Sudenpentujen käsikirja

Sudenpentujen käsikirja (engl. The Junior Woodchuck's Guidebook tai Woodchuck book) on Disneyn sarjakuvamaailmassa seikkailevan Sudenpennut-partiojärjestön kuuluisa käsikirja, joka sisältää lähes kaiken mahdollisen tiedon. Se esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 1954 Carl Barksin tarinassa Atlantiksen arvoitus. Kirjan tekijä on nimetön, eivätkä erään tarinan mukaan edes Sudenpentu-järjestön johtohahmot tiedä kirjailijaa.

Sudenpentujen käsikirja

Käsikirja on taskukokoinen teos, mutta teoksesta löytyy lähes kaikki tarvittava tieto erittäin nopeasti. Se sisältää esimerkiksi tietoja kadonneista aarteista, tarkkoja historiallisia ja teknisiä tietoja, ja oppaita niin ihmis- kuin eläinkieltenkin puhumiseen (myös tuhansia vuosia sitten kuolleiden kielten, joita eivät hallitse edes tutkijat). Kaikki käsikirjan tieto on löydettävissä laajasta hakemistosta, jota jokaisen sudenpennun tulee osata käyttää nopeasti vaaratilanteessakin. Se ei kuitenkaan sisällä sellaisia tietoja, jotka sudenpennun pitäisi tietää ollakseen sudenpentu.

Varoitus:  Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.

Sarjakuvassaan Kadonneen kirjaston vartijat Don Rosa loi käsikirjalle historian, joka selittää sen kaikkitietävyyden. Rosan mukaan kirjan pohjana ovat muinaisen Aleksandrian kirjaston papyruskääröt, jotka sisälsivät kaiken antiikin ajan tiedon. Tämä kokoelma säilyi erilaisina kopioina läpi historian, ja siihen lisäsivät tietoa lukuisat oppineet, kuten Kristoffer Kolumbus ja Marco Polo. Kokoelma päätyi lopulta sir Francis Draken haltuun, joka sijoitti sen Pohjois-Amerikan länsirannikolle perustamaansa linnakkeeseen, salaiseen maanalaiseen huoneeseen. Myöhemmin Julle Ankanpää perusti samalle paikalle Ankkalinnan, löysi kokoelman ja antoi siitä muodostetun, vuonna 1901 painetun kirjan pojalleen Kornelius Ankanpäälle. Tämä perusti Sudenpentu-järjestön Aleksandrian kadonneen kirjaston vartijoiden innoittamana.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Varsinaista käsikirjaa saavat käyttää vain sudenpennut, mutta Don Rosan mukaan käsikirjasta on olemassa myös sudenpentujen kokelaille tarkoitettu pienoisversio, joka sisältää ”vain parin tietosanakirjasarjan aineiston”.

Aiheesta muualla muokkaa