Spolia opima
Spolia opima ("sotasaalis"[1]) viittaa Rooman historiassa taistelussa kaatuneen vihollisen sotapäällikön varusteisiin, jotka roomalainen sotapäällikkö otti sotasaaliikseen tapettuaan vastustajansa kaksintaistelussa. Spolia opiman ottaminen oli suurin kunnia minkä roomalainen sotapäällikkö saattoi saada. Sotapäällikkö lahjoitti Spolia opiman päättyneen sotaretken jälkeen Jupiter Feretriuksen temppelille, jonka uskottiin olleen Rooman vanhin temppeli.[2][3] Marsille tehdystä sotasaaliin uhrauksesta käytettiin nimitystä spolia secunda ja Quirinukselle tehdystä spolia tertia. Ainoastaan Marcus Claudius Marcelluksen tekemä spolia opiman uhraus vuonna 222 eaa. tapahtui historiallisella ajalla.[1]
Dion Cassiuksen ja Plutarkhoksen mukaan Rooman historiassa oli vain kolme tapausta jossa sotapäällikkö oli ottanut Spolia opiman:[3]
- Romulus, Caeninan kuninkaalta Acrolta[3]
- Aulus Cornelius Cossus, Veiin kuninkaalta Lar Tolumniukselta[3]
- Marcus Claudius Marcellus, gaesatae-heimon kuninkaalta Viridomarukselta.[3][1]
Tunnettu tapaus on myös Marcus Licinius Crassus, joka tappoi Bastarnae-heimon kuninkaan Deldon kaksintaistelussa. Tämä tapahtui vuonna 29 eaa. Octavianus ei kuitenkaan antanut Crassuksen uhrata spolia opimaa.[3]
Lähteet muokkaa
- William Smith: A Dictionary of Greek and Roman Antiquities. London: John Murray, 1875. Teoksen verkkoversio (viitattu 20.4.2011).
- Paavo Castrén & Leena Pietilä-Castrén: Antiikin käsikirja. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.