Suomen Taitovoimisteluklubi
Suomen Taitovoimisteluklubi ry eli STVK on perustettu vuonna 1978. STVK:n toiminta-ajatuksena on tarjota eri-ikäisille ja eritasoisille lapsille ja nuorille mahdollisuus harrastaa telinevoimistelua harrastaja- ja kilpatasolla.
Liikuntahetkistä haetaan iloa, virkistystä sekä eväitä elämään. Seurassa pyritään tukemaan lasten liikunnallista, henkistä ja yhteiskunnallista kehittymistä liikunnan avulla. Seuran toiminnassa oli mukana syksyllä 2014 noin 400 voimistelijaa. Eri tasoluokissa kilpailevia telinevoimistelijoita on noin 60.
Suomen Taitovoimisteluklubi 30 vuotta 1978–2008 muokkaa
Marraskuun 16. päivänä 1978 allekirjoittivat Leena Jääskeläinen, Arto Palkama, Tuula Hämäläinen, Otso Vilhunen, Elina Simonen, Veikko Mielonen ja Martti Rönkkö sopimuskirjan, jossa ilmoitetaan perustettavaksi Suomen Taitovoimistelu Klubi r.y. niminen yhdistys.
Seuran alkutaival perustui yritykseen nostaa Suomen telinevoimistelun tasoa keräämällä lahjakkaita telinevoimistelijoita ympäri Suomen korkeatasoiseen valmennukseen samaan kouluun. Tämän ajatusmallin pohjalta löytyi myös seuran nimi.
Harjoitusolosuhteet muokkaa
Seuran syntysijat ovat Munkkivuoressa, kuuluisassa Munkkivuoren lukiossa. Aluksi telineet jouduttiin pystyttämään vain harjoitusten ajaksi ja niiden jälkeen tila jouduttiin raivaamaan muuhun käyttöön. Alusta lähtien harjoituksia pidettiin myös Arkadian yhteislyseossa. Stadionin voimistelutila saatiin käyttöön vuonna 1981. Se oli Munkkivuoren ja Arkadian koulun lisäksi kolmantena harjoituspaikkana aina vuoteen 1984 saakka, jolloin Töölön Kisahallin A-puolen pääty siirtyi painijoilta voimistelijoiden käyttöön. Töölön Kisahalliin siirtyivät tuolloin harjoittelemaan kilparyhmät, alkeisryhmien harjoituksia pidettiin Munkkivuoressa aina vuoteen 1991 saakka. Vuonna 1990 kaupunki alkoi tarjota voimistelulle tiloja myös Laakson Pelastuskoulun liikuntahallista ja se olikin seuran ahkerassa käytössä aina kevääseen 2003 saakka.
Seuran toiminnan laajetessa alettiin harjoituksia pitää myös Itä-Helsingissä. Kallahden ala-asteella pidettiin alle kouluikäisten harjoituksia vuosina 1993–2002. 1990-luvun puolivälissä tiloja saatiin käyttöön myös Pihlajamäen ala-asteelta. Siellä toimintaa oli kahtena vuotena, mutta lähinnä ohjaajapulasta johtuen tiloista jouduttiin luopumaan. Vuodesta 1996 lähtien Töölön ala-asteen liikuntasali on ollut seuran toiminnan kannalta tärkeässä roolissa. Se on tarjonnut hyvät puitteet monentasoisten ryhmien harjoituspaikaksi. Vuonna 2001 harjoitusolosuhteissa saatiin merkittävä helpotus, kun kaupunki rakennutti Myllypuron Liikuntamyllyyn erinomaiset voimistelutilat. Tällä hetkellä toiminta on keskitetty kolmeen paikkaan, Töölön Kisahalliin, Liikuntamyllyyn ja Meilahden yläasteelle.
Valmennustoiminta muokkaa
Ensimmäisinä vuosina seurassa toimi kymmenkunta valmentajaa. Päävalmentajina vuoteen 1985 asti olivat Borsa Matekovits ja Elina Kuusela (o.s. Simonen). Borsa toimi valmentajana aina vuoteen 1994 asti , Elina sen sijaan jatkoi valmennustaan pidempään ja siirtyi valmennuksen lopetettuaan tuomariksi. Seuran päävalmentajana toimi Raija Koivisto-Jalonen, joka aloitti valmennuksen vuonna 1981 lopetettuaan oman aktiiviuransa voimistelussa, vuoteen 2006 saakka.
Vuodesta 1996 alkaen on seurassa toiminut useita koko- tai osapäivätoimisia valmentajia. Tällä hetkellä on aktiivisesti toiminnassa mukana noin 20 ohjaajaa ja valmentajaa. Vuonna 2016 päätoimisina valmentajina STVK:ssa toimivat päävalmentaja Lyova Harutyunyan, Tigran Melkonyan, Lilja Hämäläinen, Olena Polishchuk, ja Sana Wahab Marif.
