Wikipedia

Sunion

Tämä artikkeli käsittelee antiikin aikaista demosta ja arkeologista aluetta. Sunion eli Soúnio on myös alueen niemi.

Sunion (m.kreik. Σοῦνιον, Sūnion tai Sounion, lat. Sunium) oli antiikin aikainen alun perin Leontis-fyleen kuulunut Attikan eli Ateenan kaupunkivaltion muodostaneen alueen demos. Se kuului fylen paralia-trittykseen eli Attikan rannikkoalueiden demoksiin.[1][2] Demos sijaitsi samannimisellä niemellä (nyk. Soúnio) Attikan eteläkärjessä, nykyisen Lavreotikín kunnan alueella.[3]

Sunion
Σοῦνιον
Sijainti

Sunion
Koordinaatit 37°39′12″N, 24°1′37″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Soúnio, Lavreotikí, Attika
Historia
Tyyppi demos
Perustettu 508 eaa.
Kulttuuri antiikin Kreikka
Alue Attika
Kaupunki Ateena
Fyle Leontis
  Attalis (vsta 201 eaa.)
Trittys paralia
Demonyymi Sūnieus (Σουνιεύς)
Bulen jäseniä 4
  6 (vsta 307 eaa.)
  ei tiedossa (vsta 201 eaa.)

Historia muokkaa

Sunionin Poseidonin pyhäkköalue perustettiin noin vuonna 700 eaa. Se kuului Ateenan kaupunkivaltion alaisuuteen. Varhaisin maininta niemestä on Homeroksen Odysseiassa.[4] Klassisella kaudella Sunion oli Leontis-fyleen kuulunut demos. Alue oli asuttuna ainakin 400-luvulta eaa. roomalaiselle ajalle saakka.[5][6]

 
Sunion auringonlaskun aikaan.

Sunionin demos perustettiin Kleistheneen uudistuksessa arkaaisen kauden lopulla vuonna 508 eaa. Tuolloin sen alkuperäinen fyle eli ”heimo” oli Leontis ja sillä oli alun perin 4 edustajaa Ateenan bulessa eli neuvostossa. Myöhemmin hellenistisellä kaudella demoksissa tapahtui muutoksia, ja niiden seurauksena demos kuului vuodesta 201/200 eaa. Attalis-fyleen. Muutosten seurauksena demoksella oli bule-edustajia hellenistisellä kaudella 6.[7] Demoksen kansalaisesta käytettiin demonyymiä Sūnieus (Σουνιεύς).[1]

Vuonna 490 eaa. pyhäkköalueelle alettiin rakentaa varhaisempaa Poseidonin temppeliä. Se kuitenkin tuhoutui persialaisten hyökkäyksessä vuonna 480 eaa. Nykyisin paikalla oleva Poseidonin temppeli rakennettiin noin vuonna 444 eaa.[5][6][8]

Sunion oli vaurasta aluetta läheisten Laureionin hopeakaivosten ansiosta.[2] Peloponnesolaissodan aikana pyhäkköalue ja niemi linnoitettiin Ateenan ruokahuollon turvaamiseksi, niin että se saattoi tarjota suojaa laivoille, jotka kuljettivat kaupunkiin viljaa Euboialta. Hellenistisenä aikana noin 300–100 eaa. linnoitusta kunnostettiin ja laajennettiin, ja niemelle rakennettiin laivasuoja. Pyhäkköalue toimi usein paikkana, josta Laureionin hopeakaivoksilta paenneet orjat hakivat turvaa.[5][6] Sunion taantui roomalaisella kaudella.[2]

Poseidonin temppeli on suhteellisen hyvin säilynyt. Useat matkailijat vierailivat alueella jo 1700-luvulla, ja tekivät siitä huomioita. Aluetta tutkittiin ensimmäisen kerran vuosina 1765 ja 1812. Varsinaiset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuonna 1884 Wilhelm Dörpfeldin johdolla. Vuosina 1899–1915 kaivauksia suoritti Ateenan arkeologinen seura Valérios Stáisin ja Anastásios Orlándoksen johdolla.[5][9] Nykyisin niemen arkeologinen alue on suosittu päiväretkikohde Ateenasta erityisesti auringonlaskun aikaan.[10][11]

Rakennukset ja löydökset muokkaa

 
Poseidonin temppelin rauniot.
 
Propylonin (etualalla) ja Pohjoisstoan (taempana) rauniot.
 
Linnoitteiden raunioita.

