Wikipedia

Internetin historia Suomessa

(Ohjattu sivulta Suomalainen internetkulttuuri)
 Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.
Tarkennus: Ulkoisia linkkejä ei tekstiin vaan viitteiksi tai pois. Historiallinen preesens muutettava imperfektiksi. web.archive.org ei ole julkaisu. Tiivistettävä tai jaettava.

Suomalaisen internetkulttuurin alku on ajoitettu jo 1980-luvun puolelle. Aluksi akateemisen yhteisön sisäisestä vertaisviestinnästä internetkulttuuri on laajentunut vuosikymmenien saatossa kiinteäksi osaksi arkea ja olemista.

Yhteyksien kehitys muokkaa

Funet mahdollisti 1980-luvun puolivälissä korkeakouluille ja tiedeyhteisölle sähköpostin ja uutisryhmien käytön. Aluksi ne toimivat niin sanottuina batch-lähetyksinä, eli viestit kulkivat oman verkon ulkopuolella mutta eivät reaaliaikaisesti.[1] Funetin paikallisverkot yhdistettiin 1988 Ruotsin kautta internetiin nopeudella 64kb/s. Tiedeyhteisön ulkopuolella UNIX-järjestelmää käyttävät yritykset saivat sähköposti- ja uutisryhmäyhteyden Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon kautta UNIXin UUCP-protokollalla.lähde?

Kotikäyttäjillä pääsyä internetiin ei ollut, sen sijaan Suomessa oli 1980- ja 1990-luvuilla aktiivinen BBS-kulttuuri, joka mahdollisti tiedostonsiirron ja keskustelun käyttäjien välillä. BBS oli internetistä riippumaton järjestelmä, mutta 1990-luvulla isoimmista purkeista oli mahdollista päästä internetin uutis- ja sähköpostipalveluihin.[2]

Aluksi keskustelu oli harvoin reaaliaikaista. Sen sijaan käyttäjä yhdisti tietokoneensa BBS:ään eli purkkiin puhelinverkkoa pitkin ja latasi keskustelupalstat kotikoneelleen. Näin syntyi säästöä puhelinlaskuissa, ja usein yksilinjainen purkki ei ollut "varattu". Samoihin aikoihin TeleSampo ja Infotel mahdollistivat esimerkiksi pankkiasioiden hoitamisen kotitietokoneella.[3]

Suomen UNIX-käyttäjäin yhdistys FUUG (myöhemmin EUnet) tarjosi 1990-luvun alussa sähköpostipalveluita myös yksityishenkilöille. Internet muuttui nykyisen oloiseksi vuonna 1993, kun graafista käyttöliittymää (World Wide Web) tukenut Mosaic-selain julkistettiin. 1990-luvun puolivälin aikoihin ennen nopeiden internet-yhteyksien yleistymistä kotikäyttäjät pystyivät käyttämään internetiä analogisen modeemin avulla soittamalla palveluntarjoajien maksullisiin palvelunumeroihin. Vuonna 1994 näitä SLIP-yhteyksiä tarjosivat EUnet, X-Gateway, Clinet, Tele ja MITS.[1] Vuonna 1998 Telen liittymissopimukseton "iNET OPEN" nettiyhteys maksoi 58 penniä/minuutti.[4] Vuoden 1998 jälkeen internetyhteydet alkoivat yleistyä kotikäytössä minuuttimaksujen tilalle tulleiden kiinteiden kuukausimaksujen johdosta, ja 'netti' laajeni alan harrastajilta suuren yleisön käyttöön. laajakaistayhteyksien ansiosta internetin käyttö yleistyi edelleen 2000-luvun alussa.

Kiinteitä laajakaistaliittymiä oli Suomessa vuoden 2021 loppupuolella 1,864 miljoonaa. Näistä puoli miljoonaa (27 %) on kaapelimodeemiyhteyksiä, kun rakennukseen (FTTB, 928 000 liittymää) tai kotiin (FTTH 190 000 liittymää) tulevien kuituliittymien osuus on 60 %.[5]

Nopeudeltaan vähintään 30 Mbit/s matkaviestinverkon 4G-laajakaistayhteys oli vuoden 2021 lopussa saatavilla 99 prosentilla kotitalouksista. Tietoliikenteen ja tietotekniikan keskusliitto FiCom ry ylläpitää internetin palveluista ja yhteyksistä tietopankkia.[6]

Liiketoimintamallien kehitys muokkaa

Internet mullisti yleistyessään musiikki- ja mediatoimialat. Oheisella aikajanalla on tuote- ja palvelukohtaisia merkintöjä uusista internetpalveluista. Karkeasti internetin kaupallistumisen voi jakaa eri aaltoihin siten, että varhaiset toimijat perustivat mainostuloilla rahoitettuja erikoistuneita uutissivustoja jo ennen vuosituhannen vaihdetta. Vuoden 2005 jälkeen käynnistyi blogien ja blogiportaalien sekä yhteisöpalvelujen aikakausi. Kansainvälinen tutkimushanke selvitti vuonna 2012 verkkomedian liiketoimintamalleja ja erotti niistä juuri mainitut kaksi aaltoa.[7] Näyttömainonnasta tulonsa saaneita palveluja tutkimuksessa edustivat muun muassa Afterdawn, Ampparit, Stara ja Jatkoaika, kun taas useampiin eri tulonlähteisiin nojasi esimerkiksi myös tapahtumia järjestävä Arctic Startup.[8]

Alustatalouden voi ajatella edustavan verkkomediakonseptien kolmatta aaltoa. Internetjättien käyttäjädataan pohjautuva alustaliiketoiminta rusikoi kotimaista media-alaa voimalla. Alustoja on lisäksi esimerkiksi median arvoketjussa monella tasolla laitteiden käyttöjärjestelmistä sovelluskauppoineen aina suosituimpiin haku-, viestintä- ja sisältöpalveluihin. Valtioneuvoston kanslian tilaama selvitys alustaliiketoiminnasta katsoo, että digitaalinen palvelualusta on enemmän kuin kauppapaikka; alustat mahdollistavat kolmansien osapuolten tekemät innovaatiot, jotka lisäävät alustan arvoa ja hyötyä kaikille osapuolille.[9]

Verkkokeskustelukulttuuri muokkaa

Verkkokeskustelujen sävystä on 2010-luvulla keskusteltu runsaasti julkisuudessa,[10][11][12]lähde tarkemmin? mutta digitaalisen kulttuurin professori Jaakko Suomisen mukaan tietyt ongelmakäyttäytymisen muodot ovat olleet nähtävissä ennenkin.[13] Suositun Suomi24-keskustelufoorumin moderaattorina vuosina 2003-2017 työskennelleen Pirjo Väyrysen mukaan käännekohta suomalaisessa verkkokeskustelukulttuurissa tapahtui vuonna 2004 Kaakkois-Aasian tsunamin seurauksena: keskustelu oli aikaisemmin ollut leppoisaa, mutta osa tunsi vihaa matkailijoita kohtaan.[13] Tunnetuinta suomalaisuhria, laulaja Aki Sirkesaloa kohtaan nousi valtava viha. Viestejä tuli niin monta tuhatta päivässä, että niitä ei ehditty sen ajan poistotyökaluilla käsitellä riittävän nopeasti[13] ja ihmiset hermostuivat, miksi törkykommenttien annetaan olla palstalla.[13] Seuraava viha-aalto nousi Jokelan ja Kauhajoen koulusurmien jälkeen vuosina 2007 ja 2008.[13]

Älypuhelimen käyttö alkoi yleistyä vuoden 2005 tienoilla. Samoihin aikoihin alettiin puhua sosiaalisesta mediasta. Niiden myötä digitaalinen keskustelu on läsnä kaikkialla[12].

Vihapuheen kohtaaminen on yleistä. Kolmannes kuntapäättäjistä on ollut työnsä vuoksi vihapuheen kohteena, ilmeni Viha vallassa -tutkimushankkeen kyselystä.[14]

Aikajana muokkaa

1980-luku muokkaa

Maailmalla: The Well -verkkoyhteisö perustettiin 1985

  • 1981: Suomen ensimmäinen julkinen BBS, Seppo Uusituvan perustama CBBS Helsinki, perustettiin[12].
  • 1983: Ensimmäinen Euroopan Unix-käyttäjien yhdistyksen EUnet-verkon yhteys Ruotsin (Enea Data) kautta Eurooppaan käyttäen UNIXin UUCP-protokollaa.
  • 1984: Funet yhdisti yliopistojen keskustietokoneet toisiinsa. Teknillinen korkeakoulu sai EUnet-yhteyden suoraan EUnetin keskuskoneeseen Hollantiin (mcvax).
  • A-lehdet alkoi julkaista Printti -lehteä, jonka sähköisenä lisäpalveluna kustantaja ylläpitää tilaajille suunnattua Vaxi -purkkia
  • 1984–1988: Kaupalliset (aluksi) videotex-tekniikkaan pohjautuvat TeleSampo ja Infotel -tietoverkot aloittivat. UNIXia käyttävät kaupalliset yritykset käyttivät sähköposti- ja USENET-keskustelurymäyhteyksiä Suomen UNIX-käyttäjien yhdistyksen (FUUGin) ja EUNetin kautta käyttäen UUCP-ohjelmistoa. Osa ulkomaanliikenteestä kulki FUNETin yhteyksien kautta.
  • 1985: Lähes koko Suomen tiedeyhteisö oli organisaatioiden tasolla jo Funetin verkossa ja sähköpostipalveluiden piirissä.
  • 1986: FUUGin tamperelaiset aktiivit hakivat[15][16] Suomelle Internetin .fi-maatunnusta ja se rekisteröitiin Tampereen teknillisen korkeakoulun hallintaan.[17] Ensimmäinen rekisteröity .fi-tunnus oli Tampereen teknillisen korkeakoulun tut.fi, mutta käytännössä samaan aikaan rekisteröitiin myös Teknillisen korkeakoulun hut.fi ja Helsingin yliopiston helsinki.fi [18][19]. Tsaarinaikainen sähkösanomalaki korvattiin uudella telelailla, ja Posti- ja Telelaitoksen monopoli päättyi.
  • Uusi telelaki astui voimaan 1987 alusta, mistä alkaa markkinoiden avautuminen kilpailulle. Lain uudistuksen viimeisessä vaiheessa vuonna 1994 kaikki kotimainen ja kansainvälinen puhelin- ja tietoliikenne tuli kilpailun piiriin. "Uudistuksen ansiosta Suomi nousi tietoliikenteen ja erityisesti mobiiliteknologian edelläkävijäksi Euroopassa", kirjoitti Esko Aho kirjassaan 1991 — Mustien joutsenten vuosi[20]
  • 1987: Suomessa oli jo noin 30 .fi -osoitetta. Aamulehti-yhtymän Kauppalehti alkoi arkistoida artikkeleitaan sähköiseen muotoon. Samalla Kauppalehdestä oli Suomen ensimmäisiä lehtiä, jotka siirtyivät sähköiseen toimitus- ja taittojärjestelmään. Päätös mahdollisti juttuaineiston hyödyntämisen edelleen kaupattaviksi tietokannoiksi. Alma Media piti tätä arkistointipäätöstä uuden median toimintojensa avauksena.[21]
  • 1988: Funet yhdisti korkeakoulujen paikallisverkot maan kattavaksi verkoksi ja Tukholman kautta Yhdysvaltoihin. Suomi sai ensimmäisen Internet-yhteytensä ulkomaille, Funetin 64 kilobitin linjan Tukholmaan, joulukuussa 1988.[22]
  • 1988: Jarkko Oikarinen kehitti IRCin.[23]
  • 1988: Ensimmäinen yksityinen matkapuhelinoperaattori Oy Radiolinja Ab perustettiin. Suuria omistajia olivat HPY, Kesko Oy, EKA -yhtymä osuuskunta, Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta ja Tukkukauppojen Oy, mukana oli myös paikallisia puhelinlaitoksia. Tarkoituksena oli murtaa Posti- ja telelaitoksen monopoli.[24]
  • 1988: Jari Tuovinen ja Tanu-Matti Tuominen perustivat Suomen ensimmäisen uusmediayhtiön Tietovalta Oy:n. Se kasvoi 90-luvun aikana yhdeksi alan suurimmista yrityksistä.[25]

1990-luku – GSM-aika alkoi muokkaa

  • 1990: Neuvostoliitto kytkettiin maailmanlaajuisiin verkkoihin UUCPlla EUnetin kautta.
  • 1990: BatMUD, yksi suurimmista ja vanhimmista edelleen toimivista mudeista avattiin Teknillisen korkeakoulun koneella.[26]
  • 1990: Hyper ry. – myöhemmin fiMUG ry. eli Suomen Mac-käyttäjien yhdistys – perustettiin. Timo Railon vuonna 1991 aloittama BBS-palvelu AppleGarden toimi Mac-käyttäjien yhteisönä edelleen, tosin nykyään internet-palveluna.
  • 1991: Maailman ensimmäiset gsm-verkot avattiin Suomessa. Neuvostoliitossa epäonnistunut vallankaappausyritys. Perinteiset tietoliikenneyhteydet länsimaihin katkaistiin, mutta verkkoliikenne Helsingin EUnet-solmun kautta jatkui. Punaisen torin tapahtumat raportoitiin reaaliaikaisesti IRCn kautta.
  • 1992: Neljä teknisen korkeakoulun opiskelijaa teki päättötyökseen maailman ensimmäisen graafisen X11-pohjaisen WWW-selaimen, Erwisen, mutta projekti jäi ilman jatkokehitystä 90-luvun alun laman takia.[27]
  • 1992: Tietokoneharrastajien tapahtuma Assembly järjestettiin ensimmäisen kerran.[28]

1993 – WWW-aika alkoi muokkaa

Maailmalla: Mosaic-selain julkaistiin

1994 muokkaa

Maailmalla: Yahoon linkkihakemisto avattiin, www-standardeja kehittävä W3C perustettiin

  • ISP-markkina käynnistyi tuomaan WWW:n suomalaisille, kun Tele lanseerasi iNET Openin syksyllä ja HPY Kolumbuksen seuraavan vuoden maaliskuussa[33]
  • Tele rakensi ensimmäisen julkisen internetpalvelunsa sponsoroimilleen Yleisurheilun EM -kisoille Helsingissä. Kävijöitä olil viimeisenä päivänä 38 eri maasta.[34]
  • Mikrobitti-lehden MBnet-purkki eli BBS avattiin. Se kasvoi maailman suurimmaksi BBS:ksi, mutta lakkautettiin lopulta 2002.[35]
  • Markkinointi & Mainonta -lehden kotisivut avattiin marraskuussa
  • Aamulehti-yhtymän uuden median tutkimustoiminta ja liiketoimintahankkeet koottiin Alexpress-liiketoimintaryhmään.[36]
  • EUnet lähetti WOMAD@Helsinki-maailmanmusiikkifestivaalin reaaliaikaisena videona (RealVideo) verkossa
  • Lisko – LISta KOtimaisista WWW-sivuista perustettiin.[37]
  • Kirjakaapeli avattiin ja Helsingin Kaupunginkirjasto perusti ensimmäisenä kirjastona maailmassa oman WWW-palvelimen, Kaapelisolmun.[38]
  • Kesällä 1994 Suomen lehdistö alkoi kirjoittaa internetistä[39]
  • Folkloristien Elektroloristi -verkkolehti, nykyinen Elore, alkoi ilmestyä.[40]
  • Kaukopuheluliiketoiminta vapautetaan PTT:n (Telecom Finland) monopolista, ja tietoliikennelinkkien hinta putosi merkittävästi.
  • Medialaboratorio Helsinki perustettiin[41] Taideteolliseen korkeakouluun.

