Sitkokääpä
Sitkokääpä (Antrodiella pallescens) on koko Suomessa yleinen kääpälaji. Sitä esiintyy rehevissä ja kosteissa metsissä. Sitkokäävällä on vahva seuraajalajisuhde taulakääpään ja usein sitkokääpä kasvaa suoraan kuolleen taulakäävän päälle. Isäntäpuita ovat koivut, harmaaleppä ja harvoin muut lehtipuut.[1][2] Sitkokääpä on erotettu omaksi eurooppalaiseksi lajikseen Antrodiella semisupinasta.[3]
| Sitkokääpä | |
|---|---|
 |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | Elinvoimainen |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Steccherinaceae |
| Suku: | Sitkokäävät Antrodiella |
| Laji: | pallescens |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Antrodiella pallescens |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Sitkokäävän itiöemä on yksivuotinen ja tyypiltään joko pileaattinen tai puoliresupinaattinen pienialaisella alustanmyötäisellä osalla, vain harvoin lakkia ei muodostu ollenkaan. Lakkien muoto vaihtelee paljon pienistä kynsimäisistä röyhelömäisiin. Tuoreena itiöemä on hyvin sitkeä, kuivana se muuttuu kovaksi ja lakin reuna kipristyy alaspäin. Lakin yläpinta on sileä ja mattapintainen, väriltään kermanvalkea tai savunharmaa epäselvin vöin. Pillipinta on valkoinen ja kuivuessaan kermankeltainen. Pyöreitä pillejä mahtuu 4–8 millimetrille. Lohkopinta on kokonaan valkoinen ja käävän kokonaispaksuus 1–3 mm.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ Sitkokääpä – Antrodiella pallescens, Arviointi 2019 Punaisen kirjan verkkopalvelu. 2019. Viitattu 8.12.2019.
- ↑ a b Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 90. Helsinki: Norrlinia, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0.
- ↑ Miettinen, Otto & Niemelä, Tuomo & Spirin, Viacheslav: Northern Antrodiella species: The identity of A. semisupina, and type studies of related taxa. Mycotaxon – Ithaca Ny, 2006, 96. vsk, s. 211–239. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 8.12.2019. (englanniksi)