Poseidonin temppeli

Poseidonille omistettu pyhäkköalue eli muurilla ympäröity temenos sijaitsi niemen eteläkärjessä. Poseidonin temppeli, joka rakennettiin noin vuonna 444 eaa., sijaitsi temenoksen keskellä. Temppeli edusti doorilaista tyyliä ja siinä oli 6 x 13 pylvästä. Temppelissä oli naos eli cella sekä pronaos ja opisthodomos. Temppelin suunnitteli mahdollisesti sama arkkitehti, joka suunnitteli myös Ateenan Hefaistoksen temppelin. Temppelin rauniot on kunnostettu ja ne ovat nykyisin suosittu nähtävyys.[8]

Athenen temppeli

Athene Suniakselle omistettu pyhäkköalue sijaitsi Poseidonin pyhäkköalueen pohjoispuolella.[5] Siihen kuului pienempi Athenen temppeli, joka rakennettiin noin vuonna 470–450 eaa. Temppeli edusti joonialaista tyyliä. Temppeli oli arkkitehtuuriltaan erikoinen, sillä se koostui naoksesta sekä sitä ainoastaan itä- ja eteläpuolella reunustaneesta L-kirjaimen muotoisesta pylväiköstä.[12]

Stoat

Poseidonin pyhäkköalueen rakennuksiin kuului myös kaksi stoaa eli pylväshallia, jotka oli rakennettu muurien ympäröimän temenos-alueen pohjois- ja länsisivuille. Pohjoisstoa oli rakennettu noin vuonna 425–400 eaa. Stoan koko oli noin 38 x 10 metriä ja se avautui etelään. Sen sisällä oli kuusi pylvästä, jotka jatkoivat sen kahteen laivaan.[5][6][13]

Länsistoa oli rakennettu myös noin vuonna 425–400 eaa. Sen koko oli noin 20,1 x 6 metriä. Stoa oli yksilaivainen ja avautui itään.[14]

Muuri ja portti

Poseidonin pyhäkköaluetta ympäröi temenos-muuria laajempi linnoitusmuuri, joka kattoi noin 350 x 220 metrin kokoisen alueen. Athenen pyhäkkö ei kuitenkaan ollut sen sisällä. Muuri oli noin neljä metriä paksu ja siinä oli nelikulmaiset tornit 20 metrin välein. Muuri on säilynyt parhaiten alueen koillisosassa.[6][15]

Propylon oli alueen sisäänkäynti, joka oli rakennettu noin vuonna 550 eaa. Se sijaitsi Pohjoisstoan vieressä ja koostui kahdesta doorilaista tyyliä edustaneesta portiikista, joissa oli kolme oviaukkoa.[5][6][16]

Muut rakennukset ja löydökset

Alueella on ollut myös lukuisia asuinrakennuksia, mutta niitä on tutkittu suhteellisen vähän. Lähistöltä on löydetty myös maatilojen jäänteitä. Niiden päärakennukset ovat olleet tornimaisia ilmeisesti linnoitustarkoituksessa. Hellenistisenä aikana alueelle rakennettu laivasuoja on löydetty niemen itäpuolelta. Sen koko oli 21 x 12 metriä.[6][17]

Alueelta on löydetty osia 17 arkaaisesta kuros-patsaasta. Ne olivat ilmeisesti persialaisten tuhoamia ja haudattu tämän jälkeen kuoppaan.[6]

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b Smith, William: ”Attica”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c Smith, William: ”Sunium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ Traill, J. et al.: Places: 580107 (Sūnion) Pleiades. Viitattu 21.8.2017.
  4. ↑ Homeros: Odysseia III.278.
  5. ↑ a b c d e f g Sounion Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  6. ↑ a b c d e f g h Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Sounion, Attica, Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Traill, John S.: The Political Organization of Attica: A Study of the Demes, Trittyes, and Phylai, and Their Representation in the Athenian Council. Hesperia 14. Princeton: American School of Classical Studies at Athens (ASCSA), 1975. ISBN 0876615140.
  8. ↑ a b Sounion, Temple of Poseidon Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  9. ↑ The Archaeological Society at Athens archetai.gr. Arkistoitu 14.3.2016. Viitattu 12.9.2017.
  10. ↑ The Archaeological Site of Sounion Visit Greece. Viitattu 21.8.2017.
  11. ↑ Sounion Matt Barrett's Athens Guide. Viitattu 21.8.2017.
  12. ↑ Sounion, Temple of Athena Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  13. ↑ Sounion, North Hall Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  14. ↑ Sounion, West Hall Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  15. ↑ Sounion, Fortification Walls Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  16. ↑ Sounion, Propylon to the Sanctuary of Poseidon Perseus. Viitattu 21.8.2017.
  17. ↑ Sounion, Shipsheds Perseus. Viitattu 21.8.2017.

Aiheesta muualla muokkaa

Leontis-fyle
Asty

Halimus · Kettos · Leukonoe · Oion Kerameikon · Alempi Potamos · Ylempi Potamos · Skambonidai

Paralia

Deiradiotai · Frearrhioi · Potamos Deiradiotai · Sunion

Mesogeios

Aithalidai · Eupyridai · Hekale · Hybadai · Kholleidai · Kolonai · Kropidai · Paionidai · Pelekes

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sunion&oldid=20951366”