Skinhead

nuorisokulttuuri
(Ohjattu sivulta Skinheadit)

Skinhead-kulttuuri on nuorisokulttuuri, joka syntyi Isossa-Britanniassa 1960-luvulla ja on sittemmin levinnyt moniin muihin maihin.[1] Suomen kielessä käytetään usein myös lyhennettä skini.[2]

Skinheadejä Punk and Disorderly -festivaaleilla 2003.

Historia muokkaa

 
Skini 1970-luvulla. Kuvassa myöhemmin The 4-Skins -yhtyeessä toiminut ”Hoxton” Tom McCourt.

Alkuperäisten skinheadien katsotaan olleen työläisnuoria, jotka yhdistelivät mod-liikkeeseen palautuvan nuorisokulttuurin piirteitä (oma hius- ja pukeutumistyyli sekä populaarimusiikki) brittiläisen työväenluokan perinteiseen arvomaailmaan, joka korosti muun muassa aggressiivista maskuliinisuutta, pub-elämää ja ruumiillisen työn arvostusta. Ensimmäinen skinhead-sukupolvi omaksui käyttäytymiseensä ja elämäntapaansa joitakin piirteitä mustaihoisilta jamaikalaisilta maahanmuuttajanuorilta, joita kutsuttiin nimellä rude boy. Skinheadit kohtasivat maahanmuuttajanuoria muun muassa yhteisillä rakennustyömailla.

Skinhead-kulttuurin synty liittyi tilanteeseen, jossa Ison-Britannian perinteinen työväenkulttuuri oli rakennemuutoksen seurauksena häviämässä. Brittiläisen skinhead-liikkeen synty ja kasvu onkin nähty protestina perinteisen elämäntavan hajoamiselle.

Skinhead-kulttuuri oli jo häviämässä, kunnes se syntyi 1970-luvun lopun Isossa-Britanniassa uudestaan punkin mukana. Tällöin pakistanilaiset maahanmuuttajat joutuivat joidenkin skinhead-joukkioiden aggressioiden kohteeksi. Maahanmuuttajavastaiset ryhmät alkoivat värvätä skinheadeja jäsenikseen, ja lopulta skinheadia alettiin pitää uusnatsin synonyyminälähde?.

Skinheadit ja rasismi muokkaa

Joillekin skinheadeille on ominaista avoin suvaitsemattomuus, poliittinen rasismi sekä näkemys ongelmien ratkaisemisesta väkivallan avulla[1]. Maahanmuuttajavastaisuus on Suomessakin näkynyt rasististen skinheadien harjoittamana maahanmuuttajien pahoinpitelyinä ja jopa tappoyrityksinä[3].

Myös ei-rasistisia skinheadeja on olemassa monissa maissa. Heitä pidetään alkuperäisen 1960-luvun skinhead-kulttuurin jatkajina. Perinteisiä, ei poliittisia skinhead-arvoja vaalivia kutsutaan nimillä tradskins (traditional skinheads) tai pelkästään nimellä skinheads. Poliittisesti suuntautuneita ei-rasistisia skinheadeja kutsutaan yleisesti erilaisilla lyhenteillä, kuten esimerkiksi SHARP (Skinheads Against Racial Prejudice, ”skinheadit rotuennakkoluuloja vastaan”), ARA (Anti-Racist Action, ”rasisminvastainen toiminta”), Redskins (”punaiset” eli vasemmistolaiset skinit) ja RASH (Red and Anarchist Skinheads, ”punaiset anarkisti-skinheadit”). Näiden ryhmien vaikutus Suomessa on erittäin vähäinen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan.

 
SHARP Skinhead, 2000.

Musiikki muokkaa

1960-luvulla skinheadien musiikkia olivat esimerkiksi soul, ska, bluebeat ja rocksteady. Nykyisistä musiikkityyleistä skinheadeihin yhdistetään lähinnä ska, rocksteady, R.A.C., tai skinhead-reggae, punk ja punkin alalaji oi!. Myös kansallissosialistinen black metal on saanut jonkin verran suosiota rasististen skinheadien keskuudessa.

