 2016. Suomi voitti kultaa myös vuonna 2018.
SijoituksetMuokkaa
MaailmanmestaruuskilpailuissaMuokkaa
Euroopan-mestaruuskilpailuissaMuokkaa
Tummennettuina vuosina turnaus järjestettiin Suomessa.
JoukkueMuokkaa
Seuraavat 25 pelaajaa valittiin alle 18-vuotiaiden maailmanmestaruuskilpailuihin vuonna 2022.[10]
| Paik. | Nro. | Pelaaja | Joukkue |
|---|---|---|---|
| MV | 1 | Topias Leinonen | JYP
|
| MV | 30 | Niklas Kokko | Kärpät
|
| MV | 31 | Eemil Vinni | HIFK
|
| P | 2 | Thomas Grönlund | Lukko
|
| P | 3 | Kasper Kulonummi (A) | Jokerit
|
| P | 4 | Elmeri Laakso | SaiPa
|
| P | 6 | Otto Salin | HIFK
|
| P | 7 | Niko Minkkinen | JYP
|
| P | 25 | Arttu Kärki | Tappara
|
| P | 29 | Aron Kiviharju | TPS
|
| P | 32 | Otto Heinonen | Ilves
|
| H | 10 | Otto Hokkanen | SaiPa
|
| H | 12 | Jani Nyman | Ilves
|
| H | 13 | Joakim Kemell (A) | JYP
|
| H | 15 | Tuomas Uronen | HIFK
|
| H | 18 | Tommi Männistö | Tappara
|
| H | 19 | Kasper Lundell | HIFK
|
| H | 20 | Aleksanteri Kaskimäki (A) | HIFK
|
| H | 21 | Samu Bau | HIFK
|
| H | 22 | Lenni Hämeenaho | Ässät
|
| H | 23 | Kasper Halttunen | Jokerit
|
| H | 24 | Oskari Vuorio | Jokerit
|
| H | 27 | Lauri Raiman | Pelicans
|
| H | 28 | Jere Lassila (C) | JYP
|
| H | 34 | Topi Rönni | Tappara
|
JohtoryhmäMuokkaa
- Päävalmentaja:
Mika Marttila - Valmentaja: Saku Martikainen
- Valmentaja: Jari Saastamoinen
- Valmentaja: Esa Pirnes
- Maalivahtivalmentaja: Janne Laine
- Lääkäri: Thomas Ibounig
- Lääkäri: Juuso Siren
- Fysioterapeutti: Antti Ropo
- Huoltaja: Niko Kuisma
- Huoltaja: Matti Väyrynen
- Joukkueenjohtaja: Arto Sihvonen
- Manageri: Kimmo Oikarinen
Pelaajien saavutukset maailmanmestaruuskilpailuissaMuokkaa
Palkitut pelaajatMuokkaa
|
Tilastollisia saavutuksiaMuokkaa
|
Valmennuksen valitsemat turnauksen kolme parasta pelaajaaMuokkaa |
Katso myösMuokkaa
LähteetMuokkaa
- ↑ Leijonat.fi - U18 www.leijonat.fi. Arkistoitu 13.11.2015. Viitattu 7.1.2016.
- ↑ Suomi-kiekon merkkipaaluja Suomi-kiekon ennätykset ja tilastot. Viitattu 1.1.2023.
- ↑ a b c Video: Näin Jari Kurri kaatoi Neuvostoliiton 1978 – ”Ei sitä silloin ymmärtänyt” - MM-jääkiekko - Ilta-Sanomat web.archive.org. 5.1.2016. Arkistoitu 5.1.2016. Viitattu 3.1.2023.
- ↑ a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 152. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ a b Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 153. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ a b c d Suomen historialliset mitalit löytyvät vain yhdeltä pelaajalta – näin murtui vuosikymmenten trauma: ”Tuli viestejä, että tulkaa nyt pois sieltä” www.iltalehti.fi. Viitattu 3.1.2023.
- ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 153. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 154. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Honkavaara, Aarne ym.: Kaukalon leijonat, s. 176. US-Mediat Oy, 1989.
- ↑ Team Roster – Finland iihf.com. Viitattu 25.4.2019. (englanniksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
- Suomen U18 maajoukkue jääkiekkoliiton sivuilla (Arkistoitu – Internet Archive) (suomeksi)
- Suomen alle 18-vuotiaiden maajoukkueen kaikkien aikojen pistepörssi MM-kisoissa