Sofia Streng

suomalainen koulunjohtaja

Sofia Kristina Streng (5. joulukuuta 1851 Helsinki18. lokakuuta 1938 Helsinki) oli suomalainen koulunjohtaja, nuorsuomalainen poliitikko ja Marttaliiton perustajajäsen. Streng työskenteli yli 40 vuotta Helsingissä opettajana ja koulunjohtajana ja toimi lukuisissa luottamustehtävissä. Hän oli taidehistorioitsija Edvard Richterin täti.[1][2]

Sofia Kristina Streng
Henkilötiedot
Syntynyt5. joulukuuta 1851
Helsinki
Kuollut18. lokakuuta 1938 (86 vuotta)
Helsinki
Ammatti opettaja, koulunjohtaja
Vanhemmat Johan Herman Streng ja Kristina Elisabet Torkel (Ahlskog)
Sukulaiset Edvard Richter (sisarenpoika)
Muut tiedot
Tunnustukset Suomen Opettajayhdistyksen ja Helsingin Opettajayhdistyksen kunniajäsen, SVR ansiomerkki
Järjestö Nuorsuomalainen puolue, Marttaliitto, Suomalainen Naisliitto Sylviayhdistys, Suomalainen Konkordia-liitto

Yksityiselämä muokkaa

Streng syntyi Helsingissä, missä hänen isänsä Johan Herman Matinpoika Streng (s. 5.9.1823) työskenteli raatimiehenä, neljännesmiehenä Tie- ja vesirakennushallituksessa ja myöhemmin kruunun rakennusmestarina. Sofia Strengin äiti Kristina Elisabet Torkel (Lolax, Ahlskog) (s. 13.6.1816) oli mennyt naimisiin Johan Strengin kanssa 7. maaliskuuta 1848 Helsingissä. Perheeseen oli syntynyt myös toinen tytär Johanna Elisabeth 17. syyskuuta 1849, mutta tämä oli kuollut isorokkoon jo 8. helmikuuta 1851 ennen Sofian syntymää.[3][4][5][6][7]

Ura muokkaa

Ura opettajana muokkaa

Valmistuttuaan Joensuun Tyttökoulusta vuonna 1869 Streng toimi 1869–1870 koulussaan köyhien lasten opettajana, kunnes jatkoi opintojaan Jyväskylän seminaariin. Seminaarista opettajaksi valmistumisen jälkeen vuonna 1874 hän palasi Joensuuhun opettamaan entiseen kouluunsa vuosiksi 1874–1879. Vuosiksi 1879–1880 hän siirtyi Uudenkirkon Kirkonkylän kansakoulun opettajaksi.[8]

Syksyllä 1879 hänet valittiin Helsingin ylempäin suomalaisten kansakoulujen johtajaksi, jossa hän lopulta työskenteli vuodet 1880–1926. Streng työskenteli Helsingin kaupungin opetustoimessa yhteensä siis 46 vuotta, kunnes jäi eläkkeelle 74-vuotiaana keväällä 1926. Hän työskenteli lähes koko työuransa ajan Tehtaankadun koulun johtajana. Muutamia vuosia hän opetti myös H. Tavastjernan yksityisessä ruotsalaisessa tyttökoulussa sekä vuosina 1888–1906 yksityisessä Läroverket för gossar och flickor oppikoulussa. Työnsä ohella Streng toimi aktiivisesti myös Helsingin opettajien yhdistyksessä sen perustamisesta lähtien. Hän teki opintomatkoja Pohjoismaiden koulukokouksiin Ruotsiin, Norjaan ja Tanskaan sekä Saksaan ja Sveitsiin. Hänet valittiin edustamaan Helsingin kaupungin kansakoulujen opettajia myös kansakoulujen johtokuntaan vuosina 1902–1907 ja 1908–1910. Hän toimi myös kaupungin vaivaishoitohallituksessa.[9][8]

Järjestöaktivismi muokkaa

Streng ei ollut mukana Marttajärjestön ensimmäisessä perustamiskokouksessa helmikuussa 1899, mutta tuli mukaan yhdistystä valmistelevaan komiteaan jo 30. maaliskuuta 1899. Vuonna 1900 Streng valittiin järjestön varapuheenjohtajaksi, Lucina Hagmanin toimiessa puheenjohtajana. Marttajärjestön puheenjohtajaksi hänet valittiin vuosina 1902-1903.

Streng oli Marttayhdistyksen ohella aktiivinen useissa muissakin järjestöissä. Hän toimi pitkään Suomalaisen Konkordia-liiton toiminnassa sen perustamisesta vuodesta 1885 lähtien. Hän oli mukana perustamassa myös Raajarikkoisten auttamisyhdistystä vuonna 1889 yhdessä Vera Hjeltin, Rosina Heikelin ja Cely Mechelinin kanssa.[10]

Eläinsuojelusta kiinnostunut Streng toimi puheenjohtajana vuonna 1896 perustetussa Sylviayhdistyksessä, joka oli Zachris Topeliuksen aloitteesta perustettu lapsille suunnattu eläinsuojeluyhdistys.[11] Streng oli myös vuonna 1901 perustetun Suomen Eläinsuojeluyhdistyksen jäsen.

Politiikka muokkaa

Streng oli Nuorsuomalaisen puolueen ehdokkaana Oulun läänin pohjoisesta vaalipiiristä eduskuntavaaleissa 1907, 1908 ja 1913.[12]

Vuoden 1907 vaalien tulos oli pettymys Suomen naisasianaisille, sillä uuteen 200-jäseniseen eduskuntaan valittiin vain 19 naista. Vaalitappion kokivat varsinkin Strengin puolueen naiset, sillä Nuorsuomalaisten 14 ehdokkaasta vain Lucina Hagman ja Alli Nissinen valittiin eduskuntaan. Valitsematta jäivät Strengin lisäksi muun muassa Maikki Friberg ja Tekla Hultin. Hagman ehdotti heti vuoden 1907 vaalien jälkeen poliittisesti sitoutumattoman Suomalaisen Naisliiton perustamista naisten yhteen liittämiseksi ja yhteiskunnallisten asioiden edistämiseksi. Myös Streng oli mukana perustamassa uutta järjestöä.[13]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

Edeltäjä:
Cely Mechelin
Marttaliiton puheenjohtaja
1902–1903
Seuraaja:
Lilly Krogius