Sohva on pehmustettu, useamman henkilön istuttava istuin. Se on tyypillinen kaluste olohuoneessa tai muussa oleskeluun tarkoitetussa tilassa ja tavallisesti tarjoaa istumapaikan 2–4 henkilölle.

Ruskea sohva.

Kulmasohva voi olla sisään- tai ulospäin taittuva, ja se kootaan usein paloista, jolloin saadaan yksilöllinen sisustuselementti.

Divaanista puuttuu toisen pään selkä- ja käsinoja.

RakenneMuokkaa

 
Muinainen kreikkalainen sohva.

Sohva koostuu istuinosasta, selkänojasta ja tavallisesti myös päädyissä olevista käsinojista. Istuinosa sijaitsee yleensä lattiatason yläpuolella neljän jalan varassa, mutta on myös sohvia, joiden paksu istuinosa lepää koko alapinnaltaan lattiatasossa.

Sohvan runko valmistetaan yleensä puusta. Pehmusteena on kylmävalumuovia, vaahtomuovia, silikonikuituvanua tai untuvaa ja jousituksena teräs- ja pystyspiraalijousia. Verhoiluun käytetään kangasta tai nahkaa.

VuodesohvaMuokkaa

Vuodesohva on sohva, joka voidaan avata ja levittää vuoteeksi. Vuodesohva voi toimia mekanismilla, ja sen voi joko rullata auki, tai siinä on lukitus, jota naksauttamalla sen saa levälleen.

Vuodesohva voi olla myös ilman mekanismia, jolloin istuinosa vain vedetään lattialle.

Sohvan hävittäminenMuokkaa

 
Metsään jätetty sohva

Sohvan tultua elinkaarensa loppupäähän vanhaksi, kuluneeksi tai rikkinäiseksi se tulee hävittää asianmukaisesti. Sohvassa ei ole tuottajavastuuta eikä siitä makseta hankintavaiheessa kierrätysmaksua, minkä takia sen toimittaminen jäteasemalle on maksullista. Vielä käyttökuntoista sohvaa voi yrittää myydä tai tarjota kierrätyskeskukseen, jolloin pelkkä kuljetus maksaa tai kierrätyskeskus voi noutaa sen myös ilmaiseksi. Sohva on ongelmajätettä, eikä sitä saisi hylätä maastoon.[1]

LähteetMuokkaa

  1. Antti Karjalainen: Ero sohvasta voi käydä kalliiksi Taloussanomat. 23.7.2011. Helski: Sanoma Media. Viitattu 30.5.2016.
 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sohva.
Tämä kulttuuriin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.