Pohjankurun rautatieasema

Pohjankurun rautatieasema (lyh. Pku, ruots. Skuru järnvägsstation, ratakm 94+907) on rautatieasema Pohjankurussa Raaseporin kaupungissa rataosalla Helsinki–Turku. Rautatieasemaa ei enää käytetä henkilöliikenteessä, mutta Pohjankurun satamasta kulkee tavaraliikennettä.

Pohjankuru
Skuru
Perustiedot
Lyhenne	Pku
Rataosa	Helsinki–Turku
Sijainti	60°05′53″N, 023°33′08″E
Osoite	Valter Bergmanin tie, 10420 Pohjankuru
Kunta	Raasepori (vuoteen 2008 Pohja)
Etäisyydet	Karjaa 7,9 km Turku 104,7 km Kuovila 11,6 km
Avattu	1. marraskuuta 1899
Lakkautettu	henkilöliikenne 26. toukokuuta 1979
Liikenne
Tavaraliikenne	kyllä
Muut tiedot	junakohtauspaikka
Ratapiha
Raiteisto	pääraide 2 sivuraidetta
Helsinki–Turku Km   Lyh. Liikennepaikat  Uuteenkaupunkiin 193,8 Tkut Turku tavara 195,9 Tus Turku satama valtatie 8:n ylitys 193,0 Tku Turku päärautatieasema valtatie 9:n alitus  Toijalaan Aurajoki (silta) Iti Ikituuri valtatie 1:n ylitys valtatie 10:n alitus 189,7 Kut Kupittaa valtatie 1:n ylitys 187 Lst Lauste 185 Maja (Varissuo) 183 Lit Littoinen 181 Nunna Uitto valtatie 1:n alitus 178 Run Runko 176,2 Pik Piikkiö kantatie 40:n alitus 174 Mak Makarla valtatie 1:n alitus 171 Villisi 169 Kauhainen 167 Tok Toikkala Paimionjoki seututie 181:n ylitys 165,3 Po Paimio 164 Preitilä 162 Heikoinen 156 Kevola valtatie 1:n alitus 156 Pitkäporras 153 Hla Hajala vanha ratalinja 149 Talola Pepallonmäki 146 Häntälä Halikko vanha ratalinja 144 Hlk Halikko seututie 224:n ylitys Halikonjoki (silta) 142 Puistokuja seututie 110:n alitus 138,9 Slo Salo Salonjoki Tottola Lavianmäki Tottolan sorakuoppa kantatie 52:n alitus 129,4 Koto Kotalato 125,5 Pö Perniön viljavarasto vanha ratalinja Märjänmäki Kisakallio Pö Perniö Lemunmäki 121 Erv Ervelä (vanha) vanha ratalinja 115,1 Erv Ervelä (uusi) vanha ratalinja Harmaamäki Haukkamäki Kaivosmäki Ks Koski Kiskonjoki Kelkkala vanha ratalinja 104 Kvl Kuovila Brödtorp seututie 104:n alitus 95 Fiskari seututie 111:n alitus 93,6 Pku Pohjankuru vanha ratalinja Högbacka Pohjankurun vanha tunneli Jokisuunkoski Åminne Köpskog Pin Pinjainen Bäljens seututie 111:n alitus vanha ratalinja  Hankoon 85,7 Kr Karjaa  Hyvinkäälle valtatie 25:n alitus 78 Ksl Kaunislahti Västankvarnin soravaihde 73 Vst Vesta 69,5 Iko Inkoo 69,0 seututie 186:n alitus 64 Th Tähtelä 60 Röt Rödbrott Rödbrottin vaihde 59 Tys Tyris 58 Plä Päivölä 55 Käk Käkelä 50,7 Sti Siuntio 50,0 seututie 115:n ylitys vanha ratalinja 49 Vm Viima Siuntionjoki Riddarbacken Lillgård 46,9 Ket Ketola vanha ratalinja 44 Kl Kela  Båtvikiin (purettu) 41 Vhm Vuohimäki 39,4 Jep Jeppas 36,9 Kkn Kirkkonummi 35,1 Tol Tolsa 34,3 Hek Heikkilä 31,8 Jrs Jorvas 30,6 Vkh Vasikkahaka 29 Mas Masala 27,2 Lma Luoma Kehä III:n alitus 24,6 Mnk Mankki 23,8 Klh Kauklahti asema 22 Plt Pelto Kaupunginkallio 20,2 Epo Espoo 18,7 Trl Tuomarila valtatie 1:n alitus 17,6 Kvh Koivuhovi (uusi) 17 Koivuhovi (vanha) 16,0 seututie 114:n ylitys 15,8 Kni Kauniainen 14,5 Kehä II:n ylitys 14,3 Kea Kera 12,8 Kil Kilo 11,2 Rus Ruusutorppa 11,0 Lpv Leppävaara  kaupunkiradalle Kehä I:n alitus seututie 110:n ylitys seututie 120:n alitus 6,4 Hpl Huopalahti valtatie 3:n ylitys 5,4 Haaga 4,6 Khk Helsinki Kivihaka Ilmalan varikolle  Riihimäelle 3,2 Psl Pasila asema Pasila alapihalle  Katajanokalle (pur.) 0,1 Hki Helsinki päärautatieasema Merkkien selitykset
Infobox OK