1995 – suomalaiset mediayhtiöt käynnistävät internetkehityshankkeitaan muokkaa

Maailmalla: Mosaic -selaimen kehittänyt Netscape listautui pörssiin, AltaVista-hakukone kehitettiin Digital Equipment Corporationin tutkimuslaboratoriossa[42]

  • Alexpress aloitti uutissähkeiden välittämisen GSM-puhelimiin sekä teksti- että äänitiedostoina[43]. Aamulehti-yhtymän ja Teknillisen Korkeakoulun yhteistyöhanke OtaOnline käynnistyi maaliskuussa, kun Kauppalehti ja Iltalehti aloittivat päivittäisen online-tuotannon. Kohderyhmänä olivat TKK:n opiskelijat ja henkilökunta sekä Otaniemen alueen teknologiayritykset, jotka toimivat VTT:n, Innopolin tai Teknologiakylän verkoissa. Rekisteröityneitä käyttäjiä oli noin 1 200.[36] Aamulehti-yhtymä oli jo usean vuoden ajan panostanut uuden median osaamiseen ja tutkimustyöhön, kirjoitti toimitusjohtaja Matti Packalen yhtiön vuosikertomuksessa.[36]
  • Iltalehti Online ja MTV3i aloittivat toimintansa internetissä. Niiden konseptoinnissa ja kaupallistamisessa hyödynnettiin OtaOnlinen kokemuksia.[36] Kun Iltalehti irrottautui OtaOnline-sivustosta 5.10.1995, juttuja julkaistiin noin sata päivässä.[44]
  • Tekes-rahoitteinen Kansallinen Multimediaohjelma KAMU kokosi kymmeniä yrityksiä uusien palvelujen kehityshankkeisiin.[45]
  • Sirpa Kalliokoski alkoi ylläpitää Makupalat -linkkihakemistoa Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa
  • Veli-Antti Savolaisen www.nettiradio.fi oli ensimmäinen striimaaja Suomessa.[46]
  • Helsingin puhelinyhdistys HPY kokeili tilausvideopalvelua 30 kotitaloudessa.[47] Kenttäkokeen kotitalouksissa oli oman television lisäksi HPY:n modeemi ja cd-i-pääte. Ohjelmat lähetettiin puhelinkaapelia pitkin. Kokeilu liittyi Euroopan unionin rahoittamaan Race-tutkimusohjelmaan.[48] Tutkimusryhmän päällikkö Timo Simula HPY:stä kertoi Helsingin Sanomille uskovansa, että tilausvideopalvelun hinta saadaan joskus kilpailukykyiseksi, vaikka vielä ei uskaltanut arvata, milloin.[49]
  • Ensimmäisenä Ylen kanavista Radiomafialle avattiin omat kotisivut, www.radiomafia.fi, Eunetin palvelimella maaliskuussa. Vanhin säilytetty Lista Top40 -sivu verkossa: Suomen Virallinen Lista[50]
  • Huhtikuussa 1995 julkaistiin ensimmäinen yle.fi-etusivu, kuva Pasilan Isosta Pajasta.lähde?
  • Turun Sanomat alkoi kesäkuussa ensimmäisenä suomalaisena mediana julkaista päivittäin uutisia web-sivuillaan www.turunsanomat.fi, myöhemmin www.ts.fi[51]
  • 14.7.–13.8.1995 Sanomalehti Karjalainen Joensuussa julkaisi Suomen ensimmäinen PDF-muotoisen broadsheet-kokoisen seitsenpäiväinen näköissanomalehden Marjalan asuntomessujen lähiverkossa. Painetun lehden kanssa identtinen sähköinen lehti ilmestyi asuntomessujen ajan joka päivä ja oli luettavissa asuntomessualueen kohteissa olevista internetyhteydellä varustetuissa mikrotietokoneista.
  • Radio Kantin WWW-sivut avattiin kesällä. Radiolähetyksen striimausta Kuopiossa kokeillaan 1997 ja se vakiintuu elokuussa 1998.lähde?
  • Ylen maakuntaradion Satakunnan Radio (nyk. Yle Pori) nettisivut avautuivat 7.11.1995.
  • EUnet Finland julkaisi tilastoja internetin käytöstä Suomessa[52].

1996 muokkaa

  • Suomalaisten internetkäyttäjien suosimia internetsivuja 1996 olivat Radiomafian nettisivujen lisäksi Iltalehti ja City-lehti. Radio City tuli internetiin keväällä 1996. Se tarjosi satoja kotisivuja arvioivan ja esittelevän Linkkioppaan ja Stadin tapahtumakalenterin. Vuonna 1996 avasi verkkosivunsa myös Kiss FM ja MTV3:n nuortenohjelma Jyrki.
  • Talentum lanseerasi lokakuussa Duuni.netin, Suomen ensimmäisiä verkkoyhteisöjä.
  • Yleisradion uutisia alettiin julkaista verkossa.[59] Lokakuun 1996 alusta Ylen Teksti-TV:n sivut ovat löytyneet Internetistä. Vanhin Wayback Machinen arkistoima versio Yleisradion internetsivuista on joulukuulta 1996[60].
  • Yle:n ensimmäinen Vaalikone on käytössä EU-vaaleissa.[61]
  • Radio Finland aloitti radiolähetyksen striimauksen lokakuussa 1996 satelliittiaudion kautta. Palvelimet sijaitsivat Lontoossa. Lokakuussa 1996 verkossa aloittivat myös Yle teksti-tv ja Radiouutiset, jonka tasatuntiuutiset olivat Internetissä kuunneltavissa.[62]
  • Vuodenvaihteessa 1996–1997lähde? Pasilan linkkitornissa avattiin kauko-ohjattava webbikamera, Helsinki-kamera.[63]
  • Veikkaus avasi pelisivut nettiin[39]
  • Suomalainen anonyymipalvelin anon.penet.fi lopetti toimintansa, koska se ei voi enää taata käyttäjiensä anonymiteettiä. Taustalla oli oikeuden päätös toimittaa tietoa käyttäjästä, jota skientologit syyttivät tekijänoikeusrikkomuksesta.[39] Seurauksena suomen telelainsäädäntöä muutettiin, ja sähköposti sai saman yksityisyyden suojan kuin puhelin- ja paperipostiliikennekin.
  • Tietokone-lehti alkoi myydä internetissä lehden irtonumeroita sekä yksittäisiä artikkeleita PDF-muodossa, maksutapana ecash tai Merita Solo.[64]
  • Alex Nieminen veti TV:ssä digitaalisia ilmiöitä käsittelevää Verkossa-ohjelmaa.
  • Johan Helsingius kehitti eCash-mikromaksamisjärjestelmää[65]. Pankkien painostuksesta palvelu ajettiin alas.[66]
  • Jukka "Yucca" Korpela aloitti internetiä ja tietotekniikkaa käsittelevän ohjesivuston kirjoittamisen.

1997 muokkaa

Maailmalla: Slashdot -sivusto perustettiin

  • Internet löi läpi Suomessa. Neljännesmiljoona kotia hankki vuoden aikana tietokoneen ja 50 000 kotitaloutta modeemin nettiyhteyttä varten. Mikrotietokone oli vuoden lopulla jo yli 800 000 kodissa, josta lähes 290 000:lla oli pääsy tiedon uudelle valtatielle[67]
  • Tekstiviestien läpimurto Suomessa. Tekstiviesteistä kehittyi teleyhtiöille nopeasti merkittävä tulonlähde. Ensimmäiset tekstiviestipohjaiset sisältöpalvelut tulivat Suomessa käyttöön, ja vuonna 1999 markkinoille tulivat soittoäänet ja logot.
  • Ensimmäinen suuren luokan internet-yritys Interaktiivinen Satama perustettiin. Talentum tiedotti elo-syyskuussa hankkineensa merkittävän osuuden Suomen suurimmasta uusmediayrityksestä To The Point Oy:stä sekä tehneensä aiesopimuksen Suomen johtavan verkkomediayrityksen Interweb Design Oy:n ostosta. Samaan ostettavien yritysten joukkoon liittyi vielä Piipää Oy, joka on kehittänyt mm. Ihmemaan hakupalvelun sekä Ufolabs Oy. Yritys työllisti vuoden 1997 lopussa 50 henkeä ja oli alansa suurin yritys Suomessa.[68][69]
  • Uusmediateollisuudessa toimivien yritysten kokonaislukumääräksi helmikuussa 1997 arvioitiin noin 300 yritystä. Uusmedia-alan yritykset olivat hyvin nuoria: 75% alan yrityksistä oli ollut toiminnassa kaksi vuotta tai vähemmän, 16% oli toiminut alalla kolme vuotta ja vain 9% oli toiminut neljä vuotta tai kauemmin.[70]
  • Radio Finland lisäsi voimakkaasti on demand-ohjelmien tarjontaa Internetissä.
  • Tekstipohjaiset TeleSampo ja Infotel -tietopalvelut olivat suosionsa huipulla: niillä on arviolta 350 000 käyttäjää, joista yli puolet oli kotitalouksista.[71]

1998 muokkaa

  • Klaus Oeschin perustama Sansibar oli yksi Suomen suurimmista uusmedia-alan yrityksistä. Se tuotti CD-ROM-julkaisuja, verkkosivustoja ja interaktiivisia tv-ohjelmia. Yrityksen liikevaihto oli 7,2 miljoonaa markkaa, ja sen palveluksessa oli kolmekymmentä henkilöä. Seuraavana vuonna sen osakkeet siirtyvät Interaktriivisen sataman omistukseen.[72]
  • Suomi24:n edeltäjät Sirkus.com ja Evreka.fi perustettiin[73]
  • Vauva.fi -portaali keskustelusivustoineen ja Nicefactory-uusmediayrityksen Nicehouse -verkkoyhteisö perustettiin[12]
  • Suomen ensimmäinen digiradio, Yleisradion Radio Peili aloitti lähetyksensä lokakuussa. Kanavan internetsivuilla oli lähetyksen streamin lisäksi kuunneltavissa juttuja eri aihepiireistä.[74]
  • Risto Johnsonin juontamassa A2000+ -ohjelmassa 1998 käytettiin ensimmäisen kerran laajamittaisesti hyväksi Internetin mahdollistamaa vuorovaikutusta. Sähköpostin lisäksi yleisö sai ohjelman aikana lähettää tekstiviestejä. Videopuheluitakin otettiin lähetykseen.[75]
  • Vuoden 1998 lopussa Alma Median eri Internet-palveluita käytti yhtensä päivittäin yli 125 000 suomalaista. Yhtiön mukaan sen osuus Suomen 22 miljoonan markan arvoisesta Internet-mainonnasta oli vuoden 1998 lopulla noin 40 prosenttia.[36]

Maailmalla: Google perustettiin.

1999 – P2P:n ja mobiiliportaalien aika muokkaa

Maailmalla: Napster kehitettiin, vertaisverkkojen aika alkoi. Blogger avattiin, Microsoftin pikaviestintäohjelma MSN Messenger julkaistiin.

  • Teleoperaattoriyritykset Soneran ja Saunalahti perustivat verkkoportaalit Sonera Plaza ja Jippii[76]
  • MTV3 alkoi elokuussa myydä Internetliittymiä Citymarketeissa myytäviin tietokoneisiin valmiiksi asennettuna. Vuoden kuluttua MTV3 Internet -liittymä muuttui maksuttomaksi. Muutamassa vuodessa MTV3 Internetliittymän asiakasmäärä nousi pariin sataan tuhanteen ja oli pitkän aikaa yksi Alma Media Interactiven tuottoisimmista osa-alueista.[36] MTV3 Internet-liittymän osana syntyi myös ilmainen sähköposti, Luukku.com, jonka jokainen sähköpostivierailu tuli osaksi MTV3 Internetin kokonaiskävijämäärää, Luukku.comin muodostaessa jopa 40–50 prosenttia kokonaiskäynneistä.[36]
  • Sanoma ilmoitti perustavansa Lumeveräjän, joka syntyi yhdistämällä yhtiön ylläpitämät 45 erillistä verkkopalvelua.[77] Palvelun toteutti TietoEnator[78] Internetkehityshanke Lumeveräjä oli yksi SanomaWSOY -konsernin keskeisistä kehitysprojekteista, konsernin asiakashallinnan koordinoinnin sekä mobiiliviestintään ja digitaaliseen televisioon liittyvän kehitystyön ohella, ilmeni toimitusjohtaja Jaakko Rauramon katsauksesta yhtymän vuosikertomuksessa.[79] Lumeveräjän epäonnistuttua tavoitteissaan palvelu suljettiin 2002 alussa.[36]
  • Petteri Pyyny kumppaneineen perusti Afterdawn.comin.
  • Sampsa Kurri perusti ylikellottajien ja tietokonetuunaajien foorumin Muropaketin. MuroBBS keskustelualueen sisältävä palvelu myytiin seuraavana vuonna osaksi Sonera Plazaa.
  • Radiomafia alkoi kuulua internetissä.lähde?
  • Muusikoiden.net perustettiin
  • Filmgoer elokuva-alan nettijulkaisu aloitti arvosteluiden julkaisun.

2000-luku – uusi vuosituhat toi musiikin verkkoon muokkaa

2000 – WAP viehätti muokkaa

Maailmalla: OhmyNews perustettiin Etelä-Koreassa. Yhdysvaltojen johtavat portaalit olivat America Online, Yahoo ja Microsoft Network.

