Sorokimalainen
Sorokimalainen (Bombus soroeensis) on kimalaislaji. Sillä on musta keskiruumis, jonka etuosa ja takaruumiin poikkivyö ovat keltaisia. Takaruumiin kärki on valkoinen. Väritykseltään sorokimalainen muistuttaa paljon mantukimalaista, josta sen erottaa etenkin kuningattaren kohdalla takaruumiin keltaisen poikkivyön katkonaisuus. Kuningatar on pituudeltaan 14–18 millimetriä, työläinen 10–14 millimetriä ja koiras 12–14 millimetriä.[3]
| Sorokimalainen | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Pistiäiset Hymenoptera |
| Yläheimo: | Apoidea |
| Heimo: | Aitomehiläiset Apidae |
| Suku: | Kimalaiset Bombus |
| Laji: | soroeensis |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Bombus soroeensis |
|
| Katso myös | |
Sorokimalainen pesii hiekkaiseen maahan kaivetuissa pienehköissä mutta pitkäikäisissä yhteiskunnissa. Sitä tavataan etenkin hiekkatörmien ja hiekkapohjaisten ketojen liepeillä. Sorokimalainen on lyhytkielinen ja etsii ravintonsa hedelmäpuiden, marjapensaiden sekä mustikan ja puolukan kukista. Työläiset käyvät etenkin kellokasvien ja kanervien kukissa, koiraat maitohorsmalla, ahdekaunokilla ja kultapiiskulla.[3]
Suomessa sorokimalainen esiintyy melko yleisenä Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisimmillaan Rovaniemen korkeudella. Sen pesässä loisii joskus kirjoloiskimalaisia.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ Bombus soroeensis IUCN Red List of Threatened Species. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. (englanniksi)
- ↑ Juho Paukkunen: Sorokimalainen – Bombus soroeensis Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Parkkinen, Seppo & Paukkunen, Juho & Teräs, Ilkka: Suomen kimalaiset, s. 84–85, 158.. Jyväskylä: Docendo, 2018. ISBN 978-952-291-454-5.