Sitaattilaina

sana tai ilmaisu

Sitaattilaina on kielestä toiseen sellaisenaan otettu sana tai ilmaisu.

Jos lähdekielessä käytetään samaa kirjaimistoa kuin kohdekielessä, sitaattilaina kirjoitetaan kohdekielessä samalla tavalla kuin lähdekielessä, tarkkeet ja muut vieraat kirjaimet mukaan lukien. Eri kirjainjärjestelmästä otetut sitaattilainat muunnetaan eli translitteroidaan kohdekielen kirjaimistoon.[1]

Sitaattilaina äännetään usein lähdekielen mukaisesti. Joskus sitaattilainan ääntäminen lähestyy kohdekielen mukaista ääntämistä. Tästä esimerkki suomen kielessä on curling, joka voidaan ääntää [kəəliŋ], [köörliŋ] tai [kurliŋ]. Joitain sitaattilainoja aletaan kirjoittaa ääntöasun mukaisesti, kuten businessbisnes.[1]

Sitaattilaina voi mukautua lähdekieleen esimerkiksi niin, että sen loppuun liitetään (suomen kielessä) suomalainen sananloppu, kuten sanoissa marketti ja brandi.[1]

Myös sitaattilainan merkitys säilytetään lähdekielen mukaisena.[2] Sitaattilainalla on joskus lähdekielessä omankielinenkin vastine. Vastine puuttuu usein esimerkiksi kun kyseessä on jokin kohdekielelle vieraan kulttuurin käsite, kuten košer.[3]

Sitaattilainojen taivutus suomen kielessä vaihtelee ja tuottaa toisinaan ongelmia. Jotkin sitaattilainat sulautuvat hyvin suomen taivutussysteemiin ja äännejärjestelmään, mutta toisinaan se eivät mukaudu suomen kielen astevaihteluun.[3]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c Vierassanat: sitaattilainojen kirjoittaminen (eri kirjoitusjärjestelmistä lainatut sanat) Kielitoimiston ohjepankki. Kotimaisten kielten keskus. Viitattu 20.8.2020.
  2. sitaattilaina Tieteen termipankki. Viitattu 20.8.2020.
  3. a b Liisa Nuutinen: Sitaattilainat sanakirjassa Kielikello. 2/2005. Viitattu 20.8.2020.