Stateeri
Stateeri (m.kreik. στατήρ, statēr, kirjaimellisesti ’paino’)[1] oli antiikin kreikkalainen massan yksikkö ja rahayksikkö. Sen paino, arvo ja suhde muihin yksiköihin vaihteli eri kaupungeissa, koska stateereita tehtiin eri kokoisina sekä kullasta, hopeasta että elektrumista.[2][3] Usein stateeri vastasi kahta drakhmaa eli didrakhmaa.[4] Attikalainen (ateenalainen) stateeri vastasi kultaista didrakhmaa tai hopeista tetradrakhmaa.[3] Korintissa stateeri vastasi kolmea drakhmaa.[2][4] Termiä käytetään myös muualla antiikin maailmassa lyödyistä samanlaisista rahoista, jotka jäljittelivät kreikkalaisia stateereja.
Historia muokkaa
Stateereja, kuten muitakin kreikkalaisia hopearahoja, ensin harkkoja ja myöhemmin kolikoita, lyötiin vuosina 800 eaa. – 50 jaa. Robin Lane Foxin mukaan sen ottivat käyttöön ensimmäisinä euboialaiset, ja sen esikuvana oli foinikalaisten sekeli, joka oli suunnilleen samanpainoinen ja arvoltaan 1⁄50 minaa[5].
Rahaa lyötiin alun perin Ateenassa, jossa se oli alun perin neljän drakhman arvoinen, vaikka muualla se oli yleensä vain kahden drakhman arvoinen. Stateeria lyötiin myös Korintissa, jossa se oli kolmen drakhman arvoinen, sekä muun muassa Aiginassa ja Kreetan Kydoniassa.[3][4] Esimerkiksi yksi Kydoniassa lyöty hopearaha oli stateeri, jossa oli minolaisen jumalattaren Britomartiksen kuva.[6]
On olemassa myös kultastateeri, mutta sitä lyötiin vain paikallisesti, ja se oli pääasiassa vain kirjanpidollinen yksikkö, jonka arvo eri aikoina ja eri paikoissa vaihteli 20 ja 28 drakhman välillä. Ateenalainen kultastateeri oli 20 drakhman arvoinen, koska yksi kultastateeri painoi yleensä noin 8,5 grammaa, kaksi kertaa niin paljon kuin drakhma, kun taas osittain kullattu, hopeaa ja variansseja sisältävä raha oli arvoltaan kymmenesosa siitä eli kaksi drakhmaa. Kultastateerien käyttö maksuvälineenä näyttää olevan enimmäkseen makedonialaista alkuperää. Parhaiten tunnettu kultastateerityyppi on 28 drakhman Kyzikenos Kyzikoksesta.
Ei-kreikkalaiset stateerit muokkaa
Kelttiläiset heimot toivat stateereja Länsi-Eurooppaan käytettyään niitä ollessaan palkkasotureina Pohjois-Kreikassa. Kulta- ja hopeastateereja lyötiin Galliassa ja gallialaiset päälliköt jäljittelivät niitä sen jälkeen, kun Makedonian kuningas Filippos II:n palkkasoturit palasivat länteen palveltuaan ensin hänen, myöhemmin Aleksanteri Suuren ja hänen seuraajiensa armeijoissa. Aleksanterin valloitukset laajensivat Kreikan kulttuuripiiriä itään, mikä johti stateerien käyttöönottoon Aasiassa. Kultastateereja on myös löydetty muinaisen Gandharan alueelta, jota Kanishka I hallitsi[7].
Kuvia muokkaa
-
-
Korinttilainen stateeri, n. 345–307 eaa. Etupuolella Pegasos ja koppa-kirjain (Ϙ). Takana Athene korinttilainen kypärä päässään. Koppa symboloi kaupungin nimen arkaaista kirjoitusasua (Ϙόρινθος). -
Aleksanteri Suuren lyöttämä kultastateeri, mahdollisesti Abydoksessa n. 328-323 eaa. Etupuolella Athene korinttilainen kypärä päässään. Takana Nike pitämässä stylistä ja seppelettä.
Lähteet muokkaa
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: στατήρ, ὁ A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Stateeri”, Antiikin käsikirja, s. 540. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
- ↑ a b c Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Stater”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b c Smith, William & Wayte, William & Marindin, G. E.: ”Pondera”, A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. Boston: Little, Brown and Company, 1890. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Lane Fox, Robin. Travelling Heroes: Greeks and Their Myths in the Epic Age of Homer. P. 94. London: Allen Lane, 2008. ISBN 978-0-7139-9980-8
- ↑ Hogan, Michael C.: Cydonia The Modern Antiquarian. 23.1.2008.
- ↑ Prabha Ray Himanshu: Coins in India. Marg Publications.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta stateeri Wikimedia Commonsissa
