Stanfordin yliopisto
Stanfordin yliopisto (viralliselta nimeltään Leland Stanford Junior University; myös Stanford) on yksityinen yliopisto Stanfordin kaupungissa Kaliforniassa, lähellä San Franciscoa. Stanfordin yliopisto perustettiin vuonna 1891 Kalifornian kuvernööri ja rautatiepohatta Leland Stanfordin lahjoituksen avulla.[2] Piilaakson toiminta alkoi yliopiston mailla, ja myös monilla yliopiston ihmisillä on ollut merkittävä rooli Piilaakson historiassa.[3]
| Stanfordin yliopisto | |
|---|---|
| Leland Stanford Junior University | |
 |
|
 |
|
| Motto | ”The wind of freedom blows” |
| Perustettu | 1891 |
| Tyyppi | Yksityinen |
| Säätiön varat | 15,2 mrd. USD |
| Rehtori | Richard Saller |
| Henkilökunta | 1 995 |
| Opiskelijoita | 15 870[1] |
| Jatko-opiskelijoita | 8 871[1] |
| Sijainti |
Stanford, Kalifornia Yhdysvallat |
| Kampus | Lähiö, 33,1 km² |
| Maskotti | Epävirallisesti Stanfordin puu |
| Sivusto | www.stanford.edu |
Stanfordissa oli syksyllä 2012 yhteensä 15 870 opiskelijaa, joista jatko-opiskelijoita 8 871. Henkilökuntaa yliopistossa on 1 995.[1]
Vuonna 2006 Stanfordin sisäänpääsyprosentti oli noin 10,8 prosenttia. Oikeustieteelliseen tiedekuntaan pääsi hakijoista 7,7 prosenttia, lääketieteelliseen 3,3 prosenttia ja kauppatieteelliseen 10 prosenttia.
Stanfordissa työskenteli vuoden 2012 syksyllä 19 Nobel-palkittua tutkijaa.[1] Vuonna 2012 Stanfordin yliopisto arvioitiin kahdessa arvostetuimmassa yliopistorankingissa maailman toiseksi parhaaksi yliopistoksi.[4][5]
Tiedekunnat muokkaa
Rehtorit muokkaa
Seuraavat henkilöt ovat toimineet Stanfordin yliopiston rehtoreina:
- 1891–1913: David Starr Jordan
- 1913–1915: John Casper Branner
- 1916–1943: Ray Lyman Wilbur
- 1929–1933: Robert Eccles Swain
- 1943–1948: Donald Bertrand Tresidder
- 1948: Alvin C. Eurich
- 1949: Clarence H. Faust
- 1949–1968: J. E. Wallace Sterling
- 1968: Robert J. Glaser
- 1968–1970: Kenneth Sanborn Pitzer
- 1970–1980: Richard Wall Lyman
- 1980–1992: Donald Kennedy
- 1992–2000: Gerhard Casper
- 2000–2016: John L. Hennessy
- 2012: John Etchemendy
- 2016–2023: Marc Tessier-Lavigne
- 2023– Richard Saller
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c d e Stanford Facts at a Glance syksy 2012. Stanfordin yliopisto. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ History of Stanford: The Birth of the University Stanfordin yliopisto. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ History of Stanford: The Rise of Silicon Valley Stanfordin yliopisto. Arkistoitu 20.12.2013. Viitattu 19.5.2013.
- ↑ Academic Ranking of World Universities – 2012 ARWU. Arkistoitu 25.4.2013. Viitattu 17.5.2013.
- ↑ Times Higher Education World University Rankings 2012-2013 THE. Viitattu 17.5.2013.
Aiheesta muualla muokkaa
- Yliopiston kotisivut (englanniksi)