  • Suomen portaalimarkkinoita hallitsivat Sonera, Saunalahden Serveri ja MTV3[80]. Suomalaisportaalit olivat tienanneet leipänsä pääasiassa mainonnasta, jonka potti "pyörii 50 miljoonan markan hujakoilla", kirjoittaa Tommi Elo Taloussanomiin[81]. Ulkomainen kilpailu lisääntyi. Ruotsalainen, Metro-lehdistään tunnettu Modern Times Group MTG avasi Suomeen Everydaycom-portaalinsa. "Suunta maailmalla on se, että rahaa ei oteta internetiin pääsystä vaan palveluiden käytöstä", sanoi Everyday.comin toimitusjohtaja Claes Peyron. Ilmaisia yhteyksiä tarjosivat portaaliyhtiö Sirkus, Keltaista pörssiä verkossakin pyörittävä Infosto, Tampereen Puhelin, Surf EU ja Alma Median MTV 3 Internet, kirjoitti Elina Yrjölä Taloussanomissa.[82]
  • Kesäkuussa Sanoma avasi 2ndhead.comin.[83] Maaliskuussa Sanoma oli julkistanut mobiiliportaali-suunnitelman, joka oli toinen vaihe Lumeveräjän käynnistämää SanomaWSOY:n uusmediastrategiaa. Tiedotteen mukaan SanomaWSOY-konsernissa työskenteli erilaisissa digitaalisen median projekteissa yhteensä vajaat 300 henkilöä ja lisää rekrytoitiin.[84]
  • SanomaWSOY:n tytäryhtiö SWelcom lanserasi Welhon, yhtiön kaapelimodeemiasiakkaita palvelevan laajakaistaportaalin[85] Welhosta tuli menestys. Seuraavan vuoden lopussa asiakkaille oli toimitettu lähes 20 000 kaapelimodeemia.[36] Laajakaistaliittymien määrä kasvoi viidessä vuodessa 52 000:een.[86] Kun Sanoma-WSOY:n sähköisen viestinnän liiketoimintaryhmän SWelcomin televisiotoiminnat eli Nelonen, Werne ja HTV yhdistettiin saman yhtiöön, SW Television Oy:n alle vuonna 2006, Welho -nimi laajennettiin koskemaan kaikkea Helsinki Television toimintaa.[87]
  • IRC-Galleria[88], Mikseri.net[89] ja Hotelli Kultakala[90] (nykyinen Habbo) perustettiin. Sirkus.com -portaali muuttui Suomi24.fi:ksi, Demi.fi perustettiin.
  • Suomen IT-kuplan ikoni Riot Entertainment Oy perustettiin. Riot-E perustettiin maaliskuussa 2000, vuoden loppuun mennessä työntekijöitä oli jo yli sata.
  • Alma Media avasi mobiiliportaalinsa Port Alman vappuna[91]. Toimivia WAP-palveluja oli harvassa. Niistä yksi oli Merita Nordbankenin Solo.[91] Tutkijat Petri Mähönen ja Petri Määttä kirjoittivat, että WAP-sivustoja selaaminen muistuttaa Gopher-käyttöä, jossa otettiin yhteyttä Gopher-palvelimeen ja haettiin haluttu tieto linkkipolkuja pitkin.[91]
  • Maakuntalehdet Ilkka, Kaleva, Keskipohjanmaa, Keskisuomalainen, Pohjalainen, Savon Sanomat ja Vasabladet perustivat Arena Partners -yhtiön tarjoamaan osakaslehdilleen mobiili- ja Internet-julkaisualustoja.
  • Radio Helsinki striimasi verkossa pariviikkoisen projektiradion 1.–17.9.2000. Radio Helsinki jatkoi pelkkänä nettiradiona webcasting-toimintaa puoli vuotta, kunnes palasi eetteriin 1.3.2001.[92]
  • Suomalaisen Ihmemaa-hakupalvelun suosituin hakusana oli mp3[93]. Vaikka piratismi rehotti, verkosta saattoi jo ladata musiikkia myös laillisesti. Esimerkiksi Ruotsalainen deo.com myi suomalaisen Poko Rekordsin musiikkia.[94] Uusia pelisääntöjä musiikkimarkkinoiden toimimiseksi laadittiin SDMI (secure digital music initiative) -aloitteessa. Levy-yhtiöiden, operaattorien, laitevalmistajien ja ohjelmatalojen työryhmän tavoitteena oli sopia teknologioista ja pelisäännöistä, joiden avulla voitaisi luoda toimivat bittimusiikin markkinat ja estää luvaton kopiointi.[94]
  • Sosiaalisesti rajoittuneet -verkkosarjakuva aloitti ilmestymisensä 20.9.2000.
  • Risto Linturin perheyhtiö perusti Innofactorin.[95]

2001 muokkaa

Maailmalla: Wikipedia perustettiin

  • Jo 65 % yli 15-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä, 34 % säännöllisesti. Internetin käytöstä suurin osa liittyi harrasteisiin (56 %), laskujen maksamiseen (53 %), viihdekäyttöön eli pelien pelaamiseen (48 %) sekä työhön (46 %). Eri medioiden tuottamien palvelujen käyttö oli selvästi vähäisempää (20 %). Tiedot kävivät ilmi Yleisradion teettämästä erillistutkimuksesta, josta yhtiö raportoi vuoden 2001 Yleisökertomuksessa.[96]
  • Jääkiekkoaiheinen Jatkoaika.com ja seksuaalivähemmistöjen Ranneliike -sivustot perustettiin.
  • Kaupalliset nettiradiot Radio Helsinkiä lukuun ottamatta hiljenivät netissä.[97]
  • EFFI perustettiin puolustamaan sananvapautta verkossa.[98]
  • Elisa ja ÄKT perustivat EmmaFM-nettimusiikkikaupan.[99]
  • Sanoman edellisvuonna perustama 2ndhead rakensi palveluliiketoimintaa konsernin omille brändeille ja aloitti Ilta-Sanomien verkkopalvelun uudistuksen. Vuoteen 2001 ajoittui myös hosting-liiketoiminnan kehittyminen ja koko SanomaWSOY:n keskitetyn mainonnanhallintajärjestelmän hankinta, kirjoitti 2ndheadissa työskennellyt Perttu Tolvanen myöhemmin Vierityspalkki-blogissa.[100]

2002 muokkaa

  • Sanoma Osakeyhtiö julkaisi pohjoismaiden suurinta päivälehteä Helsingin Sanomia, jonka liikevaihto vuonna 2001 oli ollut 266 miljoonaa euroa. Työpaikkailmoittelun vähennyttyä paperilehdessä yhtiö oli päättänyt perustaa sähköisen kontaktimedian, eri tuotesektoreiden myyjille tarkoitetun välitys- ja kauppapaikkapalvelun, Oikotie Oy:n. Vuonna 1999 perustetun Oikotien palvelukokonaisuudella oli ollut tavoitteena päästä johtavaan asemaan kasvavilla luokitellun ilmoittelun onlinemarkkinoilla.[101]
  • Suomalainen verkkoyhteisö ii2 avattiin. ii2 Media perustettiin ylläpitämään galleriaa vuonna 2005, ja vuoteen 2007 mennessä yhteisössä oli 170 000 jäsenentä.[102]
  • Suomenkielinen Wikipedia perustettiin.
  • Lyhytelokuvien jakeluun tarkoitettu Pixoff -sivusto perustettiin. Riippumattomien eli indielyhytelokuvien verkkojakeluun perustuva sivusto oli edelläkävijä videoiden internetlevittäjänä ja verkkoyhteisön luojana.[103]
  • Radio Keski-Suomi streamasi ralliradion ensimmäistä kertaa netissä.[104]
  • Ylen Radioarkiston Kansallinen äänigalleria avattiin syyskuussa[105]
  • Lokakuussa kauppakeskuksessa räjähti pommi Myyrmannissa Vantaalla. Pommin rakentanut Petri Gerdt oli internetissä toimineen, räjähteisiin erikoistuneen Kotikemia-foorumin vakiokeskustelija. Tapaus aiheuttikin keskustelua verkkoviestinnän rajoista. Kyseisen foorumin ja MuroBBS:n jäsenet selvittivät räjähdyksen taustat osin poliisia nopeammin, mikä puolestaan synnytti keskustelua verkonkäyttäjien mahdollisuuksista auttaa virkavaltaa kriisitilanteissa.
  • Blogit tulivat Suomeen. Janne Jääskeläinen määritteli blogin suomeksi[106]. Sami Köykkä ja Riitta Santala-Köykkä perustivat Pinserin[107], josta kehittyi Blogilista.
  • Koulukaverit perustettiin verkkoon.
  • Riot-E konkurssiin.[108]

2003 muokkaa

Maailmalla: Yhteisöpalvelu MySpace.com perustettiin, kuvafoorumien buumin aloittanut 4chan perustettiin. Google lanseerasi AdSense-palvelun.

  • Petteri Pyyny perusti Afterdawn.com -yhtiön[109], josta tuli varteenotettava teknologiajulkaisu, joka myöhemmin (2010) teki myös uuden aluevaltauksen lokalisoimalla Tom's Hardware -sivuston Suomen kielelle[110][111]
  • Jocka Träskbäck perusti viihdelehti Staran 12–25-vuotiaille nuorille ja nuorille aikuisille, jotka ovat kiinnostuneita pop-kulttuurista ja trendeistä.[112]
  • SanomaWSOY nousi kävijämäärältään maan suurimmaksi verkkopalvelujen tuottajaksi.[113]
  • Joulukuussa MTV ilmoitti laajentavansa toimintaansa mobiililiittymäliiketoimintaan. Mobiililiittymän kerrottiin olevan tärkeä osa MTV:n uutta kuluttajastrategiaa, johon kuuluivat jo aloitetut maksu-tv-, liittymä- ja sisältöliiketoiminnat.[114] MTV:n mobiililiittymäliiketoiminnasta vastasi johtaja Juha Juosila.
  • YLE Arkki – historiaa radionauhoilta -palvelu avattiin syyskuussa 2003. YLE Arkin ohjelmisto koostui Yleisradion radio-, tv-, ja valokuva-arkistojen tuotannosta sekä myöhemmin tehdyistä dokumenteista ja ohjelmasarjoista. Arkki esitti myös televisiokatkelmia 50-, 60- ja 70-luvuilta.[115] Syksyllä 2006 YLE Arkin korvasi Elävä arkisto.
  • Yle lopetti neljän musiikkiradiokanavan, YleX:n, YleQ:n, Radio Finlandin ja Radio Extremin, streamaamisen 31.12.2003, koska se ei ollut päässyt esitysoikeuksien laskemisperusteista sopimukseen Gramexin kanssa[116]
  • Blogit alkoivat yleistyä. Google osti blogialusta Bloggerin Pyra Labsilta ja liitti sen omiin palveluihinsa.[117]
  • Hakupalvelu Eniro.fi perustettiin.[118]

2004 – WEB 2.0 orasti, laajakaistayhteydet yleistyivät muokkaa

Maailmalla: yhteisöpalvelu Facebook avattiin.

  • MTV käynnisti netti-tv-palvelun, jonka avulla laajakaistaliittymien haltijat voivat katsoa kuukausimaksullista tv-sisältöä MTV3- ja Subtv -kanavilta. MTV3 Laajakaista -asiakkaille tarjottiin myös ohjelmia ja live-lähetyksiä, joita muiden operaattorien asiakkaat eivät nähneet. Palvelu oli operaattoreista riippumaton ja vaati Windows Media Player 9 -ohjelmiston.[119]
  • Suosituin laajakaistan vaativa toiminta oli musiikin, elokuvien, kuvien siirto ihmiseltä ihmiselle (peer to peer) liikenne. "Luotettavalta taholta olen kuullut, että tämä erityisesti nuorten miesten 5 % käyttäjäkunta– toki muitakin on, mutta tutkimusten mukaan nuoret miehet ovat pääkäyttäjiä – suosima toiminta vie 80% verkon kapasiteetista", kirjoitti TeliaSonera Finlandin Marja-Liisa Viherä Tietoyhteiskunta.fi -sivuston kolumnissa.[120]
  • MTV3 Handy -palvelu avautui osana MTV3:n uutta mobiililiittymää.[121] MTV3 Handy -palvelu toimi MTV:n, Soneran, Radiolinjan, DNA:n ja Saunalahden liittymillä ja parhaiten sen kerrottiin toimivan värinäyttöisissä wap-puhelimissa.[122] MTV3 mobiili -liittymän asiakkaat saattoivat tilata asetukset muita useampiin puhelinmalleihin.[123]. Jo seuraavana vuonna MTV kuitenkin ajoi alas sekä laajakaista- että mobiililiittymäliiketoimintansa.[36]
  • Laajakaistaliittymien nopea yleistyminen näkyi Suomen Internet-liikenteen kolminkertaistumisena. Vuoden 2004 aikana operaattorien välinen Internet-liikenne oli lähes kolminkertaistunut ja kasvaa edelleen. "Suomalaisessa Internet-historiassa ei aiemmin ole koettu vastaavaa kehityskautta", kirjoitti Suomen IP-yhdysliikennettä hoitava FICIX ry Internet-sivuillaan julkaistussa tiedotteessa. Internet -liikenteen kasvun takana oli laajakaistaliittymien suosio kotitalouksissa sekä liittymien nopeuksien nostot. Vastatakseen kasvuun FICIX päätti lisätä tarjontaansa 10 Gbps yhdysliikenneportit.[124][125]
  • Iltalehden ja MTV3:n keskustelufoorumit perustettiin.
  • Apple-aiheinen keskustelupalsta Hopeinen omena perustettiin.
  • Harrastelijoiden musiikinjulkaisupaikka Mikseri.net ja Universal Music käynnistivät yhteistyön.[126]
  • Ampparit.com-verkkosivusto avattiin. Uutisaggregointisivusto oli aluksi opiskelija-perustajiensa sivutyötä, yritystoiminta käynnistyi ammattimaisena 2007.[127]
  • HIIT julkaisi viralliset suomenkieliset Creative Commons -lisenssiehdot[128]
  • Yli 20-vuotiaat ja ennen internetin leviämistä kehitetyt TeleSampo ja Infotel-tietoverkkopalvelut suljettiin 1.10.2004[129][130]
  • Liisa's Paperdoll käsi liian kalliiksi ylläpitää harrastuksena ja sen konseptin ympärille perustettiin Paperdoll Heaven -yritys (sittemmin Stardoll).[131]
  • Vertaisverkkosivusto Finreactor suljettiin joulukuussa viranomaisten määräyksestä.

2005 muokkaa

Maailmalla: YouTube ja Google Maps aloittivat.

  • Otavamedia hankki omistukseensa Soneraplazan ja Muropaketin
  • Tuomas Rinta oli perustanut Vuodatus.net -blogialustan, koska suomenkielistä sellaista ei ole ollut ollut.[132] Blogialustakilpailu kuitenkin koveni ja pian suomenkielisinä alustoina oli valittavissa Microsoftin MSN Spaces, SixApartin LiveJournal ja TypePad, Soneran Oma Saitti -palvelu ja Blogi.fi -palvelu.[133] Lopulta myös Google tarjosi Blogger-palveluaan suomenkielisenä vuonna 2007.[134] Vuodatus.net siirtyi osaksi Iltalehteä vuonna 2008.[135]
  • Tina Aspiala kumppaneineen perusti Helsingin kantakaupungin ravintoloita esittelevän web2.0-logiikalla toimivan Eat.fi-sivuston. "Sivusto on puoliksi asiakaskäyttäjille wiki, puoliksi ravintoloille ilmainen kotisivukone. Molemmilla kohderyhmillä on käytettävissä intuitiiviset wiki-tyyppiset työkalut päivittää sivustolla näkyviä tietoja. Rekisteröityneille käyttäjille on tarjolla myös profiilisivut, mahdollisuus lisätä arvosteluihin kuvia ravintolasta ja ruoka-annoksista, lempiravintolalista sekä muistilista", kerrottiin vuoden 2009 GrandOne-kilpailusivulla.[136]
  • Kati Jaakonen aloitti Hellapoliisi-blogin,[137] josta tuli myöhemmin (2010) yritys[138]
  • Suomalaisen Sulake Labsin Habbo Hotel -pelimaailma palkittiin Espanjan parhaana viihdesivustona. Kansainväliset markkinat Britanniassa jo 2001 aloittanut Sulake työllisti noin 180 ihmistä ympäri maailmaa.[139]
  • YleX avasi yhteisöpalvelu X-Stagen ja peräänkuulutti äänibloggareita.[140]
  • Toukokuussa podcastingin Suomessa aloitti FcLate indiepodcastillaan[141] ja syyskuussa julkisen palvelun yleisradioyhtiö Yle aloitti oman podcast-kokeilunsa[142][143]
  • Viihdelehti Stara.fi aloitti kaupalliset podcast-lähetykset elokuussa ja julkaisi 7. lokakuuta Suomen ensimmäisen podcastin, jossa on mainoskatkot.[144] Radio NRJ[145] ja Iskelmäradio tulivat mukaan marraskuussa.
  • Uuden tekijänoikeuslain valmistelu herätti suurta huomiota verkkoyhteisöissä ja sai aikaan suurta huomiota herättäneen palautetulvan.[146]
  • Bloggaaminen alkoi valtavirtaistua. Alex Niemisen sijoitusyhtiö osti Sami Köykän harrastuksena perustaman Blogilista.fi-hakemiston. Ammattitoimittajat kuten Kari Haakana, Tero Lehto, Matti Lintulahti, Tuija Aalto ja Johanna Korhonen bloggasivat jo näkyvästi. Suomalaisten blogien määrä kasvoi räjähdysmäisesti.
  • Suosituimmat internetsivustot v. 2005 (vk 37–52; eri kävijöitä keskimäärin viikossa) (tuhatta henkilöä) Lähde: TNS Metrix / TNS Gallup – YLE vuosikertomus 2005[147]
  • # MSN.fi 1 372
  • # MTV3 1 367
  • # Suomi24.fi 874
  • # Iltalehti Online 743
  • # Ilta-Sanomat 740
  • # YLE 731
  • # IRC-Galleria etusivu 695
  • # Helsingin Sanomat Verkkoliite 440
  • # Telkku.com 403
  • # Eniro.fi 340

2006 muokkaa

Maailmalla: Mikroblogipalvelu Twitter aloitti toimintansa.