Asema avattiin vuonna 1899. Ratapihan länsipään matala ylikulkusilta rajoitti rantaradan tavaraliikennettä, kunnes se purettiin vuonna 1990. Alueella oli jo ennen rantaradan rakentamista kapearaiteinen yksityisrata.

Hangon rataa suunniteltiin 1860- ja 1870-luvuilla linjattavaksi Mustion, Antskogin ja Pohjankurun kautta ja edelleen Pohjanpitäjänlahden länsirantaa kohti Hankoa. Rata rakennettiin kuitenkin Karjaan ja Tammisaaren kautta. Ensimmäinen rautatie Pohjankuruun valmistui vuonna 1891, ja tätä kapearaiteista rataa pitkin hoidettiin raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden kuljetukset Fiskarsin ruukin ja Pohjankurun sataman välillä.

Valtion rautateiden piiriin Pohjankuru pääsi vuonna 1899, kun Karjaan ja Turun välinen rataosa avattiin liikenteelle. Pohjankurun asemarakennus valmistui Bruno Granholmin piirustusten mukaan samana vuonna, mutta maaperän suuren painumisen vuoksi rakennus siirrettiin jo vuonna 1901 lännemmäksi paalutetuille perustuksille. Rakennusta laajennettiin alkuperäistä rakennustapaa noudattaen vuonna 1913. Samoin piirustuksin rakennettiin myös Perniön, Paimion ja Piikkiön asemarakennukset samalla rataosalla.

Rautatieasema sijoittui Pohjankurun satamaan, joka oli tärkeä lastauspaikka ja höyrylaivalaituri Pohjanpitäjänlahden perukassa. Pohjan kirkonkylä jäi asemalta noin puolentoista kilometrin päähän, mutta vähitellen kirkonkylä ja Pohjankuru kasvoivat yhtenäiseksi taajamaksi. Rantaradan valmistumisen myötä liikenne Fiskarsin radalla vilkastui ja muuttui ympärivuotiseksi; aiemmin sillä oli liikennöity vain Pohjankurun sataman ollessa jäistä vapaa. Kapearaiteista rataa jatkettiin Fiskarsin omistamalle Åminneforsin terästehtaalle vuonna 1928. Liikenne Fiskarsiin jatkui vuoteen 1952 ja Åminneforsiin vuoteen 1958 saakka.

Paikallisjunaliikenne Pohjankuruun lakkautettiin vuonna 1977 ja henkilöliikenne kokonaisuudessaan vuonna 1979. Liikennepaikka jäi tavaraliikenteen käyttöön ja junakohtauspaikaksi. Rataosan kauko-ohjauksen valmistuttua vuonna 1993 liikennepaikka muutettiin miehittämättömäksi. Asemarakennus on edelleen Ratahallintokeskuksen omistuksessa, koska sinne on sijoitettu asetinlaite. Museovirasto on luokitellut Pohjankurun rautatieaseman valtakunnallisesti merkittäväksi suojelukohteeksi.

Pohjankurussa on Suomen ensimmäinen rautatietunneli, 156 metrin pituinen ja rakennettu vuosien 1896–1897 aikana ja on teollisuusradan käytössä. Toinen tunneli on 1964 rakennettu tunneli, josta kiskot on nyttemmin purettu. Niiden välissä on 1990 valmistunut rantaradan nykyinen Högbackan tunneli..