Suomen VII armeijakunta

Suomen VII Armeijakunta oli Suomen maavoimien armeijakunta jatkosodassa.

KomentajaMuokkaa

Armeijakunnan komentajana oli muodostamisesta 20. kesäkuuta 1941 lakkauttamiseen 16. kesäkuuta 1943 kenraalimajuri Woldemar Hägglund, joka ylennettiin kenraaliluutnantiksi 16. tammikuuta 1942.

JoukotMuokkaa

Armeijakuntaan liitettiin muodostettaessa 7. ja 19. divisioona.

Armeijakunnan tie jatkosodan hyökkäysvaiheessaMuokkaa

VII armeijakunta oli aluksi ryhmitetty linjalle Pyhäjärvi-Värtsilä. Se aloitti hyökkäyksensä muun Karjalan Armeijan tavoin 10. heinäkuuta 1941. Armeijakunnan tavoitteena olisi ollut Sortavala, mutta hyökkäys pysähtyi jo pian Matkaselälle ja Hämekoskelle. Heikon hyökkäysmenestyksen takia armeijakunta sai vahvennuksena 11. divisioonan. Tämäkään ei riittänyt, sillä neuvostodivisioona piti asemansa. Elokuun puolivälissä päämaja joutui perustamaan I armeijakunnan Sortavalan suunnalle. Yhdessä I Armeijakunnan kanssa armeijakunta valtasi Sortavalan elokuun loppupuoliskolla.

Sortavalan taistelujen jälkeen armeijakunta siirrettiin Itä-Karjalaan Vieljärvelle. Elokuun lopussa se eteni Säämäjärvelle ja samalla siihen liitettiin 1. divisioona. Syyskuun puolivälissä armeijakunta valtasi Prääsän ja Petroskoihin armeijakunnan joukot saapuivat 1. lokakuuta. Lokakuun puolivälissä VII armeijakuntaan kuuluivat Osasto Lagus, 1., 11. ja 4. divisioona. Lokakuun lopussa pääosa armeijakunnan joukoista siirrettiin muualle ja uudelleen järjestettyn armeijakunnan muodostivat lopulta vain 4. divisioona ja Ryhmä Oinonen. Armeijakunta valtasi Kontupohjan 2. marraskuuta. Armeijakunnan viimeiseksi hyökkäysvaiheen sotatoimeksi jäi Songunniemen valtaus, jonka jälkeen armeijakunta siirrettiin reserviksi Äänislinnaan.

LähteetMuokkaa

Tämä sotaan tai sodankäyntiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.