  • Mohammed El-Fatatry perusti Muxlim.com -yhteisöpalvelun
  • Jyri Engeström kumppaneineen perusti Jaikun
  • Yle ja Helsingin Sanomat aloittivat bloggaamisen. Helsingin Sanomien päätoimittaja Reetta Meriläinen kirjoitti aktiivisesti kommentoinnin mahdollistavaan blogiinsa. A-lehtien kehitysjohtaja Matti Lintulahti kirjoitti Journalismikritiikin vuosikirjaan kulttuurinmuutoksesta, jossa blogeihin ja internetiin perustuva uudenlainen mediaekosysteemi muuttaa journalismia ja myös mediabisneksen pelisääntöjä ja jossa uudistumisen paineet vievät journalismia aiempaa keskustelevampaan, vuorovaikutteisempaan, osallistavampaan, avoimempaan ja läpinäkyvämpään suuntaan.[148][149]
  • Joka viides netin käyttäjä luki blogeja, ilmeni Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta[150]. Readme.fi julkaisi Tuomas Kilven tietokirjan Blogit ja bloggaaminen.
  • Ylen arkistoja internetissä tarjoava Elävä Arkisto -palvelu avattiin 1.9.2006 ja sai kansainvälistä huomiota.[151]
  • Ilta-Sanomat Oy:n toimitusjohtaja Pekka Harju kuvasi lehden monikanavaista tulevaisuutta Ilta-Sanomien 75-vuotisjuhlakirjassa: "Menemme sinne, minne asiakas haluaa, on se sitten verkko, televisio tai painettu lehti".[152] Samassa julkaisussa uusi vastaava päätoimittaja Hannu Savola sanoi: "Iltapäivälehti on jo toimintansa luonteen vuoksi takuuvarma voittaja verkossa. Se on nopea ja herkkä reagoimaan, se löytää puheenaiheet, se osaa päivitellä, se osaa haastaa lukijat keskustelemaan. Verkko on myös oma media lukijoille. Sen keskusteluihin kuka tahansa pääsee nopeasti mukaan. Myös lukija voi tuottaa sisältöä verkkoon. Tämä on mieletön voimavara."[153]
  • Iltalehti Online muuttui Iltalehti.fi:ksi ja Iltalehden netti-tv aloitti[154]
  • Kanavien ja ohjelmien tallennuspalvelu TVkaista nousi keskustelun aiheeksi syyskuussa, mutta suljettiin pian uudelleen mediayhtiöiden vaatimuksesta.
  • Nelosen netti-tv (sittemmin Ruutu) alkoi näyttää ulkomaisia sarjoja[155]
  • Pekka Värre perusti Urheiluviikko.net sivuston urheilua aktiivisesti seuraaville ja vedonlyöjille[156][157]
  • ii2 Media perusti lemmikkien omistajille tarkoitetun yhteisöpalvelun Petsien. Petsie oli ilmainen palvelu, joka luotti tulojen keräämisessä Google-mainoksiin.[102]

2007 – älypuhelinten aikakausi alkoi muokkaa

Maailmalla: Google osti mainosalusta DoubleClickin. Yhdysvaltain kilpailuviranomainen ei puuttunut yrityskauppaan ja Euroopan komissiokin hyväksyi kaupan ilman ehtoja seuraavana vuonna.[158]

  • Yle Areena avattiin.
  • Apple lanseerasi iPhone-puhelimen 29.6.2007[159]
  • 23.4.2007 Habboa kehittävä Sulake Corporation Oy osti IRC-Galleriaa pyörittäneen Dynamoid Oy:n[160]
  • City-lehteä julkaiseva Janton -mediakonserniin kuuluva Citypress osti ii1 Median. Käyttäjiä palvelulla oli 170 000. TNS Metrix -koemittauksessa viikolla 06/2007 ii2.orgilla oli 32 000 noin eri kävijää, jolla palvelu olisi yltänyt Suomen 25 suosituimman sivuston tuntumaan.[161]
  • 9.5.2007 Viihdelehti Stara.fi aloitti kaupalliset videopodcast-lähetykset. Ensimmäiset jaksot käsittelivät Euroviisuja.
  • Suomen Radioiden Liitto ja tekijänoikeusjärjestöt pääsevät sopuun nettiradioiden tekijänoikeuskorvauksista ja musiikkia soittavat nettiradiot avautuivat kuuden vuoden tauon jälkeen. Myös Yle aloitti omien kanaviensa nettilähetyksen Yle Areena -palvelussaan.[162]
  • Verkkopalvelu TVkaista avattiin uudelleen.
  • Google osti mobiileja läsnäolo- ja mikrobloggauspalveluita kehittäneen suomalaisen Jaikun.[163]
  • Podcasting eteni kohti valtavirtaa. Toukokuussa 2007 Yle aloitti ensimmäisen ensisijaisesti podcastiksi tarkoitetun ohjelman, POP-talkin.[164] Syksyllä perinteisten radiokanavien kohdalla sisällön kierrätyksestä podcasteina oli tullut kanavien perustoimintoja. Esimerkiksi Yleisradio julkaisi Yle Areena -palvelussaan merkittävän osan ohjelmistaan podcasteina ja Radio Rock oli kohdentanut lähetyksensä ohessa tapahtuvan podcastiensa mainostuksen valtavirtakuuntelijoilleen. Indiepuolen tapahtumiin kuului Hessun kahvila -podcastin siirtyminen Radio Hearin kautta myös suoriin lähetyksiin[165] ja kesällä Ville Säävuoren kehittämän suomalaisten podcastien keskuksen; podcasthakemiston aukeaminen.[166].
  • 26.11.2007 Sanoma Digital osti Blogilistan, suomalaisten blogien keskushakemiston.[167]
  • Antti Vilpponen kumppaneineen perusti Arctic Startup -blogin[168][169]
  • Jani Uljas perusti matkailumedia Rantapallo.fi:n. Viidessä vuodessa palvelusta kasvoi menestyvä matkailumedia, joka sai puolet tuloistaan lukijoiden tekemistä matka- ja hotellivarauksista ja puolet mainoksista.[170]
  • Sosiaaliset verkostosivustot, kuten MySpace ja ennen kaikkea Facebook, löivät läpi Suomessa.[171]
  • Uusi Suomi syntyi uudelleen verkkolehtenä. Uutismedia ja blogipalvelu Uusi Suomi, Suomen suurin itsenäinen verkkolehti, jatkoi sanomalehti Uuden Suomen (1919–1991) journalistista perintöä.[172]
  • Taloussanomat lopetti tappiollisena pyörineen paperiversionsa ja keskitti toimintansa nettiin.
  • Finnchan, ensimmäinen suomenkielinen kuvafoorumi, perustettiin. Kuvalauta aloitti Finnchanin varasivustona, mutta jatkoi itsenäisesti toimintaansa.
  • Tilannehuone.fi avautui harrastusprojektina[173]
  • Verkossa Media Oy syntyi, toimitusjohtajana aloittaa Sami Kelkka[174]. Vuonna 2012 Kelkan jättäessä toimitusjohtajan tehtävät verkkomainontaan keskittynyt yritys myi muun muassa UrhoTV:n, Finnairin[175], Ampparit.comin, Rantapallo.fin ja Uuden Suomen verkkomainontaa.[176]

2008 – valvonnan vuosi muokkaa

Maailmalla: Kiinalaisten netinkäyttäjien määrä ohitti yhdysvaltalaiset

  • Ruotsin eduskunta päätti armeijan oikeudesta salakuunnella kaikkea ulkomaalaista nettiliikennettä, mukaan lukien käytännössä koko Suomen ulkomaan tietoliikenne.[177] Sonera siirtää sähköpostipalvelimensa Ruotsista Suomeen. Suomen valtio varmisti televerkoissa riittävää suomalaista määräysvaltaa ostamalla 250 miljoonalla Elisan osakkeita ja sijoittamalla 200 miljoonaa kotimaisen kuituverkon rakentamiseen.[178]
  • Liikenneministeriö teki selvityksen, jonka nojalla valtioneuvosto teki periaatepäätöksen, että nopea laajakaista on kansalaisten perusoikeus. Lainsäädännöllä ja toimilupapolitiikalla aiottiin varmistaa, että viimeistään 31.12.2010 ”jokaisessa vakinaisessa asunnossa sekä yrityksen ja julkishallinnon organisaation vakinaisessa toimipaikassa voidaan käyttää sujuvasti sähköisiä asiointipalveluita, siirtää sujuvasti digitaalisia kuvia sekä ladata digitaalista musiikkia ja videoleikkeitä” (VNP 2008). Tämä edellytti kiinteää tai langatonta yhteyttä, jonka tulevan liikenteen välityskyky oli keskimääräiseltä nopeudeltaan vähintään 1 Mb/s.
  • Vuoden alusta Suomi aloitti internetsensuurin lapsipornon suodatuksella. Internetin ennakkosensuuri jakoi voimakkaasti sekä eduskuntaa että kansaa. Osa piti ennakkosensuuria perustuslain vastaisena ja toinen osa olisi ollut valmis laajentamaan sitä voimakkaasti.[179][180] Alkuvuonna kohua herätti kotimaisen sivuston estäminen lapsipornona sekä loppuvuonna W3C:n ja Wikipedian sivujen joutuminen vahingossa sulkulistalle.[181][182][183]
  • Valtiovalta tehosti internetin seurantaa. Alkuvuonna viestintäministeri Suvi Linden perusti eri alojen asiantuntijoista koostuvan mediafoorumin, jonka tehtävänä on arvioida median ja internetin roolia lasten ja nuorten arjessa ja tehdä sen mukaan toimenpide-ehdotuksia. Lisäksi koulusurmien takia ja EU:n ministerineuvoston päätöksen mukaisesti aloitettiin internetin pysyvä valvonta, sekä luotiin poliisille arveluttavien nettisivujen ilmiantopalvelu.[184][185][186][187]
  • Viranomaiset puuttuivat oikeusteitse rasistiseen nettikirjoitteluun. Tuomioita jaettiin lievemmistä sakkorangaistuksista aina Seppo Lehdon törkeistä kunnianloukkauksista saamaan 2 vuoden ja 4 kuukauden ehdottomaan vankeuteen.[188]
  • Tekijänoikeuslain Lex Karpela -lakimuutoksen testaamiseksi aloitetun oikeusjutun lopulliseksi päätökseksi jäi hovioikeuden päätös, että DVD-levyjen suojausten purkutapojen julkistaminen on Suomessa kielletty.[189]
  • Nokian ajama mobiili-tv:n DVB-H standardi oli kuolemassa ja Nelonenkin lopetti lähetyksensä. Yle Areena alkoi tukea kännyköitä päätelaitteinaan.[193] TVKaista alkoi myös tukemaan HD lähetyksiä ja Yle kokeili Muukalaisia-sarjallaan HD-tasoisten ohjelmien nettijakelua.[194][195][196]
  • Homma-forum perustettiin.
  • Kai Lemmetty ja Joonas Pekkanen avasivat Floobs -videoalustan, jonka avulla kuka tahansa voi julkaista videokuvaa.[197]

2009 muokkaa

Maailmalla: Pikaviestipalvelu WhatsApp perustettiin, kuvapalvelu Imgur perustettiin.

2010-luku muokkaa

2010 muokkaa

Maailmalla: Internetin käyttäjämäärä ylitti kolme miljardia. Applen tablettitietokone iPad tulee markkinoille.

  • Kuluttajilla ja yrityksillä on heinäkuun alusta lähtien oikeus saada yhden megan laajakaista vakituiseen asuinpaikkaan tai yrityksen toimipaikkaan.[199]. Tämä ns. yleispalvelulaajakaista ei Ylen mukaan toteutunut kaikkialla vielä vuonna 2012:kaan[200]. Liittymämäärillä laskettuna kolme suurinta laajakaistapalvelujen tarjoajaa olivat Elisa (34 prosenttia), TeliaSonera (32 prosenttia) ja DNA (23 prosenttia). Liittymistä erityisesti mobiililaajakaista innostaa ja Suomessa oli vuoden lopussa jo yli 1,6 mobiililaajakaistaliittymää. Mobiililaajakaistaliittymäksi laskettiin matkaviestinverkon liittymä, jossa on laajakaistainen yhteysnopeus sekä kiinteä kuukausiveloitus ilman etukäteen asetettuja käyttörajoja.[201]
  • Teleoperaattorit Elisa ja Sonera arvioivat, että noin kolmasosa Suomen koko verkkoliikenteestä oli laitonta elokuvien latausta. Musiikkilataukset mukaan laskien arvio laittoman liikenteen osuudesta nousi yli viidenkymmenen prosentin.[202]
  • iPad tuli myyntiin Suomessa 30.11. ja HS:n iPad-sovellus tuli Applen App Storeen 3.12. ensimmäisenä suomalaisena sanomalehtisovelluksena, ainoana suomalaisena sanomalehtenä, joka ei ollut iPadissa näköislehti. Sovellus ladattiin ensimmäisen vuoden aikana 52 000 iPadille, ja viikoittain sitä käytti noin 20 000 eri lukijaa 14 000 eri laitteella. "Aktiivinen mediatuotteiden kehitys ja myynti on myös tuottanut merkittävää uutta medialiikevaihtoa. -- Tuotot ylittivät kustannukset jo ensimmäisenä toimintavuotena, kommentoi kehitysjohtaja Petteri Putkiranta hanketta GrandOne 2012 -kilpailun esittelysivulla.[203]
  • Helene Auramo kumppaneineen perusti muoti- ja -lifestyleblogiportaali Indiedaysin, joka kasvoi nopeasti yli 140 000 viikkokäkävijän verkkomediaksi.[204]
  • Musiikin löytämiseen tarkoitettu visuaalinen verkkokauppa Hitlantis käynnistyi mutta jää lyhytikäiseksi.[205][206]
  • Kuvalauta suljettiin ylläpidon ajauduttua riitoihin palveluntarjoajansa kanssa.

