Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi on suomalais-ugrilaisia kansoja ja samojedikansoja edustava foorumi, jonka tavoitteena on uralilaisten kansojen yhteistyön edistäminen eri alueilla, sekä kulttuurin ja kielen säilyttäminen ja elvyttäminen. Lisäksi tavoitteena on edistää kansainvälisten normien toteutumista ihmisoikeuksien, kansojen itsemääräämisoikeuden ja alkuperäiskansojen oikeuksien alalla.[1] Kongressi on lähinnä kansalaisjärjestöjen yhteinen tapahtuma, johon myös poliitikot ja viranomaiset ovat osallistuneet keskustelukumppaneina.

Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressi
Perustettu 24. maaliskuuta 1927
30. huhtikuuta 1991 (uudelleen luotu)
Päämaja Tallinna, Viro

Kongressin toimeenpaneva elin on keskuskomitea, joka kokoontuu puolivuosittain. Sen tehtävänä on yhteistoiminnan hallinnoiminen ja suomalais-ugrilaisten kansojen oikeuksien edustaminen kansainvälisissä elimissä, kuten Yhdistyneissä kansakunnissa. Komiteassa kaikilla kansoilla on yksi tai kaksi edustajaa ja käytettävissään yksi ääni.

Historia

muokkaa

Kongressia edelsi suomalais-ugrilainen kulttuurikongressi, joka järjestetiin vuonna 1928. Kongressiin otti osaa virolainen Fenno-Ugria-yhdistys, jonka perustavan kokouksen kutsui koolle Konstantin Päts, silloisen Viron Riigikogun kansanedustaja, vuonna 1926.[2]

Suomalais-ugrilainen yhteistyö jatkui Viron neuvostomiehityksen aikana, vaikka työn painopisteet ja keskeiset toimijat vaihtuivat. Sukukansatyö jatkui saaden tieteellisen painotuksen, ja Virossa ja muutoinkin Neuvostoliitossa se keskittyi Tarton yliopistoon ja Viron taideakatemiaan. Viroon perustettiin 1980-luvun lopulla useita suomalais-ugrilaisten kansojen kanssa yhteistyötä tekeviä järjestöjä. Samaan aikaan Neuvostoliiton suomalais-ugrilaisten kansojen toinen kansallinen herääminen vahvistui. Tällöin järjestettiin useita suomalais-ugrilaisten kansojen valtakunnallisia kongresseja sekä perustettiin useita kulttuurillisia kattojärjestöjä.[3]

Jäsenvaltiot

muokkaa

Entiset jäsenmaat

muokkaa
  •   Venäjä – vetäytyi yhteistyöstä vuonna 2021[4]

