Suomalais-venäläinen koulu

peruskoulu ja lukio Helsingissä

Suomalais-venäläinen koulu (lyh. SVK) on vuonna 1955 perustettu kaksikieliseen opetukseen erikoistunut koulu Helsingin Kaarelassa Maununnevalla. Koulussa toimii esikoulu, peruskoulu ja lukio sekä vuonna 1990 SVK:n naapuritontilla toimintansa aloittanut päiväkoti Kalinka[4]. Koulu toimii Opetushallituksen hallinnon alaisena.[5]

Suomalais-venäläinen koulu
Suomalais-venäläisen koulun uusi rakennus tammikuussa 2022.
Suomalais-venäläisen koulun uusi rakennus tammikuussa 2022.
Sijainti Kaarelankuja 2b, 00430, Kaarela, Helsinki
Koordinaatit 60°14′17.9″N, 24°54′0.5″E
Tyyppi esikoulu, peruskoulu, lukio
Perustettu 1955
Rehtori Tuula Väisänen
Oppilaita n. 50 (esikoulu, 2022)[1]
n. 500 (peruskoulu, 2022)[2]
n. 160 (lukio, 2022)[3]
Verkkosivut

Vuonna 2022 peruskoulussa oli noin 500 oppilasta,[2] lukiossa noin 160 opiskelijaa[3] ja esikoulussa noin 50 oppilasta[1].

Historia

muokkaa

Suomalais-venäläinen koulun juuret ulottuvat vuoteen 1861, jolloin perustettiin kauppias Nikifor Tabunovin myötävaikutuksella kotikoulu venäläisille lapsille Helsingin keskustaan. Tästä kolmen vuoden kuluttua, vuonna 1864, perustettiin varsinainen venäläinen koulu Suomessa, joka tunnetaan niin sanottuna Tabunovin kouluna.[8] Sen seuraajaksi perustettiin 1930 Helsingin venäläinen lyseo, jota ylläpitämään perustettiin 1955 Helsingin venäläisten koulujen kannatusyhdistys. Vuonna 1963 nimi muutettiin Helsingin suomalais-venäläiseksi kouluksi. Koulu toimi Neitsytpolku 1 A:ssa Ullanlinnassa, kunnes uusi koulurakennus valmistui osoitteeseen Kaarelankuja 2 vuonna 1964.[9][10] Perusrakennuksen suunnitteli arkkitehti Osmo Sipari.[11] Marraskuussa 1964 presidentti Urho Kekkonen kävi tutustumassa Suomalais-venäläisen koulun uuteen koulurakennukseen.[12] Sitä laajennettiin 1970[13] sekä lukio-osalla vuonna 1985.

 
Suomalais-venäläisen koulun vanha koulurakennus vuonna 1965.

Peruskoulu-uudistuksen yhteydessä 177 koulusta tuli valtion ylläpitämä. Sitä varten annettiin 21. toukokuuta 1976 laki suomalais-venäläisestä koulusta, jota täydennettiin asetuksella 7. huhtikuuta 1977.[14] Normaalin oppimäärän ohella oppilaat tuli perehdyttää venäjän kieleen sekä Sosialististen Neuvostotasavaltojen Liiton kansojen kulttuuriin.[13] Asetuksen mukaan koulun johtokunnassa tuli olla opettajien ja vanhempainneuvoston ohella edustaja myös Suomi-Neuvostoliitto-Seurasta,[15] mikä vaihdettiin joulukuussa 1994 Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraan.[16] Laki suomalais-venäläisestä koulusta kumottiin vuonna 1998, mutta asetus on muutettuna edelleen voimassa.[17]

Mihail Gorbatšovin silloinen vaimo Raisa Gorbatšova ja Mauno Koiviston vaimo Tellervo Koivisto toimivat koulun yhteyteen vuonna 1990 valmistuneen päiväkoti Kalinkan kummeina.[18]

Vuonna 2018 ryhdyttiin valmistelemaan asemakaavamuutosta, joka mahdollisti vanhojen, huonokuntoisiksi todettujen koulurakennusten purkamisen. Uudisrakennuksen suunnittelukilpailu pidettiin keväällä 2018, ja voittajaehdotus valittiin lokakuussa 2018.[19] Uusi rakennus valmistui kesällä 2021 entisen paikalle.[20]

Henkilökunta

muokkaa

Koulussa oli vuonna 2022 noin 60 opettajaa.[21]

Rehtorit[21]
Sija Nimi
Koulun rehtori Tuula Väisänen
Apulaisrehtori, esikoulu ja alakoulu Katri Barannik-Tolvanen
Apulaisrehtori, yläkoulu ja lukio Sanna Torvikoski
Venäjän kielen apulaisrehtori Maarit Kaunisto