Kansainvälinen valmennusyhteistyö muokkaa
Alkuajoista lähtien seura on tehnyt vuosittain kansainvälistä valmennusyhteistyötä. Aina vuoteen 1986 asti seura sai vuosittain vierailevia valmentajia Unkarista ja teki leiri- ja kilpailumatkoja Unkariin. Yhteistyöseurana tuolloin oli Budapestiläinen Postas-seura. Vuosina 1988–1990 kiinteimmät suhteet olivat Suomenlahden eteläpuolelle. Tallinnalainen Työvoimavarat-seura voimistelijoineen ja valmentajineen vieraili usein Suomessa. Harjoitusleirejä pidettiin usein myös Tallinnassa. Vuonna 1990 käynnistettiin uudelleen yhteistyö unkarilaisten kanssa. Tämä yhteistyö jatkui aina vuoteen 1999 saakka. Yhteistyöseura oli tuona aikana Kaakkois-Unkarissa, Bekescabassa. Aina vuoteen 1996 asti seura sai Unkarista valmentajavieraita Rovaniemen hiihtolomaleirille ja seuran voimistelijat harjoittelivat Unkarissa muutaman kerran vuodessa, joskus useita viikkoja kestävillä harjoitusleireillä.
Vuodesta 1998 alkanut yhteistyö venäläisten valmentajien kanssa on jatkunut tiiviinä jo kuusi vuotta. Eri puolilta Venäjää on tullut vieraita usean kerran vuodessa valmentajia ja koreografeja. Jäsenet ovat puolestaan vierailleet tiuhaan tahtiin muun muassa Rostovissa, Mustanmeren leirillä Betassa, Pietarissa ja Gruklajassa. Päätoiminen valmentaja, Nelia Eremenko, edesauttoi suuresti näiden kontaktien syntymisessä. Kauden 2008–2009 alussa STVK:ssa toimi neljä venäläistä ammattivalmentajaa. Tämä mahdollisti jokaiselle harrastajalle edetä voimistelussa vaikkapa kansainväliselle tasolle.
Kilpailujen järjestäminen muokkaa
Normaalivuosina STVK on järjestänyt telinevoimistelussa vähintään kevät- ja syyskilpailut. Koko 1980-luvun ajan vuotta 1987 lukuun ottamatta seura järjesti naisten ja tyttöjen telinevoimistelun SM-kilpailut joka vuosi. 1990-luvulla kävi ilmi, ettei arvokilpailujen järjestämiselle ole riittävän hyviä tiloja eikä telineitä. Muutamat telinevoimistelun SM-kilpailut 1990-luvulla kuitenkin järjestettiin. Näytösvoimistelun kilpailutoiminnan käynnistyttyä seura alkoi osallistua myös näytösvoimistelun arvokilpailujen järjestämiseen. Liikuntamyllyn tilojen valmistuttua vuonna 2001 seura on järjestänyt säännöllisesti SM-tasoisia kilpailuja sekä naisille että miehille.
Kilpailumenestys muokkaa
STVK on Suomen menestynein seura naisten telinevoimistelussa. Naisten Suomen mestaruuksia STVK:n voimistelijat ovat voittaneet 75 kappaletta. Tuoreimmat STVK:n neliottelun Suomen mestarit ovat Maija Leinonen (2016) ja Erika Pakkala (2014).
STVK:n telinevoimistelijat ovat voittaneet seuran historian aikana seuraavat naisten Suomen mestaruudet:
Neliottelu
- 2016 Maija Leinonen
- 2014 Erika Pakkala
- 2012 Erika Pakkala
- 1993 Elina Ahola
- 1992 Sari Lehmuskallio
- 1990 Sari Lehmuskallio
- 1989 Sari Lehmuskallio
- 1988 Sari Lehmuskallio
- 1986 Miia Kosonen
- 1984 Marjut Rönkkö
- 1982 Marja Pajarinen
- 1981 Heidi Mielonen
- 1980 Heidi Mielonen
Hyppy muokkaa
- 2006 Aino Aura
- 2003 Tiina Taavitsainen
- 2002 Tiina Taavitsainen
- 2001 Tiina Taavitsainen
- 2000 Tiina Taavitsainen
- 1999 Tiina Taavitsainen
- 1998 Tiina Taavitsainen
- 1995 Viivi Puumala
- 1992 Sari Lehmuskallio
- 1991 Sari Lehmuskallio
- 1990 Sari Lehmuskallio
- 1989 Sari Lehmuskallio
- 1988 Mari Lehmuskallio
- 1987 Marita Lax
- 1986 Ulrika Lindholm
- 1985 Marjut Rönkkö
- 1982 Marja Pajarinen
- 1978 Maire Alho
Nojapuut muokkaa
- 2014 Erika Pakkala
- 2012 Erika Pakkala
- 2006 Kiira Kokko
- 2005 Mira Laitila
- 2000 Riina Oksanen
- 1994 Elina Ahola
- 1991 Sari Lehmuskallio
- 1990 Sari Lehmuskallio
- 1989 Sari Lehmuskallio
- 1988 Mari Lehmuskallio
- 1987 Miia Kosonen
- 1986 Ulrika Lindholm
- 1983 Marjut Rönkkö
- 1982 Raija Koivisto
- 1980 Heidi Mielonen
Puomi muokkaa
- 2016 Maija Leinonen
- 2003 Kiira Kokko
- 2001 Maria Skyttä
- 1999 Mira Laitila
- 1989 Sari Lehmuskallio
- 1988 Sari Lehmuskallio
- 1987 Miia Kosonen
- 1986 Ulrika Lindholm
- 1985 Marja Pajarinen
- 1984 Marjut Rönkkö
- 1982 Marja Pajarinen
Permanto muokkaa
- 2014 Erika Pakkala
- 2012 Erika Pakkala
- 2011 Erika Pakkala
- 2005 Mira Laitila
- 2003 Maria Skyttä
- 1998 Maria Skyttä
- 1994 Elina Ahola
- 1993 Sari Lehmuskallio
- 1991 Sari Lehmuskallio
- 1990 Sari Lehmuskallio
- 1989 Sari Lehmuskallio
- 1988 Sari Lehmuskallio
- 1986 Ulrika Lindholm
- 1985 Marja Pajarinen
- 1983 Marja Pajarinen ja Marjut Rönkkö
- 1982 Marja Pajarinen
- 1981 Arja Koivunen.