Luettelo maailmankongresseista

muokkaa
  • 1992, 1.–3. joulukuuta, Venäjä, Komin tasavalta, Syktyvkar.[5] Järjestävä elin: Komin kansan jälleensyntymisen komitea[5] (Komi vojtorös sövmödan komitet). Tämän kongressin aikana kehitettiin perusaatteita ja hyväksyttiin ilmoitus maailman suomalais-ugrilaisten kansojen yhteistoiminnasta.
  • 1996, 17.–19. elokuuta, Unkari, Budapest.[6] Järjestävä elin: Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressin Unkarin osasto. Yhteisistunto järjestettiin Unkarin parlamenttitalossa, jossa Unkarin presidentti tervehti osanottajia[6].
  • 2000, 10.–13. joulukuuta, Suomi, Helsinki. Järjestävä elin: Suomi–Venäjä-seura ja M. A. Castrénin seura. Kolmen suuren suomalais-ugrilaisen tasavallan presidentit osallistuivat kongressiin ensimmäistä kertaa.Yhteisistunto järjestettiin Finlandia-talossa.[7]
  • 2004, 15.–19. elokuuta, Viro, Tallinna. Järjestävä elin: Fenno-Ugria-rahasto. Kongressin pääteemana olivat nuoret.[8]
  • 2008, 28.–30. kesäkuuta, Venäjä, Hanti-Mansijsk. Osallistujien joukossa olivat Suomen, Viron, Unkarin ja Venäjän presidentit Tarja Halonen, Toomas Hendrik Ilves, László Sólyom ja Dmitri Medvedev[9]. Kongressin ilmapiiriin vaikutti Viron presidentin johtaman valtuuskunnan ulosmarssi protestiksi Venäjän duuman edustajan puheelle.
  • 2012, 5.–7. syyskuuta, Unkari, Siófok. Osallistujien joukossa olivat muun muassa Suomen, Viron ja Unkarin presidentit Sauli Niinistö, Toomas Hendrik Ilves ja János Áder[10]. Kongressin avajaisissa esiintyivät läsnäolevat presidentit sekä Venäjän kulttuuriministeri Vladimir Medinski. Erityisesti Medinskin puhe herätti yleisössä huomiota hänen esittämillään tulkinnoilla historiasta ja voimakkaasta kritiikistä edellisen kokouksen presidentti Tarja Halosen pitämän avajaispuheen suhteen, jossa Halonen puolusti kielipesä-opetusmenetelmän tärkeyttä. Siófokin-kongressissa myös Suomalais-ugrilaisten kansojen nuorisoliitto MAFUN pääsi ensimmäistä kertaa maailmankongressin historiassa osallistumaan ohjelmaan järjestämällä niin sanotun nuorison pyöreän pöydän. Kaikkiaan kongressiin kokoontui 500–600 suomalaisugrilaisten kansojen edustajaa[11].
  • 2016, 15.–17. kesäkuuta, Suomi, Lahti. Järjestävä elin: Suomi–Venäjä-seura yhdessä 21 muun järjestön kanssa.[12] Osallistujien joukossa olivat muun muassa Suomen, Viron ja Unkarin presidentit Sauli Niinistö, Toomas Hendrik Ilves ja János Áder sekä Venäjän varakulttuuriministeri Aleksandr Žuravski.[13] Yhteisistunto järjestettiin Sibelius-talossa.[14] Venäjän varakulttuuriministerin puhe kongressin avajaisissa herätti yleisössä ja lehdistössä huomiota hänen esittämillään tulkinnoilla, joiden mukaan suomalaisugrilaisten kansojen tilanne on Venäjällä paikoin parempi kuin muualla maailmassa.[15]
  • 2021, 16.–18. kesäkuuta, Viro, Tartto. Yhteisistunto järjestettiin Viron kansallismuseossa.[16]

Edustetut kansat

muokkaa

[17]

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. Suomalais-ugrilaisten kansojen Maailmankongressin Ohjesääntö (Suomalais-ugrilaisten kansojen konsultaatiokomitea) 3.4.2007. Tver: Suomi-Venäjä-Seura. Viitattu 10.5.2009.
  2. History 1927-1940 Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  3. History Since 1991 Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  4. a b c d Sukulaiskansat | Suomi ja Viro ovat venäläisen järjestön mukaan ylimielisiä veljiä, ja siksi maa ei aio osallistua suomalais-ugrilaisten maailmankongressiin Tartossa tänä kesänä Helsingin Sanomat. 11.5.2021. Viitattu 5.5.2025.
  5. a b I World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  6. a b II World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  7. III World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  8. IV World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  9. V World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  10. VI World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  11. Kieli on nuorten harteilla Sveriges Radio. 13.9.2012. Viitattu 31.10.2023.
  12. Suomalaiset järjestöt | Lahti Kongressi lahti2016.fucongress.org. Arkistoitu 20.6.2016. Viitattu 19.6.2016.
  13. Unkarin ja Viron presidentit Suomeen Suomalais-ugrilaisten kansojen maailmankongressiin - Suomen tasavallan presidentti www.tpk.fi. Arkistoitu 7.8.2016. Viitattu 19.6.2016.
  14. VII World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  15. Venäjän varakulttuuriministeri tyrmistytti Lahdessa: ”Ottakaa oppia Venäjästä vähemmistökansojen aseman turvaamisessa” HS.fi. Arkistoitu 18.6.2016. Viitattu 19.6.2016.
  16. VIII World Congress Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)
  17. Members and Observers Fenno-Ugria. Viitattu 5.5.2025. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa
 
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: hu:Finnugor Népek Világkongresszusa