Strychnos spinosa

Strychnos spinosa on strykniinipähkinäkasveihin (Loganiaceae) kuuluva kasvi. Se on piikikäs pensas tai pieni puu, jonka korkeus vaihtelee välillä 1–9 metriä. Sen lehdet ovat soikeat ja tummanvihreät sekä kooltaan noin 1,5–9 x 1,2–7,5 senttimetriä. Kasvin kukat ovat kermanvihreät. Kasvin hedelmä on pyöreä, ja siinä on puumainen kuori. Hedelmien halkaisija on 5–12 senttimetriä, ja kypsinä ne ovat väriltään keltaisesta ruskeaan. Ne sisältävät useita litteitä siemeniä.[1]

Strychnos spinosa
Strychnos spinosa tree.jpg
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Angiospermae
Luokka: Rosopsida
Lahko: Gentianales
Heimo: Strykniinipähkinäkasvit Loganiaceae
Suku: Strykniinipähkinät Strychnos
Laji: spinosa
Kaksiosainen nimi

Strychnos spinosa
Lam.

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Strychnos spinosa Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Strychnos spinosa Commonsissa

Levinneisyys ja kasvuympäristöMuokkaa

Strychnos spinosaa kasvaa Etiopiassa, Keniassa, Madagaskarilla, Malissa, Mauritiuksella, Seychelleillä, Sudanissa, Tansaniassa, Ugandassa, Sambiassa sekä tuotuna Etelä-Afrikassa ja Yhdysvalloissa.

Kasvi kasvaa savannien metsissä kaikkialla trooppisessa Afrikassa, 0–1 500 metrin korkeudella merenpinnasta.[2]

Tunnettuja nimiäMuokkaa

  • Afrikaans: groenklapper
  • Bemba: kaminu, musayi, sansa
  • Englanti: elephant orange, kaffir orange, monkey ball, monkey orange, spiny monkey ball, spiny monkey orange
  • Lozi: mukolo, mwimbili
  • Lunda: katonga, mubila, munkulunkulu
  • Ndebele: umhlali
  • Njandža: maye, mzal, mzimbili, temya
  • Shona: mutamba
  • Swahili: mpapa, mtonga
  • Tigrigna: gura, lokua
  • Tonga: muono, muteme, muwi

[3]

KäyttöMuokkaa

  • Makeat hedelmät ovat syötäviä, mutta siemenet ja raa' at hedelmät ovat myrkyllisiä. Lehdet ovat myös ihmisravintoa.
  • Puun lehtiä käytetään karjan rehuna.
  • Puuta käytetään huonekaluteollisuudessa.
  • Puun juurien ja öljyn sekoitusta käytetään hyttysmyrkkynä iholla.
  • Mehua, joka on tehty hedelmän mehusta ja juurista, käytetään korvatippoina. Juuria, lehtiä ja puun kuorta käytetään mieskunnon parannukseen. Etelä-Afrikassa zulut hoitavat käärmeenpuremia juurilla tai vihreillä hedelmillä.[4]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. [1] Afrikkanet.fi. Viitattu 7.5.2012
  2. [2] Afrikkanet.fi. Viitattu 7.5.2012
  3. [3] Afrikkanet.fi. Viitattu 7.5.2012
  4. [4] Afrikkanet.fi. Viitattu 7.5.2012

 

Tämä kasveihin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.