Sotapäällikkö
Sotapäällikkö johtaa yhteisönsä, valtionsa tai liittoutumansa sodankäyntiä.
Sotapäällikkö voi olla sotilaallinen johtaja, kuten armeijan ylipäällikkö, tai valtion johtaja sodan aikana. Esimerkiksi toisen maailmansodan aikana useilla demokraattisilla valtioilla sotapäällikköinä toimivat ammattisotilaat, kuten liittoutuneilla Dwight D. Eisenhower ja Suomella Gustaf Mannerheim. Vastaavasti diktatuurien sotapäällikköjä olivat valtioiden päämiehet, kuten Neuvostoliiton Josif Stalin ja Saksan Adolf Hitler.
Clausewitzin määritelmät muokkaa
Kirjassaan Sodankäynnistä (1832) Carl von Clausewitz määrittelee aineksia, joita sotapäälliköltä vaaditaan.[1]
Luvussa sotilaallinen nerous Clausewitzin mukaan sotapäälliköltä vaaditaan soturihenkeä, jota esiintyy etenkin raaoissa soturikansoissa. Raakalaiskansat ovat kuitenkin yleensä niin primitiivisiä, että suurten sotapäällikköjen kohoaminen niiden keskuudesta on Clausewitzin mielestä perin harvinaista. Hänen mukaansa kansan sotilaallisen nerouden yleistaso määräytyy sen yleisen henkisen kehitysasteen mukaan.[1][2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Carl von Clausewitz: Sodankäynnistä, s. 39-56. Art House, 1998. ISBN 951-884-227-2.
- ↑ Primitiivisillä soturikansoilla Clausewitz tarkoittaa historiallisia soturikansoja, kuten Tšingis-kaanin ajan mongoleita, joiden mahti perustui lähinnä sotavoimaan kulttuurin kustannuksella. Heistä Clausewitz erottaa "korkeampia henkisiä kykyjä omanneet" roomalaiset ja ranskalaiset.(Clausewitz: Sodankäynnistä s. 31)
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sotapäällikkö Wikimedia Commonsissa
