Avaa päävalikko

Sourun rautaruukki toimi Karttulassa 18681908. Ruukki käytti raaka-aineenaan järvien pohjasta nostettua järvimalmia (limoniittia).

Ruukin perustivat 1868 venäläiset aatelismiehet Samjannikov ja Poletika. Ruukin valmistama takkirauta toimitettiin Pietariin Nevan konepajalle, joka valmisti sotalaivoja ja höyryvetureita. Sourun ruukki työllisti enimmillään vuonna 1896 200 työntekijää. Raudan tuotanto oli suurimmillaan 1880-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Ruukki oli tunnettu pitkistä masuunin käyttöjaksoista eli puhalluksista. Ruukin voimanlähteenä oli 45 hevosvoiman höyrykone.

Raudan valmistuksen päätyttyä 1908 ruukki siirtyi 1913 H. Saastamoinen -yhtymälle, joka harjoitti ruukin tiloissa hiilenpolttoa. Saastamoinen omisti läheisen Syvänniemen rullatehtaan, joka oli toiminnassa vuodesta 1891 vuoteen 1932. Ruukin rakennukset purettiin 1941 25 metriä korkeaa Kuttajärven rannassa sijaitsevaa savupiippua lukuun ottamatta.

Annikki-maantieveturiMuokkaa

Sourun ruukin toiminnan alkuvuosina Karttulan Syvänniemen ja Kallaveden rannalla olevan Kaislastenlahden välillä liikkui Annikki-niminen maantiehöyryveturi. Veturia varten rakennettiin tälle välille Annikintie-niminen maantie joka valmistui 1868. Veturin vetämissä vaunuissa vietiin ruukin valmistamaa rautaa sekä sahatavaraa Kaislastenlahteen ja paluukuormana oli järvimalmia. Veturi painoi noin 8 200 kiloa.

Liikenne päättyi kun veturi upposi Kalliorannan kohdalla lossilta Saittajärven Saittalahden pohjaan vuonna 1871. Veturi on edelleen 10 metrin syvyydessä lahdenpohjassa.

LähteetMuokkaa