2011 muokkaa

Maailmalla: Egypti sulki internetin suurmielenosoituksen alla.[207] Snapchat perustettiin. Facebook julkisti aikajanan ja muita uudistuksia, aluksi vain kehittäjien nähtäville.[208]. New York Times vei nettilehden maksumuurin taa, myöhemmin osoittautui että ratkaisu oli menestys.[209]

  • Elisa Kirja -palvelu käynnistyi[210]
  • Google Plus avattiin.
  • Spotify ilmoitti laajenevansa Yhdysvaltain markkinoille.[211]
  • Twitter ylitti sadan miljoonan aktiivisen käyttäjän rajan.
  • IRC-Gallerian käyttöaktiivisuus lähti roimaan laskuun.
  • Ylilauta toimi aktiivisimpana suomalaisena kuvafoorumina, joka mainittiin mediassa Anonymous Suomen yhteydessä 16 000 suomalaisen henkilötietojen vuodettua verkkoon.
  • Suomen poliisia sosiaalisessa mediassa edustanut virtuaalisen lähipoliisiryhmän ylikonstaapeli Marko Forss valittiin Vuoden poliisiksi.[212]

2012 muokkaa

Maailmalla:

  • McKinsey tutki internethaun taloudellisia vaikutuksia. Tilastokeskuksen yliaktuaari Aku Alanen arvioi, että Suomen tilanne ei eronnut Saksasta, jossa nettihaun talous edusti 0,9 prosenttia bkt:sta. "Osuus on kaksi kertaa suurempi osuus kuin esimerkiksi Suomen koko mainosalan tuotanto", Alanen kirjoittaa Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehdessä 1/2012.[213]
  • HS.fi vei uutiskommentoinnin rekisteröitymisen taa.[214]
  • Otavamediaan kuuluva verkkopalvelu NettiX on osti enemmistöosuuden Amppareista.[215] Esa Sirkkunen et al esittelivät Ampparit yhtenä case studyna Tampereen yliopiston Comet –tutkimuskeskuksen ja Helsingin Sanomain Säätiön rahoittaman SubMoJour –hankkeen loppuraportissa.[216]
  • Helsingin käräjäoikeus määräsi TeliaSoneran ja DNA:n estämään asiakkaidensa pääsyn The Pirate Bayn palvelimille. Sama kielto oli tullut jo edellisenä syksynä Elisalle, joka oli valittanut käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen. Estoa Pirate Bayn palvelulle oli hakenut Musiikintuottajat ry., jonka taustalla olivat musiikkikustantajat Emi, Sony Music Entertainment, Universal Music ja Warner.
  • TVkaistan avainhenkilöitä syytettiin tekijänoikeusrikoksesta, teollisoikeusrikoksesta ja törkeästä petoksesta. Syytteen mukaan TVkaista oli vuosien 2007–2009 aikana pitänyt verkkosivuillaan kahdeksan tv-kanavan – Yle 1:n ja Yle 2:n, MTV 3:n, Nelosen, FST5:n, Sub Tv:n, Yle Teeman sekä JIMin – televisiolähetykset käyttäjiensä katsottavissa ja tallennettavissa vähintään kahden viikon ajan televisiolähetyksen jälkeen. TVkaista Oy:llä ei ollut ollut tv-yhtiöiden lupaa tilausvideopalvelulleen.[217] Oikeustapaukselle saatiin piste vasta 2017, kun Helsingin hovioikeus piti voimassa edellisvuoden käräjäoikeuden tuomion, pääsyytetyille ehdolliset vankeustuomiot.[218]
  • Vertaisverkkojen ja tiedostonjakopalvelujen käyttö oli verrattain yleistä: 36 prosenttia 15–29-vuotiaista miehistä latasi tv-ohjelmia tai elokuvia internetin vertaisverkoista Ylen toimintaympäristökatsauksen mukaan.[219][220]
  • ii2 -kuvanjakoyhteisö suljettiin. Kymmenen vuoden toiminnan aikana Ii2:een luotiin 190 000 käyttäjätiliä ja julkaistiin miljoonia valokuvia. Ossi Mansikka arvioi HS Nytin jutussa vuonna 2019 kyseessä olleen yksi ensimmäisistä merkittävistä somen palvelukuolemista.[221] Sulkemista edelsi yrityskauppa, jossa Janton-mediakonserniin kuuluva Citypress myi teiniyhteisön Kuvat.fi -kuvanjakopalvelua ylläpitävälle Mediadrive -yritykselle.[222]

2013 muokkaa

Maailmalla: Joukkorahoitusalusta Patreon perustettiin Yhdysvalloissa. Pohjoismaiden ensimmäinen YouTube-verkosto Splay perustettiin Ruotsissa.

  • Smartly.io Solutions perustettiin. Se automatisoi mainonnan prosesseja Facebook-, Instagram- ja Pinterest-mainonnassa.[223]
  • Teleyhtiö Elisasta tuli Habbo Hotellia pyörittävän Sulakkeen pääomistaja.[224]
  • Tekijänoikeuslain uudistus kirvoitti Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen, joka luovutettiin Eduskunnalle marraskuussa[225][226]
  • Ylen toimintaympäristökatsaus kiinnitti huomiota siihen, että 8 prosenttia kotitalouksista ei saa lainkaan kiinteää laajakaistaa ja että kiinteiden laajakaistayhteyksien saatavuusalue on edelleen supistumassa arviolta noin 80 prosenttiin kotitalouksista. Tämä nähtiin ongelmana televisiosisältöjen kuluttamismahdollisuuksien kannalta, mikäli tv-katselu siirtyisi laajakaistaverkkoihin.[227]

2014 muokkaa

Maailmalla: keskustelusovellus Jodel julkaistiin. Oscar Höglund esiintyi LeWebissä ja kertoi YouTuben MCN-yhtöistä[228]

  • Mikko Salo kumppaneineen perusti Faktabaarin edistämään tarkistettuun tietoon perustuvaa yhteiskunnallista keskustelua. Joukkoistamista hyödyntävä faktantarkistuspalvelu oli vapaaehtoisvoimin toimiva, poliittisesti sitoutumaton ja kaikille avoin kansalaispalvellu, jonka ensimmäisenä kohteena olivat EU:n parlamenttivaalit. Faktabaarin työryhmä sai Suuri journalismipalkinto -kilvassa Vuoden journalistinen teko -palkinnon.[229]
  • MTV3 sulki keskustelufooruminsa.
  • Joona Haatainen kumppaneineen perusti YouTube-verkosto Töttöröön[230] (sittemmin Troot).[231][232]
  • Suomen hallitus antoi tammikuussa eduskunnan käsiteltäväksi lakiesityksen uudeksi tietoyhteiskuntakaareksi. Lakiin ehdotettiin ensimmäistä kertaa nimenomaista pykälää verkkoneutraliteetista.[233] Lain tavoitteena oli edistää sähköisen viestinnän palvelujen tarjontaa ja käyttöä sekä varmistaa, että viestintäverkkoja ja viestintäpalveluja on kohtuullisin ehdoin jokaisen saatavilla koko maassa. Lain tavoitteena oli lisäksi turvata radiotaajuuksien tehokas ja häiriötön käyttö sekä edistää kilpailua ja varmistaa, että viestintäverkot ja -palvelut ovat teknisesti kehittyneitä, laadultaan hyviä, toimintavarmoja ja turvallisia sekä hinnaltaan edullisia. Lain tavoitteena oli myös turvata sähköisen viestinnän luottamuksellisuuden ja yksityisyyden suojan toteutuminen.[234]. Uusi laki antoi Viestintävirastolle työkalut puuttua yleispalvelulaajakaistan kohtuuttomaan hinnoitteluun.[235]
  • Sonera Viihde toi tv-kanavia ja videovuokraamon mobiili- ja nettikäyttöön. Heti seuraavana Sonera viihde -palvelussa peruskanavien tallennus muuttui maksulliseksi lisäpalveluksi, uudesta tekijänoikeuslaista johtuen.[236]
  • Konsultit Timo Argillander ja Virpi Martikainen laativat Liikenne- ja viestintäministeriölle katsauksen suomalaisen tv-toimialan kilpailuympäristöstä. "Televisioala Suomessa. Toimintaedellytykset internetin aikakaudella" -raportin mukaan tv-toimialan uudet alalle tulijat ovat merkittävä kilpailuvoima suomalaisille tv-toimijoille, koska
    • Internetjakelu oli oleellisesti madaltanut alalle tulon kynnystä ja Euroopan digitaalisen sisämarkkinan rakentuminen ja yhteisvaluutta madaltavat alalle tulon kynnystä ja palveluiden tarjoamista myös pieniin maihin
    • Kansainvälisille sisältöoikeuksien haltijoille oli tullut mahdollisuus tarjota sisältöjä suoraan kuluttajille ja tarjolla oli myös erittäin korkeatasoisia sisältöjä, esim. HBO
    • Kansainväliset online-tv-toimijat pystyivät tarjoamaan korkeatasoisia sisältöjä totuttua maksu-tv:n hintatasoa halvemmalla (tyypillisesti 8-10 euroa kuukaudessa)
    • Lehtimedioille oli kriittistä hakea uusia ansainnan kanavia, laajenevat videosisältöihin internetpalveluissaan
    • YouTube on muodostunut alustaksi, jonka kautta uudet tv-toimijat (Multi-Channel Networkit) voivat jakaa sisältönsä ja myydä mainontansa
    • Laitevalmistajat, teknologiayhtiöt, pelikonsolit (Apple ja Google) tarjosivat omiin ekosysteemeihinsä sopivia tv-palveluita ja teknologiaa (Apple TV, Chromecast), joka madalsi kodeissa internetin ja television perinteisen käytön välistä kynnystä
    • Vertaisverkot ja piraattipalvelut (Popcorn Time, Pirate Bay) toivat markkinoille laillisia toimijoita nopeammassa aikataulussa uutuuselokuvat ja –sarjat; kilpailivat televisiokanavien kanssa etenkin nuorista yleisöistä
    • Suuret kansainväliset toimijat voivat tuoda tarjolle 4k-sisällöt paljon ennen nykyisiä televisiotoimijoita
    • Uudet internetjakeluun perustuvat toimijat eivät olleet televisioyhtiöitä koskevan säädännön piirissä, mikä madalsi alalle tulemisen kynnystä.[237]
  • *Fonecta osti Verkossa Media Oy -mainosverkkoyhtiön, joka tavoitti viikossa 3,4 miljoonaa eri kävijää eli noin 85 prosenttia kaikista suomalaisista internetin käyttäjistä. Fonecta Enterprise Solutions käsitti yrityskaupan jälkeen yli 200 display-, mobiili- ja tablettimediaa.[238]

2015 Tubettajakulttuuri valtavirtaistui muokkaa

Maailmalla: Felix Kjellberg eli pelistriimaaja PewDiePie oli otsikoissa kovilla YouTube-tienesteillään[239]

  • Yle julkaisi parhaiten tienaavien bloggaajien verotietoja portaaliyhtiöittäin: Lily-portaalissa White Trash Disease -blogia pitävä Natalia Tolmatsova oli tienannut ansiotuloja 71 526 euroa ja Tickle Your Fancy -blogia pitävä Sara Vanninen 34 489 euroa, Asennemedialla Pupulandia-blogia julkaiseva Jenni Rotonen oli ansainnut 51 383 euroa ja Bellablogit-portaalissa Mou Mou -blogia kirjoittava Iina Moukola 29 417 euroa ansiotuloina, ja Ps. I Love Fashion -blogia pyörittävä Linda Juhola 69 584 euroa pääomatuloja.[240]
  • Mediayhtiö Kaleva osti osake-enemmistön Indiedays -blogiportaalista[241]
  • Iltalehti sulki keskustelufooruminsa
  • Levy-yhtiöiden pelkistä musiikin suoratoistopalveluista keräämät tulot ylittivät Suomessa 50 prosentin rajan. Musiikkituottajat – IFPI Finland ry:n mukaan äänitemyynnin lasku lakkasi, kun äänitteiden verottoman tukkumyynnin kokonaisarvo oli 36,1 miljoonaa euroa. Digitaaliset musiikkipalvelut toivat 63 prosenttia äänitemyynnin kokonaismarkkinoista.[242]
  • Nuorempien yleisöjen TV-katselusta jo 41% jakautui tietokone-, tablet- ja älypuhelinlaitteille, ilmeni Finnpanelin TV-vuosi-katsauksesta. Esimerkiksi 29.7. televisiossa ensiesitetyn Hullu – hullumpi – yläaste -ohjelman jakson keskikatsojamäärä oli 167 000 ja tästä katselusta netti-tv:n osuus oli 78%.[243]

2016 – Vaikuttajatoimiala hahmottui muokkaa

Maailmalla:

  • Mainostilan myynti automatisoitui. Vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla neljännes display-mainonnasta ostettiin ohjelmallisesti.[244]
  • Helsingin Sanomat alkoi julkaista timanttijuttuja, joiden oli tarkoitus tuoda lisää digitilauksia. Timanttijuttujen tekeminen liittyi havaintoon digitilauksien kasvun tasaantumisesta.[245] [246]
  • Medialiiton mediatalouskatsauksen mukaan printtimedian kysyntä supistui edelleen niin kuluttaja- kuin mainosmyynnin puolellakin, digikysynnän kasvu jatkui. Kansainväliset suuryritykset haastoivat kotimaisia mediayrityksiä kilpailtaessa etenkin digitaalisella mainosmarkkinalla.[247][248]
  • Alma Media osti Uusi Suomi -blogisivuston.[249]
  • Mediayhtiö Kaleva osti Blogirinki median ja yhdisti sen aiemmin ostamansa Indiedaysin kanssa uudeksi Indieplace -vaikuttajamediaksi.[241]
  • Suomessa on kymmeniä ammattimaisia tubettajia, joista parhaat ansaitsevat 80 000–100 000 euroa vuodessa. Splay Suomi, Töttöröö Network ja United Screens ovat uudenlaisia yrityksiä, jotka yhdistävät tubettajia ja mainostajia toisiinsa.[250]
  • Splay oli Suomen suurin YouTube-verkosto. Se edusti 70 tubettajaa. Splay Suomen operatiivinen johtaja Stina Varsikko kertoi Kauppalehden jutussa kolmasosan olleen alaikäisiä. "YouTube-kanavan saa perustaa 13-vuotiaana, mutta moni aloittaa uransa nuorempana."[250]
  • Yle julkaisi tubettajien ja bloggaajien verotietoja: tubettajista parhaiten olivat tienanneen Eric "Lakko" Savolainen ja Juuso "Herbalisti Karikuusi, hieman alle 55 000 euroa kumpikin. Sonja "Soikku" Hämäläinen, Aleksi "Mentaalisavuke" Rantamaa ja Maria "Mariieveronica" Verho olivat kukin ansainneet kolmisenkymmentä tuhatta euroa. Aleksi Jalli, kilpapelaamisen ammattilainen, oli ansainnut Counter-Strike: Global Offensive -peliä pelaamalla yli 100 000 euroa. Baby Bear ja Xenia's Day -blogeja Kaksplus ja Anna -lehtien verkkosivuilla julkaiseva Xenia Andersson olivat tienanneet reilut 91 000 euroa.[251]
  • Vuoden 1996 lopulla yhdellä kotitaloudella kymmenestä oli ollut nettiyhteys. Vuoden 2016 lopulla vähemmän kuin yhdellä kymmenestä ei ollut. Yle haastatteli Marja-Liisa Viherää, joka oli Soneran edeltäjän Telecom Finlandin tulevaisuudentutkijana ja väitteli kansalaisten viestintävalmiuksista tohtoriksi 1999. Viherä arvioi jutussa, että kotiliittymien kova markkinointi sai suomalaiset nettiin muita aiemmin.[252]

2017 muokkaa

Maailmalla: Internet Movie Database sulki keskustelufooruminsa. YouTube palkkasi lisää ihmismoderaattoreita[253]. Ruotsiin Poddindex.se[254]

  • Aalto yliopisto ja Helsingin yliopisto muodostivat yhteisen tekoälyn tutkimuskeskuksen FCAI[255]
  • Sampsa Kurri käynnisti tietotekniikkasivusto io-tech.fi:n. Sivusto julkaisi ajankohtaisia uutisia, tuotetestejä ja ylläpiti TechBBS-keskustelufoorumia.[256] io-techin Youtube-kanava ilmoitti olevansa Pohjoismaiden suurin tekniikkamedia Youtubessa.[257]
  • Tilastokeskuksen kulutustutkimus osoitti, että operaattorit olivat onnistuneet lohkaisemaan yhä enemmän euroja suomalaisten kulutuksesta. Kaikenlaisissa kotitalouksissa tietoliikennekustannuksissa kasvua oli tullut lähes viidenneksen, vaikka kokonaisuudessaan suomalaisten kulutus oli kasvanut edellistutkimuksesta neljän vuoden aikana vain yhden prosentin verran. Elisan liiketoimintajohtaja Antti Ihanainen kommentoi Ylelle, että ihmiset ovat valmiita maksamaan nopeammasta datayhteydestä. "Kun aiemmin käytettiin joko mobiilia tai kiinteää dataliittymää, tänään yhä useammin molempia."[258]

