Sotapäiväkirja vuodelta 1944
Sotapäiväkirja vuodelta 1944 on Suomessa toimineen Saksan yhteyshenkilön, jalkaväenkenraali Waldemar Erfurthin sotapäiväkirja vuodelta 1944. Kirjan ensimmäisen painoksen on julkaissut WSOY vuonna 1954. Päiväkirjan on suomentanut Eino E. Suolahti, ja sen termistön on tarkistanut kapteeni Tauno Kuosa. Toinen painos ilmestyi 2014 Docendon kustantamana, ja eversti Pekka Visuri on kirjoittanut siihen johdannon ja toimittanut liitteet, neljä karttaa. Päiväkirja kattaa ajanjakson 1. tammikuuta – 13. syyskuuta 1944. Viimeisen merkinnän Erfurth teki kuljetuslaiva Lapplandilla, joka vei hänet pois Suomesta.[1]
| Sotapäiväkirja vuodelta 1944 | |
|---|---|
 Sotapäiväkirja vuodelta 1944, toisen painoksen kansi. |
|
| Kirjailija | Waldemar Erfurth |
| Kieli | saksa |
| Genre |
päiväkirja tietoteos, Suomen historia |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Eino E. Suolahti |
| Kansitaiteilija | M.-L. Muukka (2. p.) |
| Kustantaja | WSOY, Docendo |
| Julkaistu | 1. painos: 1954, 2. painos: 2014 |
| Sivumäärä | 343 |
| ISBN | 978-952-291-049-3 |
| Sarja: Sotaklassikot (2. p.) | |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Erfurth kirjoitti vuonna 1954 ilmestyneen päiväkirjan johdannoksi alkusanat. Vuonna 2014 ilmestyneeseen laitokseen on Visuri suomentanut tekstin siltä osin uudelleen.[2] Muuten teksti on eri painoksissa sama. Lopussa on henkilöhakemisto, jota on tarkistettu.
Erfurthin arkistoidut sotapäiväkirjat kattavat kokonaisuudessaan vuodet 1941–1944. Kolmen ensimmäisen sotavuoden päiväkirjat on sittemmin julkaistu suomeksi teoksissa Saksan kenraali Suomen päämajassa vuonna 1941 (Docendo 2017) ja Waldemar Erfurth – sotapäiväkirja 1942–1943 (Docendo, 2018), jotka on suomentanut ja toimittanut Pekka Visuri. Kaikkineen 1087 sivua käsittävä käsikirjoitus on arkistoitu Sota-arkistoon.[3]
Lähteet muokkaa
Aiheesta muualla muokkaa
- Sotapäiväkirja Docendon sivulla
- Ari Valjakka, Ainutlaatuinen dokumentti Mikkelin päämajasta 1944 Turun Sanomat 15.6.2014