Sitkokääpä

kantasieni joka kasvaa koivujen ja harmaalepän rungolla isäntäpuun loisena tai lahottajana

Sitkokääpä (Antrodiella pallescens) on koko Suomessa yleinen kääpälaji. Sitä esiintyy rehevissä ja kosteissa metsissä. Sitkokäävällä on vahva seuraajalajisuhde taulakääpään ja usein sitkokääpä kasvaa suoraan kuolleen taulakäävän päälle. Isäntäpuita ovat koivut, harmaaleppä ja harvoin muut lehtipuut.[1][2] Sitkokääpä on erotettu omaksi eurooppalaiseksi lajikseen Antrodiella semisupinasta.[3]

Sitkokääpä
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Sienet Fungi
Kaari: Kantasienet Basidiomycota
Alakaari: Avokantaiset Agaricomycotina
Luokka: Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes
Lahko: Polyporales
Heimo: Steccherinaceae
Suku: Sitkokäävät Antrodiella
Laji: pallescens
Kaksiosainen nimi

Antrodiella pallescens
(Pilát) Niemelä & Miettinen (2006)

Synonyymit
  • Antrodiella beschidica
  • Antrodiella farinacea
  • Coriolus pallescens
  • Polyporus pallescens
Katso myös

  Sitkokääpä Wikispeciesissä
  Sitkokääpä Commonsissa

Sitkokäävän itiöemä on yksivuotinen ja tyypiltään joko pileaattinen tai puoliresupinaattinen pienialaisella alustanmyötäisellä osalla, vain harvoin lakkia ei muodostu ollenkaan. Lakkien muoto vaihtelee paljon pienistä kynsimäisistä röyhelömäisiin. Tuoreena itiöemä on hyvin sitkeä, kuivana se muuttuu kovaksi ja lakin reuna kipristyy alaspäin. Lakin yläpinta on sileä ja mattapintainen, väriltään kermanvalkea tai savunharmaa epäselvin vöin. Pillipinta on valkoinen ja kuivuessaan kermankeltainen. Pyöreitä pillejä mahtuu 4–8 millimetrille. Lohkopinta on kokonaan valkoinen ja käävän kokonaispaksuus 1–3 mm.[2]

Lähteet muokkaa

  1. Sitkokääpä – Antrodiella pallescens, Arviointi 2019 Punaisen kirjan verkkopalvelu. 2019. Viitattu 8.12.2019.
  2. a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 90. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
  3. Miettinen, Otto & Niemelä, Tuomo & Spirin, Viacheslav: Northern Antrodiella species: The identity of A. semisupina, and type studies of related taxa. Mycotaxon – Ithaca Ny, 2006, 96. vsk, s. 211–239. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Tämä sieniin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.