2018 muokkaa

Maailmalla: Google esitteli Google Assistant -älykaiuttimensa[259]. Facebook alkoi korostaa käyttäjiensä kavereiden ja läheisten julkaisuja uutisvirrassa mediajulkaisujen näkyvyyden kustannuksella.[260] Facebookin Cambridge Analytica -skandaali paljastui.[261]

  • Facebookin aikomus vähentää uutismedioiden näkyvyyttä palvelussaan ei huolettanut suomalaisissa mediataloissa, kertovat Suomen lehdistön haastattelemat Kaleva ja Keskisuomalainen.[262]
  • Suomen suurimmat mediayhtiöt, Markkinoinnin, Teknologian ja Luovuuden liitto MTL ry, Media Metrics Finland ja comScore lanseerasivat internetyleisöjen valuuttatutkimus Finnish Internet Audience Measurementin (FIAM). FIAM kertoi kotimaisten mediayhtiöiden tavoittavan kuukausittain 94,3 prosenttia suomalaisista tietokoneella, älypuhelimella tai tabletilla internetiä käyttävistä. Mobiililaitteilla nettiä käyttävien tavoittavuus oli 99,4%.[263]
  • MyHelsinki.fi palkittiin parhaana uutena verkkopalveluna GrandOne 2018 -kisassa. Palvelu korvasi visithelsinki.fi:n uudenlaisella konseptilähestymisellä.[264]
  • Teleoperaattorien oli tarjottava kaikkiin vakituisiin asuntoihin vähintään 2 Mbit/s kaistanleveyden laajakaistayhteys, ilmoitti LVM selvitettyään aiempaa aietta nostaa yleispalveluvelvoite 10 Mbit/s:iin.[265]. Selvityksen mukaan vähintään 10 Mbit/s laajakaistayhteys oli tarjolla noin 85 prosenttiin kotitalouksista kiinteiden laajakaistaverkkojen kautta ja lähes kaikkiin kotitalouksiin matkaviestinverkkojen kautta.[266]
  • Faktabaarin Mikko Salo aloitti EU:n korkean tason disinformaatioryhmässä[267][268]

2019 muokkaa

Maailmalla : Kaksi laajaa tutkimusta tekoälyn suhteesta journalismin tulevaisuuteen julkaistiin[269]

  • Liikenne- ja viestintävirasto Traficom aloitti 1.1.2019.[270]
  • Raportoidun hakumainonnan määrä oli vuoden ensimmäisellä puoliskolla 74,9 miljoonaa euroa ja kasvua kertyi 8 % verrattuna samaa jaksoon vuonna 2018. Sosiaalisen median mainonnassa (Facebook- ja YouTube-mainonta) raportoitiin 54,6 miljoonan euron panostus, joten sen kasvu oli 18 %.[271] Googlella ja Facebookilla oli hallussaan viidennes Suomen koko mainosmyynnistä, kun Google ja Facebook keräsivät Suomesta tilastoituja mainostuloja tammi-kesäkuussa 129,5 miljoonaa euroa ja kaikki mainosmyynti Suomessa oli vuoden alkupuoliskolla 585 miljoonaa euroa.[272]
  • IAB selvitti ensimmäistä kertaa videomainonnan osuutta kaikesta sosiaalisen median mainonnasta. Kävi ilmi, että yli puolet kaikesta sosiaalisen median mainonnasta on jo videota.[273]
  • Tilastokeskus, Kuluttajatutkimuskeskus, Kuluttajaliitto, Sitra, Työ- ja elinkeinoministeriö, Helsingin kaupunki ja Verohallinto tutkivat yhteistyössä uusia kuluttamisen tapoja, ns. vertais- ja jakamistaloutta. Tutkimustulokset luovutettiin Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon.[274]
  • Tv-yhtiöiden netti-tv-palvelut yhtä suosittuja kuin YouTube: Suomalaisista 70 prosenttia käytti tv-yhtiöiden maksuttomia netti-tv-palveluja, YouTubea 71 prosenttia, ilmeni Tilastokeskuksen Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimuksesta (Nettitelevisiopalvelujen, tilausvideopalvelujen ja videopalvelujen katsominen 2019)[275]
  • Tv-katseluun riittävä mobiililaajakaista ulottui nyt 99 prosenttiin kotitalouksista. Mediayritysten kannalta tilanne oli hyvä, sillä lähes jokainen voi nyt katsella tv-kanavia mobiili-internetin kautta, totesi Yleisradion toimintaympäristökatsaus 10.10.2019[276].
  • Aki Kiminki julkaisi it-konsultti-liiketoimintaa parodioivan Pilipalisaatio-podcast-kuunnelman.[277]

2020-luku – muokkaa

2020 muokkaa

  • Sanoma osti Aamulehteä ja Satakunnan Kansaa julkaisevan Alma Media Kustannus Oy:n[278]
  • Sanoma myi Oikotie Oy:n Schibstedlle.[279] Norjalainen mediakonserni pyöritti Suomessa ennestään jo Tori.fi -markkinapaikkaa. Tilastokeskuksen mukaan 45 prosenttia suomalaisista kotitalouksista oli tehnyt ostoksia internetin kirpputoreilla. Internetin kirpputoreilla ja huutokaupoissa käytetyt summat ovat suurempia kuin perinteisillä kirpputoreilla tai yhteisöpalvelujen kirpputoriryhmissä, ilmeni Tilastokeskuksen tekemän "vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa" -kyselyn tuloksista.[280]
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

2021 muokkaa

2022 muokkaa

Maailmalla: Joukko organisaatioita Adobesta ja Alibabasta Metaan (Facebook) ja Microsoftiin ja Unityyn ja W3C:een perusti Metaverse Standards Forumin[283]

Lähteet muokkaa

  • Kilpi, Timo: Ilta-Sanomat: Uutisia, historiaa ja Puheenaiheita. WSOY, 2006.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ a b Eklof, Leif: Kun Suomi ui verkkoon Tivi. 1.1.2001. Viitattu 29.6.2022.
  2. ↑ Suominen, Jaakko, Saarikoski, Petri ja Vaahensalo, Elina: Digitaalisia kohtaamisia. Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan, s. 39. Gaudeamus, 2019.
  3. ↑ Suvi Korhonen: Tivi 25 vuotta sitten: Pankkimaksuilla pelottelu ajoi ihmiset kokeilemaan verkkopankkia Tivi. Viitattu 3.7.2022.
  4. ↑ Telen nettihinnasto vuodelta 1998 web.archive.org. Viitattu 4.11.2013.
  5. ↑ Kiinteän verkon laajakaistaliittymät Tieto Traficom. Viitattu 3.7.2022.
  6. ↑ ICT-alan tilastotietoa FiCom. Viitattu 3.7.2022.
  7. ↑ Chasing sustainability on the Net: international research on 69 journalistic pure players and their business models. Tampere: Tampere Research Centre for Journalism, Media and Communication, 2012. ISBN 978-951-44-8966-2. Sivu 84
  8. ↑ Sirkkunen, Esa et al: Chasing sustainability on the Net: international research on 69 journalistic pure players and their business models., s. 86. University of Tampere: Tampere Research Centre for Journalism, Media and Communication, 2012.
  9. ↑ Heikki Ailisto ym.: Onko Suomi jäämässä alustatalouden junasta?. Valtioneuvosto.fi. ISBN 978-952-287-253-1. Teoksen verkkoversio (viitattu 2.7.2022). lähde tarkemmin?
  10. ↑ Jessikka Aro: Paskakommari vai hippisivari! : lue törky, jota sinusta verkossa kirjoitetaan. Journalisti, 2011, nro 17. Artikkelin verkkoversio.
  11. ↑ Solvaajat sananvapauden ja laillisuuden rajoilla Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 26.2.2020.
  12. ↑ a b c d Suominen, Jaakko; Saarikoski, Petri; Vaahensalo, Elina: Digitaalisia kohtaamisia: verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan. Gaudeamus, 2019.
  13. ↑ a b c d e Kivioja, Pasi: Tappoiko some keskustelupalstat?. Mikrobitti, 2/2020. Alma Talent.
  14. ↑ Knuutila, Aleksi ym.: Viha vallassa: Vihapuheen vaikutukset yhteiskunnalliseen päätöksentekoon Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2019. 4.10.2019. Valtioneuvosto. Viitattu 29.6.2022.
  15. ↑ Internetin historiaa: 1986 nic.funet.fi. Viitattu 19.3.2023.
  16. ↑ Ikola, Vilma: Helsingin yliopisto nappasi kaikkien nenän edestä nettiosoitteen, jonka arvoa ei ymmärretty vielä 35 vuotta sitten (”Suomen Unix-käyttäjien yhdistys FUUG ry haki Suomelle .fi-päätettä.”) Helsingin Sanomat. 9.3.2021. Viitattu 19.3.2023.
  17. ↑ List of registered .fi domains zonefiles.io. Viitattu 19.3.2023. (englanniksi)
  18. ↑ fi-domain-application.txt
  19. ↑ Tietoviikko, 18.3.2010, Suomen wanhin .fi-osoite kuuluu tamperelaisille – suurella todennäköisyydellä
  20. ↑ Aho, Esko: 1991 — Mustien joutsenten vuosi. Otava, 2020.
  21. ↑ Lindblom, Tomi: Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Oy:ssä ja Yleisradiossa 1994-2004. Väitöskirja, s. 94. Helsingin yliopisto, 2009.
  22. ↑ Aamulehti, 5.11.2008, Suomen ensimmäinen internet-yhteys köpötteli 64 kilobittiä sekunnissa
  23. ↑ Internetin historia Funet
  24. ↑ Häikiö, Matti: Alkuräjähdys. Radiolinja ja Suomen GSM-matkapuhelintoiminta 1988–1998, s. 69–70, 72. Edita, 1998.
  25. ↑ Pirjo von Hertzen: Markkinointiviestintä. Pirjo von Hertzen & Elina Melgin & Leif Åberg: Vuosisata suhdetoimintaa – Yhteisöviestinnän historia Suomessa, 2012, s. 175. Otava. Artikkelin verkkoversio (pdf). Viitattu 13.8.2012.
  26. ↑ http://www.mudconnect.com/mud-bin/adv_search.cgi?Mode=MUD&mud=BatMUD mudconnect.com. Viitattu 4.11.2013.
  27. ↑ Tietokone, 4.3.2009, Läpimurto, josta harva tiesi: suomalainen graafinen web-selain
  28. ↑ http://archive.assembly.org/1992 archive.assembly.org. Viitattu 5.11.2013.
  29. ↑ http://www.tietokone.fi/artikkelit/kun_suomi_ui_verkkoon tietokone.fi. Viitattu 5.11.2013.
  30. ↑ historia FICIX
  31. ↑ http://www.isoc.fi/artikkelit/freenet.html (html) ISOC Finland. Viitattu 4.11.2013.
  32. ↑ Volker Grassmuck: "Don't Try to Control the Network Because it's Impossible Anyway", Interview with Johan Helsingius on Anonymous Remailers IC Magazine 12/94. NTT Publishing. Viitattu 4.11.2013. (englanniksi)
  33. ↑ Mattila, Veli-Matti: Operaattorien palvelukehitys Mattila Digitaalinen Suomi 2017 Elisa. Viitattu 13.7.2022.
  34. ↑ Aula, Pekka ja Oksanen, Antti: EEPOS: Suomalainen internet-unelma, s. 68. WSOY, 2000.
  35. ↑ MBNet Net.nyt, 2004-12-03, Onnea, 10-vuotias MBnet!
  36. ↑ a b c d e f g h i j k Lindblom, Tomi: Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Osakeyhtiössäja Yleisradiossa 1994–2004. Helsingin yliopisto, 2009.
  37. ↑ Lisko, Mitä Lisko on (archive.org)
  38. ↑ Kaapeli.fi,1994, Kaapelisolmu-hankkeen raportti no 1. Johdanto
  39. ↑ a b c Järvinen, Petteri: Internet vuonna 2023 Tivi. 13.6.2008. Viitattu 29.6.2023.
  40. ↑ Elore, 1/2009, Pääkirjoitus (pdf)
  41. ↑ History Medialab.aalto.fi. Aalto University. Viitattu 2.5.2015. (englanniksi)
  42. ↑ AltaVista.com Tietoja AltaVistasta
  43. ↑ Lindblom, Tomi: Uuden median murros Alma Mediassa, Sanoma Osakeyhtiössä ja Yleisradiossa 1994–2004, s. 95. Helsingin yliopisto, 2009.
  44. ↑ Näin suomalaismediat menivät verkkoon 1990-luvun puolivälissä iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2022.
  45. ↑ KAMU-loppuraportti. Kolme vuotta KAMUa. Yhteenveto Tekes. 2.12.1998. Viitattu 2.7.2022. (arkistoitu lähde)
  46. ↑ Archive.org/nettiradio.fi, 1996-11-12, Few words about nettiradio.fi
  47. ↑ Pekka Kauhanen: HPY vie tilausvideot puhelinverkkoon Kauppalehti. Viitattu 12.7.2022.
  48. ↑ HPY ja Philips Race-projektissa: Videokuva kulkemaan kotipuhelinjohtoihin Kauppalehti. Viitattu 12.7.2022.
  49. ↑ Kolmekymmentä kotitaloutta koekäytti tilausvideopalvelua Tilausvideot tulevat kaupalliseen käyttöön "joskus tulevaisuudessa" Helsingin Sanomat. 30.3.1996. Viitattu 12.7.2022.
  50. ↑ Viikko/Week 30/1995
    Historiikki / 5. Kultaa ja kunniaa!Radio Mafia, 2002(?), [(Archive.org)
  51. ↑ Karonen, Pasi: Turun Sanomat ja Laukaa-Konnevesi ilmestyvät verkoissa. Internet houkuttelee myös suomalaisia sanomalehtiä. Suomen Lehdistö, 8-9/1995. Suomen Lehdistö.
  52. ↑ Tilastoja internetin käytöstä Suomessa
  53. ↑ a b Ensimmäiset virtuaalimessut syksyllä Kauppalehti. Viitattu 12.7.2022.
  54. ↑ Tältä näytti internet 20 vuotta sitten 14.10.2014. sounfi.fi. Viitattu 24.1.2015.
  55. ↑ CMX arkisto, 1996, Verkko heilahti
  56. ↑ UutisNaakka Online 1997. 1997. Viitattu 25.1.2015.
  57. ↑ Miljoonasateella yllätyskeikka Internetissä Google-ryhmät. 5.12.1996. Viitattu 25.1.2015.
  58. ↑ Varhaiset kotisivut -raportti 24.10.2009. Suomen Jazz & Pop Arkisto. Viitattu 25.1.2015.
  59. ↑ 80 vuotta luotettavaa uutisvälitystä, Yle uutisarkisto, 2008-11-13
  60. ↑ joulukuulta 1996 Yle.fi
  61. ↑ Ylen EU-vaalikoneessa entistä laajemmat vertailumahdollisuudet Yle uutisarkisto, 2004-05-24
  62. ↑ ITViikko, 1996-10-01, Ylen radiouutiset Internetiin
  63. ↑ Helsinki Camera Gallery (Yle Tekniikan tiedotuslehden sivuilla on muutamia otoksia tallessa) Yle Tekniikan tiedotuslehden kotisivut. Yle. Viitattu 10.12.2018. Archive.org
  64. ↑ Internet Archive / Tietokone.fi 28.11.1996
  65. ↑ eCash-mikromaksamisjärjestelmää
  66. ↑ eCashiä käsittelevä TKK:n seminaarityö
  67. ↑ 20 vuotta siitä, kun Suomi internetiin hurahti Yle Uutiset. 28.12.2016. Viitattu 11.7.2022.
  68. ↑ IT-viikko, 1997-10-05, Talentumin uusmediayhtiö aloitti
  69. ↑ Talentum vuosikertomus 1997, vuosikertomus 1997
  70. ↑ Tutkimus suomalaisesta uusmediateollisuudesta – sisältä uiah.fi. Viitattu 11.7.2022.
  71. ↑ Mediumi, Petri Saarikoski, 2002, Television vanhat lisäarvot. 3. Minitel ja Telesampo
  72. ↑ Heidi Vaalisto: Interaktiivinen Satama osti loput Sansibarista Tivi. Viitattu 11.7.2022.
  73. ↑ Suomi24 neljä vuotta web.archive.org. Viitattu 29.6.2022.
  74. ↑ Suomen ensimmäinen digitaaliradio aloitti toimintansa Ylen tiedotearkisto, 1998-10-07,
  75. ↑ @2000+ = tv + www Dumell.net, 1998
  76. ↑ Suominen, Jaakko, Saarikoski, Petri ja Vaahensalo, Elina: Digitaalisia kohtaamisia. Verkkokeskustelut BBS-purkeista sosiaaliseen mediaan, s. 262. Gaudeamus, 2019.
  77. ↑ Jari Kallio: SanomaWSOY harmonisoi Internet-palvelunsa Ilta-Sanomat. 21.10.1999. Viitattu 2.7.2022.
  78. ↑ Tietoenator ja Sanoma-WSOY laajentavat internet-yhteistyötä mtvuutiset.fi. 17.11.1999. Viitattu 2.7.2022.
  79. ↑ Sanoma-WSOY vuosikertomus 1999 Sanoma WSOY. Viitattu 2.7.2022.
  80. ↑ sami rainisto, jonna jussila: Porttipalvelun täytyy nyt erikoistua Tivi. Viitattu 9.7.2022.
  81. ↑ Tommi Elo: Portaalit pulassa tai: Portaalit valmistautuvat pudotuspeliin Ilta-Sanomat. 16.10.2000. Viitattu 13.7.2022.
  82. ↑ Elina Yrjölä: MTK ja HJK alkavat tarjota ilmaisia internet-yhteyksiä Ilta-Sanomat. 6.10.2000. Viitattu 13.7.2022.
  83. ↑ Jari Kallio: SanomaWSOY avasi mobiiliportaalin Tivi. Viitattu 2.7.2022.
  84. ↑ SANOMAWSOY:LLE OMA MOBIILIPORTAALI Perustettu yhtiö tekee teletoimintailmoituksen sanoma.fi. Viitattu 2.7.2022.
  85. ↑ Mika Lahdensivu: SanomaWSOY vie sisällöt vauhdilla maan alle Ilta-Sanomat. 19.12.2000. Viitattu 2.7.2022.
  86. ↑ SanomaWSOY vuosikertomus 2004 SanomaSWOY. Viitattu 2.7.2022.
  87. ↑ Yli 40-vuoden kokemuksella DNA. 24.2.2021. Viitattu 2.7.2022.
  88. ↑ IRC-galleria Usein kysyttyä web.archive.org.
  89. ↑ Mikseri.netin esittely, Mikseri.net,
  90. ↑ Nerokala.com, 16.8.2003, Kultakalan kohiseva historia (archive.org)
  91. ↑ a b c Petri Mähönen: WAP-palveluja etsimässä Tivi. Viitattu 1.7.2022.
  92. ↑ On Air Finland -uutisarkisto, 2001-09-01, Radio Helsinki täyttää vuoden
  93. ↑ Mirva Heiskanen: Rokki jytisee verkossa vaikka ilman lupaa Talouselämä. Viitattu 1.7.2022.
  94. ↑ a b Mirva Heiskanenn: Rokki jytisee verkossa vaikka ilman lupaa Talouselämä. Viitattu 1.7.2022.
  95. ↑ Tarinamme Innofactor. Viitattu 13.7.2022.
  96. ↑ Ylen yleisokertomus 2001 Yleisradion vuosikertomus. Yle. Viitattu 13.7.2022.
  97. ↑ Digitoday, 2001-10-10, Nettiradiot keskeyttivät lähetyksensä
  98. ↑ Effi Ry, 2001-09-05, Electronic Frontier Finland ry:n perustamiskokous -pöytäkirja
  99. ↑ Palasokeri.com, 2001-09-22, Kotimaista musiikkia laillisesti netistä : www.emma.fm
  100. ↑ 2ndhead 2000-2008, palasia Suomen uusmedian historiasta Vierityspalkki.fi. 1.2.2008. Viitattu 2.7.2022.
  101. ↑ SanomaWSOY Oyj toimintakatsaus 1999 paivalehdenarkisto.fi. Viitattu 11.7.2022.
  102. ↑ a b Antti Hatvala: Sosiaalisia medioita syntyy myös Suomessa Kauppalehti. Viitattu 22.7.2022.
  103. ↑ Niina Tuononen: Kuinka kehittää lyhytelokuvasivustoa – tarkastelussa Pixoff huhtikuu 2011. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Viitattu 2.7.2022.
  104. ↑ sfnet.urheilu.moottoriurheilu, 2001-07-23, Ralliradio netistä livenä!
  105. ↑ Kansallinen äänigalleria avautuu, Yle tiedotearkisto, 2002-09-26 (Archive.org)
  106. ↑ » Mikä on blogi? myrsky.net. Viitattu 10.1.2019.
  107. ↑ Pinseri » 2002 » April pinseri.com. Viitattu 10.1.2019.
  108. ↑ Mellakka mobiilibisneksessä City. Viitattu 10.1.2019.
  109. ↑ SuBMoJour. Sustainable Business Models for Journalism. Case study: Afterdawn.com (Finland) web.archive.org. 24.7.2012. Viitattu 4.7.2022.
  110. ↑ Petteri Pyyny: AfterDawn tuo Tom's Hardwaren Suomeen AfterDawn. Viitattu 4.7.2022.
  111. ↑ AfterDawn lokalisoi Tom’s Hardware –teknologiajulkaisun Vierityspalkki.fi. 5.7.2010. Viitattu 4.7.2022.
  112. ↑ Uusi viihdelehti verkkoon Kauppalehti. Viitattu 4.7.2022.
  113. ↑ Pekka Virolainen: Oikotie vie Kauppalehti. Viitattu 2.7.2022.
  114. ↑ MTV:lle mobiililiittymä mtvuutiset.fi. 3.12.2003. Viitattu 2.7.2022.
  115. ↑ Agricolan tietosanomat, 2-2003, Ylen Arkista menneitä ääniä
  116. ↑ Ylen radiokanavien lähetys internetissä keskeytyy vuodenvaihteessa Yle tiedotearkisto, 2003-12-17 (Archive.org)
  117. ↑ Kilpi, Tuomas: Blogit ja bloggaaminen, s. 12. Readme.fi, 2006.
  118. ↑ Eniro lehdistötiedote, 2003-10-29, Eniro avaa Suomessa kattavan ja ilmaisen hakupalvelun eniro.fi:n
  119. ↑ Tuomas Karvonen: MTV tuo televisio-ohjelmat laajakaistaisille Ilta-Sanomat. 12.8.2004. Viitattu 2.7.2022.
  120. ↑ tietoyhteiskunta.fi - web.archive.org. 16.11.2004. Viitattu 13.7.2022.
  121. ↑ Wayback Machine web.archive.org. 27.3.2004. Viitattu 2.7.2022.
  122. ↑ MTV3 Internet >Mobiili web.archive.org. 4.6.2004. Viitattu 2.7.2022.
  123. ↑ MTV3 Internet >Mobiili web.archive.org. 5.6.2004. Viitattu 2.7.2022.
  124. ↑ Wayback Machine ficix.fi. 26.11.2004. Viitattu 17.7.2022. (archive.org)
  125. ↑ FICIX, 2004-11-25. Suomen IP liikenne ennätyskasvussa
  126. ↑ Muusikoiden.net, 2004-05-10. Mikseri.net ja Unicersal Music Oy yhteistyöhon.
  127. ↑ SuBMoJour. Sustainable Business Models for Journalism. Case study: Ampparit.com (Finland) submojour.net. 18.7.2012. Viitattu 4.7.2022. (archive.org)
  128. ↑ HIIT lehdistötiedote, 2004-05-21 . Tekijänoikeuslisenssit mahdollistavat teosten vapaan jakamisen.
  129. ↑ Digitoday, 1.4.2004, Soneran TeleSampo-palvelu päättyy syyskuussa
  130. ↑ Digitoday, 27.8.2004, Internetiä edeltänyt Infotel tiensä päähän
  131. ↑ Turun Sanomat, 31.12.2008, Turkulainen Liisa piirsi paperinukeista kansainvälisen menestysyrityksen
  132. ↑ tuomas rinta :: blogi vuodatus.net. 4.5.2007. Viitattu 17.7.2022. (archive.org)
  133. ↑ tuomas rinta :: blogi vuodatus.net. 9.5.2007. Viitattu 17.7.2022. (archive.org)
  134. ↑ tuomas rinta :: blogi vuodatus.netw. 20.8.2007. Viitattu 17.7.2022. (archive.org)
  135. ↑ a b Vuodatus.net-blogipalvelu osaksi Alma Mediaa 1.10.2008. Alma Media. Viitattu 29.6.2022.
  136. ↑ Eat.fi web.archive.org. 9.3.2009. Viitattu 29.6.2022.
  137. ↑ Hellapoliisi blogit.fi. Viitattu 4.7.2022.
  138. ↑ SuBMoJour. Sustainable Business Models for Journalism. Case study: Hellapoliisi (Finland) web.archive.org. 24.7.2012. Viitattu 4.7.2022.
  139. ↑ Sulake Labs press room, 2005-04-15 Habbo Hotel valittiin parhaaksi viihdesaitiksi Espanjassa
  140. ↑ (vanhentunut linkki) Sinustako äänibloggari? Yle X-stage, Tuija_Yle, 2005-04-05(Arkisto)
  141. ↑ FcLate, 2005-05-31, Podcasting koelähetys
  142. ↑ Yle Radio aloittaa podcasting-kokeilun syyskuussa Yle X-stage, 2005-08-18 (Archive.org)
  143. ↑ Tietokone, 2005-09-02, Yle aloittaa Podcasting-lähetykset
  144. ↑ Stara aloitti kaupalliset podcast-lähetykset Digitoday, 2005-10-08
  145. ↑ Tietokone, 2005-10-19, Radio NRJ mukaan podcasting-aaltoon
  146. ↑ Haakana, Kari: Mielenosoittajat vaativat tekijänoikeuslakia remonttiin tivi.fi. 4.10.2005. Viitattu 29.6.2022.
