Sune Carlsson
Sune Gottfrid Carlsson (10. helmikuuta 1892 Yläne – 24. heinäkuuta 1966 Turku) oli suomalainen säveltäjä ja urkutaiteilija. Hänen sävellyksiinsä kuuluu muun muassa ooppera, kantaatteja ja muita vokaaliteoksia sekä urkusävellyksiä.[1]
Henkilöhistoria
muokkaaCarlssonin vanhemmat olivat kanttori-urkuri Karl Wilhelm Carlsson ja Mimmi Grönros. Hän kävi Turun kanttori-urkurikoulua 1911 ja opiskeli Helsingin musiikkiopistossa, josta hän sai urkudiplomin 1919. Leipzigin konservatoriossa Carlsson opiskeli 1923-1924. Hän toimi vt. urkurina useassa eri seurakunnassa, sitten 1916-1937 Hangossa ja vuodesta 1938 Turun ruotsalaisen ja saksalaisen seurakunnan urkurina. Turun kirkkomusiikkiopiston opettaja Carlsson oli vuodesta 1938. Hän oli Hangon ruotsinkielisen kirkkokuoron perustaja ja toimi sen johtajana 1916-1936. Hänellä oli myös oman alansa luottamustehtäviä yhdistyksissä ja järjestöissä. Carlsson piti sävellyskonsertin Hangossa 1928 ja esiintyi paitsi urkurina, myös pianistina. Hän järjesti kolmisensataa sävelhartaushetkeä.[2].
Sävellyksiä ja sovituksia
muokkaaCarlssonin sävellyksiä ovat muun muassa seuraavat:[2]
- Ooppera Väinämöisen kosinta, esitetty Turussa 1914
- Kuorohymnejä kuten Maning 1916, Nach Haus 1923, Rukous 1926, På invigningens heliga stund 1934 ja Granitblomman, 1935
- Kantaatteja, muun muassa Töölön kirkon vihkiäiskantaatti, 1930
- Musiikkia Jonatan Reuterin näytelmään Undred vid Kapellhamnen, 1936
- Suite mignonne orkesterille, 1937
- Pyhä yö, balladi mieskourolle, soololle ja pianolle, 1944
- 4 vesperiä, noin 15 yksinlaulua, noin 25 sekakuoro- ja 15 mieskuorolaulua
- 6 virttä ruotsalaiseen koraalikirjaan
- 17 metamorfoosia ja useita muita pianosävellyksiä
- kaksi viulusävellystä
- uruille koraali-intonaatioita ja -alkusoittoja sekä koraaleja
- urku- ja kansanlaulusovituksia.
Lähteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Carlsson, Sune hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)