Entiset rehtorit

muokkaa

Lauri Teivaisen kauden jälkeen Suomalais-venäläisen koulun johtokunta valitsi rehtoriksi Käpylän koulun rehtorin Martti Arkonsuon. Hän kuitenkin jätti paikkansa koeajan jälkeen. Boris Novitsky palasi koulun vastaavaksi rehtoriksi Arkonsuon jälkeen. Vuonna 1971 Martti Ruohonen aloitti pitkän kautensa koulun rehtorina.[22][23]

Tunnettuja entisiä oppilaita

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. a b Esiopetusta antavat oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Suomalais-venäläinen koulu) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 4.9.2023.
  2. a b Perusopetuksen oppilaitokset (Valitse opetuksen järjestäjäksi Suomalais-venäläinen koulu) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 4.9.2023.
  3. a b Lukiokoulutuksen oppilaitokset (Valitse koulutuksen järjestäjäksi Suomalais-Venäläinen Koulu) Opetushallinnon tilastopalvelu Vipunen. Viitattu 4.9.2023.
  4. Päiväkoti Kalinka ja päiväkoti Matrjoshka Suomalais-venäläisen koulun kannatusyhdistys ry. Viitattu 28.12.2022.
  5. Tietoa Suomalais-venäläisestä koulusta Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 28.12.2022.
  6. Helsingin lukioiden sisäänpääsyrajat (.xlsx) Helsingin kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
  7. Helsingin lukioiden yhteishaun tulokset (.xlsx) Helsingin kaupunki. Viitattu 4.9.2023.
  8. Suomalais-venäläinen koulu täytti 55 vuotta! (Arkistoitu versio)
  9. Suomalais-venäläisen koulun historia Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 28.12.2022.
  10. Historiaa Suomalais-venäläinen koulu. Arkistoitu 24.7.2007.
  11. Osmo Sipari Arkkitehtuurimuseo. Viitattu 28.12.2022.
  12. Koski, Päivi & Vehkanen, Laura: Muutoksen peili Suomalais-venäläisen koulun historia 1955-2005, s. 71. Suomalais-venäläinen koulu, 2005. ISBN 952-91-9325-4.
  13. a b Helsingin suomalais-venäläinen koulu Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli, yksytyiskoulut.fi. Viitattu 28.12.2022.
  14. Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta finlex.fi. Viitattu 28.12.2022.
  15. Asetus suomalais-venäläisestä koulusta (314/1977). Finlex.
  16. Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta annetun asetuksen muuttamisesta (1287/1994). Finlex.
  17. Laki Suomalais-venäläisestä koulusta (viitetiedot). Finlex. Asetus Suomalais-venäläisestä koulusta (viitetiedot). Finlex.
  18. Liiten, Marjukka: Päiväkoti Kalinka on valmiina esittäytymään kummeilleen Helsingin Sanomat. 10.9.1990. Viitattu 28.12.2022.
  19. Suomalais-venäläinen koulu puretaan. Tanotorvi, 28.11.2018, nro 11, s. 4–5. Artikkelin verkkoversio.
  20. Moderni puukoulu valmistui Kaarelaan – Suomalais-venäläisen koulun uudisrakennus tarjoaa tilat noin 700 oppilaalle SRV. Arkistoitu 28.12.2022. Viitattu 28.12.2022.
  21. a b Opettajalista Suomalais-venäläinen koulu. Viitattu 28.12.2022.
  22. Historia Suomalais-venäläinen koulu. Arkistoitu 6.8.2016.
  23. Koski, Päivi & Vehkanen, Laura: Muutoksen peili Suomalais-venäläisen koulun historia 1955-2005, s. 33. Suomalais-venäläinen koulu, 2005. ISBN 952-91-9325-4.
  24. Guzenina-Richardson pärjää Venäjällä ilman tulkkia Iltalehti. 12.10.2012. Arkistoitu 13.10.2012.
  25. Miljoonasopimuksen saanut Koponen ei haikaile NBA:han Ilta-Sanomat. 4.6.2012. Viitattu 28.12.2022.
  26. Taikuri Jarmo Luttinen uranus.fi. Arkistoitu 12.5.2013.
  27. Kinnunen, Raila: Omasta käytöksestä pitää kantaa vastuu Apu. 11.3.2008. Arkistoitu 5.4.2008.
  28. Pihlströmillä on Venäjällä yllättävä ässä hihassaan Ilta-Sanomat. 30.11.2011. Viitattu 30.12.2022.
  29. Kiistala, Minna: Petri Räisänen: Kosketukseni voi parantaa terve.fi. 30.4.2019. Viitattu 30.12.2022.
  30. Tarina annisinnemaki.net. Viitattu 30.12.2022.

Aiheesta muualla

muokkaa