Pukeutuminen ja tyyli muokkaa

Tyylillisesti kaikkia skinhead-kulttuurin alalajeja yhdistää usein lyhyeksi ajellut hiukset. Naisilla yksi yleisistä hiustyyleistä on chelsea, jossa takahiukset ovat siilit tai lyhyet ja jäljelle on jätetty otsatukka ja etuhiukset. Muita skinhead-tyylin tunnusmerkkejä ovat muun muassa maihinnousukengät, henkselit, farkut, sta-prest housut, maastohousut, pikee- tai kauluspaidat (Ben Sherman, Fred Perry, Lambretta, Original Penguin, Hooligan, PitBull Germany, Thor Steinar jne), neulepaidat tai neuletakit, harrington-, farkku-, donkey-, pilotti-, ja crombietakit. Tavanomaisia ovat myös ylös käännetyt lahkeet. Joissain tapauksissa vaatemerkkien perusteella ilmaistaan poliittista kantaa, esimerkiksi tietyt merkit ovat profiloituneet rasististen skinheadien suosimiksi, joka on johtanut siihen, että useat skinheadit karttavat kyseisiä vaatemerkkejä.[4]

Henkseleiden ja kengännauhojen väreillä saattaa olla merkitystä joillekin poliittisesti suuntautuneille ryhmille, ja se saattaa vaihdella paikkakunnasta, kaupungista tai maasta riippuen. Väriluokittelusta on kuitenkin yleisellä tasolla luovuttu ja värit ovat lähinnä muotiasia.

Skinheadit Suomessa muokkaa

Suomessa maahanmuuttovastaiset skinheadit ovat näkyvimmin toimineet joissain kaupungeissa. 1990-luvulla tulivat tunnetuiksi Joensuun skinheadit, jotka hyökkäilivät muun muassa ulkomaalaisten ja punkkarien kimppuun[5][6][7]. Heidän toimintansa ei ollut kovin järjestynyttä, koska monet olivat alaikäisiä[8]. Joensuun skinheadien toiminta laantui osallistujia joutuessa vankilaan tai muuttaessa kaupungista pois.[9]

Katso myös muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Oulun lyseon lukio: Rasismin historia Viitattu 7.4.2008.
  2. Turtia, Kaarina: Sivistyssanat, s. 903. Otava, 2001.
  3. HS: Mikonkadun puukotuksen syy ihonväri (Arkistoitu – Internet Archive) Lauantaina Helsingin Mikonkadulla tapahtuneen puukotuksen syy oli uhrin ihonväri. "Ilmeisestikään mitään muuta motiivia ei ole", rikoskomisario Jari Koski Helsingin poliisista sanoo. "Tekijä on skinhead-mies, sekä ulkoisesti että oman kertomuksensa perusteella. Uhri puolestaan on tummaihoinen maahanmuuttaja." [vanhentunut linkki]
  4. Nolan, Rachel: Thor Steinar and the Changing Look of the German Far Right Spiegel Online. 20.11.2008. (englanniksi)
  5. Rummukainen, Anu: Ei kai taas? – 90-luku, skinit ja Joensuun rasistinen maine nousivat jälleen esille katupartioiden myötä Yle Uutiset. 8.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  6. Utriainen, Jyrki: Näkökulma: Skinit pahoinpitelivät ja riehuivat – Joensuussa nyt rauha maassa Yle Uutiset. 15.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  7. Rummukainen, Anu: Joensuu 90-luvulla: skinit toimivat steroidien voimalla, uhrit pelkäsivät todistaa oikeudessa Yle Uutiset. 15.1.2016. Viitattu 15.1.2016.
  8. Huhtanen, Ann-Mari: Seitsemän vuotta uusnatsina Helsingin Sanomat. 17.10.2013. Viitattu 16.1.2016.
  9. Joensuun skinit hajaantuneet – moni on kuollut tai vankilassa Karjalainen. 6.8.2015. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 16.1.2016.

Kirjallisuutta muokkaa

  • Spirit of '69: A Skinhead Bible – George Marshall Scotland: S.T. Publishing 1991 (englanniksi)
  • Skinhead Nation – George Marshall Scotland: S.T. Publishing 1997 (englanniksi)
  • Stewart Home – Käkimassaa, Like 1994, Uhoan voimaa, Like 1995, Pelko ja viha, Like 1995 , Oppi tulee idästä, Like 1996.
  • Perho, Sini: Skineyden äärellä: Tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista. Joensuu: Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-708-864-7.
  • Valkoisen vallan lähettiläät. Rasismin arki ja arjen rasismi – Vesa Puuronen (toim.), Vastapaino 2001

Elokuvia muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa