Avaa päävalikko

Soppikaktukset (Uebelmannia) on kaktuskasvisuku. Tieteellinen nimi kunnioittaa sveitsiläistä Werner Uebelmannia, joka rahoitti ja edisti eteläamerikkalaisten kaktuslajien viljelyä Euroopassa.[1]

Soppikaktukset
Soppikaktuksen (Uebelmannia pectinifera) alalaji ssp. horrida.
Soppikaktuksen (Uebelmannia pectinifera) alalaji ssp. horrida.
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Kaktuskasvit Cactaceae
Alaheimo: Cactoideae
Tribus: Cereeae
Suku: Uebelmannia
Buining 1967
Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Soppikaktukset Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Soppikaktukset Commonsissa

Sisällysluettelo

TuntomerkitMuokkaa

Soppikaktukset ovat yksivartisia eivätkä juuri koskaan haarautuneita. Varsi on enimmäkseen pieni, pallomainen tai lieriömäinen, enintään 75 cm:n korkuinen. Varren päällysketto (epidermi) on sileä, nystyinen, jyväsekäs tai siinä on vahakilpiä. Varressa on paljon uurteita, ja niiden reunat ovat tavallisesti teräviä harjuja, jotka ovat toisinaan jakautuneet kyhmyiksi. Areoleissa eli kääpiöversoissa on tavallisesti hyvin kehittyneet piikit. Niitä on kahdesta seitsemään kappaletta, ja ne ovat suoria tai hieman käyristyneitä, pystyjä, sivulle siirottavia tai kampamaisesti järjestyneitä. Kukat sijaitsevat kasvin kärjen tuntumassa ja ovat avoinna päiväaikaan. Ne ovat pieniä ja lyhyen suppilomaisia, väriltään keltaisia. Kukkapohjuksessa on tiheää villakarvaa ja muutamia sukasia sisältäviä tupsuja. Hedelmä on pallomainen tai lieriömäinen, keltainen tai punainen ja marjamainen. Sen kärjessä on villamaista karvoitusta ja sukasia. Hedelmä on kypsyttyään ohutseinäinen ja kuiva, eikä siinä ole kukkalehtien jäänteitä. Siemenet ovat lakkimaisia, kiiltävän mustia tai punertavan ruskeita, ryppyisiä, nystyisiä tai sileitä.[2]

LevinneisyysMuokkaa

Soppikaktukset ovat kotoisin Brasilian osavaltiosta nimeltään Minas Gerais.[3]

LajitMuokkaa

Soppikaktuksia on kolme lajia. [4]

  • Uebelmannia buiningii
  • Uebelmannia gummifera
  • Uebelmannia pectinifera - soppikaktus

Kaikki lajit ovat harvinaisia luonnossa niihin kohdistuneen keräilyinnon vuoksi.[5]

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. Anderson 2001:674
  2. Anderson 2001:674
  3. Anderson 2001:674
  4. Anderson 2001:674s
  5. Anderson 2001:674

Aiheesta muuallaMuokkaa