  147. ↑ yle_vuosikertomus_henkilosto_yleisokertomus_2005.pdf Google Docs. Viitattu 13.7.2022.
  148. ↑ Matti Lintulahti: Tulevaisuuden journalismin jalanjäljillä. Media & viestintä, 1.3.2006, 29. vsk, nro 1. ISSN 2342-477X. Artikkelin verkkoversio.
  149. ↑ Tulevaisuuden journalismin jalanjäljillä Mediablogi. 13.2.2006. Viitattu 2.7.2022.
  150. ↑ Internetin käyttötarkoitukset keväällä 2006, prosenttia internetin käyttäjistä stat.fi. Tilastokeskus. Viitattu 17.7.2022.
  151. ↑ Tietokone-lehti 11.9.2006, Ylen arkisto veti väkeä viikonloppuna
  152. ↑ Kilpi, Timo 2006, s. 282}}
  153. ↑ Kilpi, Timo 2006, s. 283
  154. ↑ Iltalehden nettisivut julkaistiin tasan 25 vuotta sitten iltalehti.fi. Viitattu 11.7.2022.
  155. ↑ Nelosen netti-TV tarjoamaan ulkomaisia sarjoja Afterdawn. 3.7.2006. Viitattu 29.6.2022.
  156. ↑ SuBMoJour. Sustainable Business Models for Journalism. Case Study: Urheiluviikko.net (Finland / Malta) web.archive.org. 22.7.2012. Viitattu 4.7.2022.
  157. ↑ Urheiluviikko Mediakortti web.archive.org. Viitattu 4.7.2022.
  158. ↑ Googlen DoubleClick-kauppa sai odotetusti EU:n hyväksynnän Tivi. Viitattu 11.7.2022.
  159. ↑ June 29, 2007: iPhone, You Phone, We All Wanna iPhone Wired. Viitattu 29.6.2022.
  160. ↑ Sulake ostaa IRC-Gallerian Yle Uutiset. 23.4.2007. Viitattu 29.6.2022.
  161. ↑ Tero Lehto: City-lehti nappasi nuorisoyhteisö ii2.org:n Tivi. Viitattu 22.7.2022.
  162. ↑ Suomen nettiradiot avautuvat taas Tietokone-lehti 27.6.2007
  163. ↑ Suomalaisen Jaikun osaaminen Googlelle Yle Uutiset. 9.10.2007. Viitattu 29.6.2022.
  164. ↑ Yleisradio aloittaa Podcast-tuotannot! | blogit.yle.fi web.archive.org. 15.6.2007. Viitattu 29.6.2022.
  165. ↑ HessunKahvila #64 – UnPlugged1 HessunKahvila. Viitattu 29.6.2022.
  166. ↑ Unessa.net/Ville Säävuori, 17.7.2007, Julki
  167. ↑ Yle 26.11.2007: Sanoma Digital osti Blogilistan
  168. ↑ Jonna Vuokola: Harrastuksena alkaneesta blogista kasvoi mediayritys Tivi. Viitattu 4.7.2022.
  169. ↑ Arctic Startup seuraa suomalaista digimediayrittämistä Vierityspalkki.fi. 29.3.2008. Viitattu 4.7.2022.
  170. ↑ Rantapallo kasvoi verkossa Suomen lehdistö. 12.12.2012. Viitattu 4.7.2022.
  171. ↑ Lindeberg, Aura: Verkostosivujen lyhyt historia Yle. 3.8.2007. Yle. Viitattu 29.6.2022.
  172. ↑ Kimmo Lunden: Verkkomedian 8 lupausta Kauppalehti. Viitattu 4.7.2022.
  173. ↑ SuBMoJour. Sustainable Business Models for Journalism. Case study: Tilannehuone.fi (Finland) web.archive.org. 28.1.2013. Viitattu 4.7.2022.
  174. ↑ Verkossa Media Oy Kauppalehti. Viitattu 21.7.2022.
  175. ↑ Irmeli Salo: Finnairista tuli mediayhtiö Kauppalehti. Viitattu 21.7.2022.
  176. ↑ Miia Turunen: Verkossa Median toimitusjohtaja Sami Kelkka jättää yhtiön Kauppalehti. Viitattu 21.7.2022.
  177. ↑ Digitoday, 19.6.2008, Ruotsi aloittaa tietoliikenteen laajamittaisen salakuuntelun
  178. ↑ Tietokone, 22.10.2008, Suomen it-infraa valtion haltuun
  179. ↑ Internetin sensuuri jakaa eduskuntaa Helsingin Sanomat, 7.4.2008 (Archive.org)
  180. ↑ Tietokone, 4.11.2008, Vanhat hyväksyvät nettisensuurin – nuoret tyrmäävät
  181. ↑ Afterdawn, 22.2.2008,Kommentti: Sensuurikohu pähkinänkuoressa
  182. ↑ Tietokone, 27.9.2008, W3C:n sivut joutuivat Suomen sensuurilistalle
  183. ↑ Tietokone, 8.12.2008, Wikipedia-sensuuri paljastui Soneran viaksi
  184. ↑ Digitoday, 21.2.2008, Lindénin mediafoorumissa on naisenemmistö
  185. ↑ Tietokone, 25.6.2008, Poliisi sai oman tietoturvaryhmän
  186. ↑ Digitoday, 27.10.2008, Arveluttava nettimateriaali mietityttää ministeriä
  187. ↑ Digitoday, 6.11.2008, Internetin valvonta kiristyy: Ilmiantoja helpotetaan
  188. ↑ Internet-kirjoittelu vie tamperelaismiehen vankilaan - HS.fi web.archive.org. 1.6.2008. Viitattu 29.6.2022.
  189. ↑ Afterdawn, 23.12.2008, Korkein oikeus ei käsittele DVD-salauksen purkamista
  190. ↑ Afterdawn, 24.7.2008, Testissä DRM-vapaa The Ground -nettimusiikkikauppa
  191. ↑ Afterdawn, 24.10.2008,Meteli.net avaa DRM-vapaan musiikkikaupan loppuvuodesta
  192. ↑ Afterdawn, 31.7.2008, Uusi suomalainen musiikkikauppa avataan huomenna
  193. ↑ Ylen Kehitys kehittyy -blogi 5.6.2008,
  194. ↑ Matti Robinson: Digitv nyt iPhonelle AfterDawn. Viitattu 4.9.2022.
  195. ↑ Kaarlo Räihä: Yle tarjoaa Muukalaisia 1808 - 2008 -sarjaa teräväpiirtona netissä AfterDawn. Viitattu 4.9.2022.
  196. ↑ Lauri Jämsä: YLE tuo videomateriaalia kännyköihin AfterDawn. Viitattu 4.9.2022.
  197. ↑ Olavi Koistinen: Nettiyritykset tekevät palveluita liikkuvaisille Helsingin Sanomat. 27.4.2008. Viitattu 21.7.2022.
  198. ↑ Siilasmaa kadotti Fruugossa yli 5 miljoonaa talouselama.fi. 18.10.2015. Viitattu 29.6.2022.
  199. ↑ Laajakaistasta tuli perusoikeus Yle Uutiset. 3.7.2010. Viitattu 11.7.2022.
  200. ↑ 100 megan utopia Yle Uutiset. 8.5.2012. Viitattu 11.7.2022.
  201. ↑ Mobiililaajakaistoja enemmän kuin muita laajakaistoja yhteensä Yle Uutiset. 31.3.2011. Viitattu 11.7.2022.
  202. ↑ Operaattorit halutaan vahtaamaan nettipiraatteja Yle Uutiset. 27.7.2010. Viitattu 13.7.2022.
  203. ↑ Helsingin Sanomat -sovellus iPadille web.archive.org. 27.5.2012. Viitattu 29.6.2022.
  204. ↑ Kaunotar ja nörtti Ylioppilaslehti. 1.4.2011. Viitattu 29.6.2022.
  205. ↑ Suomalaisfirma mielii indie-musiikin Spotifyksi tivi.fi. 7.2.2010. Viitattu 29.6.2022.
  206. ↑ Hitlantis ja Kiosked palkittiin innovatiivisuuspalkinnolla 6.10.2011. Kauppalehti. Viitattu 29.6.2022.
  207. ↑ Internetin sulkeminen on erittäin poikkeuksellista Yle Uutiset. 29.1.2011. Viitattu 11.7.2022.
  208. ↑ Facebook uudistuu, oletko valmis? Yle Uutiset. 23.9.2011. Viitattu 29.6.2022.
  209. ↑ HISTORY's Moments in Media: The New York Times' Surprisingly Profitable Paywall MediaVillage. 10.3.2020. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  210. ↑ Laaja sähköisten kirjojen palvelu aloittaa Yle Uutiset. 27.1.2011. Viitattu 11.7.2022.
  211. ↑ Rumba 7.7.2011 http://www.rumba.fi/spotify-julkisti-laajennuksen-usan-markkinoille-%E2%80%93-sopimus-warnerin-kanssa-vielakin-auki-25653/
  212. ↑ Nettipoliisi Fobba valittiin Vuoden Poliisiksi Helsingin Sanomat. 25.10.2011. Viitattu 11.11.2011. (Archive.org)
  213. ↑ Googlaamalla talouskasvua – nettihaku tuottaa jo prosentin bkt:sta stat.fi. Viitattu 11.7.2022.
  214. ↑ Jussi Ahlroth HS: HS.fi:n kommentointi uudistuu Helsingin Sanomat. 7.2.2012. Viitattu 29.6.2022.
  215. ↑ Ampparit-sivusto Otavamedialle Kauppalehti. Viitattu 4.7.2022.
  216. ↑ Esa Sirkkunen, Clare Cook, median ja teatterin yksikkö-School of Communication Viestinnän, University of Tampere: Chasing Sustainability on the Net : International research on 69 journalistic pure players and their business models. University of Tampere, 2012. ISBN 978-951-44-8967-9. Teoksen verkkoversio (viitattu 4.7.2022). (englanniksi)
  217. ↑ TVkaista sai syytteen useiden tv-kanavien ohjelmien jakamisesta Yle Uutiset. 24.10.2012. Viitattu 11.7.2022.
  218. ↑ Ari Karkimo: TVkaistan toinen erä päättyi: annettuihin tuomioihin ei juuri muutosta Tivi. Viitattu 11.7.2022.
  219. ↑ Nettitelevisiopalvelut ovat saapuneet Suomeen Yle Blogit. Viitattu 14.7.2022.
  220. ↑ Wayback Machine web.archive.org. Viitattu 14.7.2022.
  221. ↑ Ii2 oli somepalvelu ennen someaikaa Helsingin Sanomat. 12.7.2019. Viitattu 22.7.2022.
  222. ↑ Suvi Korhonen: Ii2.org lopettaa - kuvat siirtyvät Kuvat.fi:in Tivi. Viitattu 22.7.2022.
  223. ↑ Pekka Lähteenmäki: Moni törmää päivittäin Facebook-mainoksiin, joita ohjaa suomalainen softa Tivi. Viitattu 29.6.2022.
  224. ↑ Elisasta Habbo Hotellin pääomistaja Yle Uutiset. 7.2.2013. Viitattu 11.7.2022.
  225. ↑ Kansalaisaloitepalvelu - Järkeä tekijänoikeuslakiin Kansalaisaloitepalvelu. Viitattu 11.7.2022.
  226. ↑ Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloite luovutetaan eduskunnalle yle.fi. Viitattu 11.7.2022.
  227. ↑ Elämää laajakaistan puutteessa yle.fi. Viitattu 14.7.2022.
  228. ↑ ”Ben Costantini & Oscar Höglund. Multi-Channel Networks: Why Should You Care. LeWeb'14 Paris”.
  229. ↑ Palkitut 2014 Suuri Journalistipalkinto. 11.3.2015. Viitattu 11.7.2022.
  230. ↑ Anna-Sofia Nieminen: Joona Haatainen sai välähdyksen ruokakaupan hedelmäosastolla Helsingin Sanomat. 29.5.2016. Viitattu 30.6.2022.
  231. ↑ Sonja Mänty: Joona, 30, on linkki yritysten ja vaikuttajamarkkinoijien välillä Talouselämä. Viitattu 30.6.2022.
  232. ↑ Suomitubettajat nousuun! Tämä 24-vuotias toimitusjohtaja haluaa luoda maailman parhaan YouTube-tiimin yle.fi. Viitattu 30.6.2022.
  233. ↑ Netinkäyttäjän perusoikeuksia pohditaan Helsingissä, Brysselissä ja Washingtonissa yle.fi. Viitattu 11.7.2022.
  234. ↑ Finlex. Säädökset alkuperäisinä: Tietoyhteiskuntakaari 917/2014 finlex.fi. Viitattu 11.7.2022.
  235. ↑ Tuleeko laajakaista- ja puhelinasiakkaiden kuppaamiselle loppu? Tämä on viranomaisen uusi ase Talouselämä. Viitattu 11.7.2022.
  236. ↑ Teemu Laitila: Tekijänoikeuslaki muuttui: operaattori perii kohta lisämaksun Tivi. Viitattu 11.7.2022.
  237. ↑ Timo Argillander, Virpi Martikainen: ”13/2014”, Televisioala Suomessa: toimintaedellytykset internetin aikakaudella. Helsinki: Liikenne- ja viestintäministeriö, 2014. ISBN 978-952-243-398-5. Teoksen verkkoversio (viitattu 14.7.2022).
  238. ↑ Verkossa Media osaksi Fonecta-konsernia Kauppalehti. Viitattu 21.7.2022.
  239. ↑ YouTube channel + Video Games + Camera = $7.3m The Independent. 8.7.2015. Viitattu 30.6.2022. (englanniksi)
  240. ↑ Näin Suomen suositut bloggaajat tienasivat Yle Uutiset. 2.11.2015. Viitattu 9.7.2022.
  241. ↑ a b Anni Hyypiö: Kaleva osti Blogirinki Media Oy:n Kaleva Media. 8.3.2016. Viitattu 30.6.2022.
  242. ↑ Äänitemyynti kääntyi hienoiseen nousuun Musiikkituottajat. 6.4.2016. Viitattu 29.6.2022.
  243. ↑ TV-vuositilaisuuden esitys Finnpanel 2016 finnpanel.fi. 21.1.2016. Viitattu 29.6.2022.
  244. ↑ WTF? Mitä täällä oikein tapahtuu? Ohjelmallinen markkinointi kiinnostaa! iab.fi. Viitattu 29.6.2022.
  245. ↑ Helsingin Sanomat grows subscriptions, young audience with “diamond” content International News Media Association (INMA). Viitattu 11.7.2022.
  246. ↑ Helsingin Sanomien riippuvuus printistä vähenee aikataulussa Suomen lehdistö. 4.6.2020. Viitattu 11.7.2022.
  247. ↑ Mediatoimiala lievään kasvuun tänä vuonna Medialiitto. 17.2.2017. Viitattu 29.6.2022.
  248. ↑ Elias Erämaja: Medialiitto, Mediatalouskatsaus 1 / 2017 medialiitto.fi. Viitattu 29.6.2022.
  249. ↑ Uusi Suomi palaa Almaan Suomen lehdistö. 16.8.2016. Viitattu 4.7.2022.
  250. ↑ a b Anu-Elina Lehti: Tubettajat tekevät mainonnan vallankumousta Kauppalehti. Viitattu 22.7.2022.
  251. ↑ Peleillä, blogeilla ja tubella kuukausipalkoille Yle Uutiset. 1.11.2016. Viitattu 9.7.2022.
  252. ↑ 20 vuotta siitä, kun Suomi internetiin hurahti Yle Uutiset. 28.12.2016. Viitattu 11.7.2022.
  253. ↑ Google to hire thousands of moderators after outcry over YouTube abuse videos the Guardian. 5.12.2017. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  254. ↑ Här är branschens nya poddvaluta dagensmedia.se. Viitattu 29.6.2022. (ruotsiksi)
  255. ↑ Aalto University and the University of Helsinki join forces in artificial intelligence research | Aalto University aalto.fi. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  256. ↑ Info io-tech.fi. Viitattu 3.7.2022.
  257. ↑ ”Mikä on io-tech?”.
  258. ↑ Eläkeläinen lisää kulutustaan, yksinhuoltajilta leikattiin Yle Uutiset. 28.12.2017. Viitattu 11.7.2022.
  259. ↑ Google Assistant wants to be everywhere you are in 2018 Engadget. Viitattu 29.6.2022. (englanniksi)
  260. ↑ Facebook drastically changes News Feed to make it “good for people” (and bad for most publishers) Nieman Lab. Viitattu 11.7.2022.
  261. ↑ Analyysi: Facebookin skandaalien sarja jatkuu ja jatkuu Yle Uutiset. 19.12.2018. Viitattu 3.7.2022.
  262. ↑ Mediataloissa ei hätkähdetä Facebookin uusia linjauksia Suomen lehdistö. 18.1.2018. Viitattu 11.7.2022.
  263. ↑ Härmä, Tomi: Tervetuloa! FIAM-Lanseeraus 04042018 FIAM Tomi Härmä 4.4.2018. FIAM. Viitattu 11.7.2022.
  264. ↑ Poimintoja Grand One 2018 -tarjonnasta Vierityspalkki.fi. 21.4.2018. Viitattu 29.6.2022.
  265. ↑ Internetyhteyden vähimmäisnopeuden tavoitetaso pidetään ennallaan liikenne- ja viestintäministeriö. Viitattu 29.6.2022.
  266. ↑ Discovery hakee kasvua olympialaisista. Ylen Toimintaympäristökatsaus #1 2018 docs.google.com. Viitattu 29.6.2022.
  267. ↑ Faktabaarin Mikko Salo aloittaa EU:n korkean tason disinformaatioryhmässä Faktabaari. 15.1.2018. Viitattu 11.7.2022. (englanniksi)
  268. ↑ Experts appointed to the High-Level Group on Fake News and online disinformation | Bâtir l’avenir numérique de l’Europe digital-strategy.ec.europa.eu. Viitattu 11.7.2022. (ranskaksi)
  269. ↑ Tekoälyn ja journalismin suhteesta kaksi jättitutkimusta julki tällä viikolla Numeroiden takaa. 22.11.2019. Viitattu 11.7.2022.
  270. ↑ Vuodenvaihteen muutoksia Traficom. Viitattu 11.7.2022.
  271. ↑ Digimainonta yli 9 % kasvussa vuoden 2019 ensimmäisen vuosipuoliskon aikana iab.fi. Viitattu 11.7.2022.
  272. ↑ Ylen Toimintaympäristökatsaus #9 2019 Googlella ja Facebookilla yli viidennes Suomen koko mainosmyynnistä docs.google.com. Viitattu 11.7.2022.
  273. ↑ Digimainonta jatkoi tasaista kasvua Q3/2019, puolet some-mainonnasta on videota iab.fi. Viitattu 11.7.2022.
  274. ↑ Vertais- ja jakamistalouden ilmiöt kotitalouksissa stat.fi. Viitattu 11.7.2022.
  275. ↑ Perttu Melkas: Tilastokeskus tilastokeskus.fi. Viitattu 11.7.2022.
  276. ↑ Ylen Toimintaympäristökatsaus #9 2019 Googlella ja Facebookilla yli viidennes Suomen koko mainosmyynnistä docs.google.com. Viitattu 11.7.2022.
  277. ↑ Podcast-kuunnelma – mistä kaikki alkoi? Pilipalisaatio. Viitattu 2022-07-11 I.
  278. ↑ Sanoma ostaa Alma Median alueelliset sanomalehdet ja arvioi strategisia vaihtoehtoja luokiteltujen ilmoitusten liiketoiminnalleen Suomessa sanoma.com. Viitattu 11.7.2022.
  279. ↑ Sanoma myy Oikotien Tori.fi:n omistavalle yhtiölle 185 miljoonalla eurolla Aamulehti. 17.7.2020. Viitattu 11.7.2022.
  280. ↑ Yli 70 prosenttia kotitalouksista ostanut tavaraa kirpputoreilta stat.fi. Tilastokeskus. Viitattu 11.7.2022.
  281. ↑ Keskisuomalainen ostaa Hämeen Sanomat -konsernin Keskisuomalainen. 22.6.2021. Viitattu 11.7.2022.
  282. ↑ Sanna Pekkonen: Uusi alusta yhdistää sometähdet ja brändit Talouselämä. Viitattu 3.7.2022.
  283. ↑ Tim Lewis: Leading Standards Organizations and Companies Unite to Drive Open Metaverse Interoperability Metaverse Standards Forum. 21.6.2022. Viitattu 3.7.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Internetin_historia_Suomessa&oldid=22272786”