Aivan alkuajoilta tiedot mitalisaavutuksista hieman epätarkkoja, mutta käytettävissä olevien tulosten mukaan seuran voimistelijat ovat saavuttaneet yhteensä 287 henkilökohtaista SM-mitalia. Naisten telinevoimistelussa huippuvuosi oli 1982, jolloin kaikki SM-mitalit tulivat sen voimistelijoille. 25 vuodesta peräti 14 vuotta on ollut sellaista, jolloin naisten telinevoimistelun SM-mitaleista suurin osa on mennyt seuran voimistelijoille. Seitsemänä vuotena tyttöjen telinevoimistelussa seuran voimistelijat ovat saavuttaneet yli puolet jaossa olevista SM-mitaleista. Henkilökohtaisia SM-mitaleja on saavuttanut eniten Sari Lehmuskallio. Hän hallitsi suomalaista naistelinevoimistelua usean vuoden ajan 1980-luvun puolivälistä lähtien. Sarin saavuttamien SM-mitalien määrä on 33, joista peräti 23 on kultaista.
Seuran kilpailijoiden parhaana saavutuksena kansainvälisellä tasolla, sekä suomalaisessa naistelinevoimistelussa ylipäätää, on vuoden 2002 Unkarin telinekohtaisissa MM-kilpailuissa Maria Skytän saavuttama nojapuiden 19. sija.
Vuonna 1993 Lissabonissa järjestetyissä näytösvoimistelun EM-kilpailuissa saavutettu kultamitali ja 1998 Odensessa järjestetyissä näytösvoimistelun EM-kilpailuissa saavutettu pronssimitali ovat siivittäneet joukkuetta kymmeneen SM-kultaan ja useisiin PM-mitaleihin. Seniorien ohella myös juniorit ovat saavuttaneet useita SM-mitaleja.
Seuran alkutaipaleelta löytyy myös edustuksia miesten ja nuorten telinevoimistelun arvokilpailuissa. Vuoteen 1981 toiminnassa mukana olleet miehet ja nuoret saavuttivat useita SM-mitaleja. Vuosi 1981 oli Pekka Mäkelän hallintaa nuorten telinevoimistelussa.
Seura on myös aerobicissa osallistunut arvokilpailuihin.
Seuran hallinto muokkaa
Seuran puheenjohtajana ovat toimineet seuraavat henkilöt:
Leena Jääskeläinen (1978–1983), Martti Rönkkö (1984–1985), Erik Aikala (1986–1988), Eero Lehmuskallio (1989–1993), Erkki Vuori (1994–1995), Sinikka Skyttä (1995–2003), Mika Säilä (2004–2009), Anna Hämäläinen (2010), Sari Kauria-Räsänen (2011), Nina Immonen (2012-2013) ja Hannu Sipilä (2014–2019). Vuonna 2020 puheenjohtajana aloitti Leena Hellfors.
Johtokunnassa on ollut 10 jäsentä aina vuoteen 2002 asti, jolloin sääntöjä muutettiin niin, että johtokunta muodostuu puheenjohtajasta ja kahdeksasta varsinaisesta jäsenestä.
Merkittävä askel seuran historiassa otettiin vuonna 2000, jolloin palkattiin osapäivätoiminen toiminnanjohtaja. Tehtävä muutettiin melko pian kokopäivätoimiseksi. Tehtävää hoiti syksyyn 2003 asti Birgitta Oksanen. Hänen jälkeen toimintaa johti Pirki Aura vuoteen 2007, jolloin hän kuoli. Tämän jälkeen toiminnanjohtajana toimi vuoden ajan Ulla Lamberg. Toimintavuoden 2008/2009 alusta STVK:n toiminnanjohtajana toimi Sanna Hintsanen vuoteen 2010 saakka. Aino Aura toimi STVK:n seurakoordinaattorina 2012–2015, minkä jälkeen toiminnanjohtajaksi valittiin Sonja Uotila. Sonjan jälkeen toiminnanjohtajina ovat olleet Kaisla Vuorenmaa ja Sami Paavilainen.