Simona Kossak

puolalainen eläintieteilijä

Simona Gabriela Kossak (30. toukokuuta 194315. maaliskuuta 2007) oli puolalainen professori, biologi, kirjailija, elokuvantekijä ja toimittaja. Hänet tunnetaan myös metsäneläinten kanssa asumisesta.

Simona Gabriela Kossak
Henkilötiedot
Syntynyt30. toukokuuta 1943
Krakova
Kuollut15. maaliskuuta 2007 (63 vuotta)
Białystok
Ammatti professori

Lapsuus ja nuoruus muokkaa

Simona Kossak syntyi Krakovassa Elżbieta Dzięciołowska-Śmiałowskan ja Jerzy Kossakin tyttäreksi. Isän puolelta hän oli kuuluisaa taiteilijasukua. Isä Jerzy Kossak, isoisä Wojciech Kossak ja isoisoisä Julius Kossak olivat kaikki taidemaalareita ja kuuluisia puolalaisen luonnon ja historian kuvaajia. Tädit Magdalena Samozwaniec ja Maria Pawlikowska-Jasnorzewska olivat kirjailijoita.[1]

Kossak kävi tyttökoulun ja lukion, minkä jälkeen hän pyrki tuloksetta opiskelemaan teatteria ja taidehistoriaa. Lopulta hän pääsi Jagellon yliopiston biologian ja maantieteen laitokselle. Häntä kiinnostivat eritoten eläinten käyttäytymiseen liittyvät opinnot.[1][2]

Tieteelliset saavutukset muokkaa

Kossak julkaisi urallaan satoja tieteellisiä artikkeleita muun muassa eläinten käyttäytymisestä, käyttäytymisekologiasta ja biodiversiteetistä. Hänestä tuli tohtori vuonna 1980 ja professori vuonna 2000. Kossak työskenteli Puolan tiedeakatemian Nisäkästutkimusinstituutissa ja johti instituuttia vuodesta 2003 lähtien. Hänet on palkittu kunniamitalilla saavutuksistaan tieteen ja luonnonsuojelun aloilla. Kossak kirjoitti neljä kirjaa, käsikirjoitti ja ohjasi useita palkittuja luontoelokuvia sekä toimitti useita suosittuja radio-ohjelmia. Hän kirjoitti säännöllisesti lehtiin tiedettä popularisoineita artikkeleita.[3][2]

Kossak oli myös kehittämässä kaikkialla maailmassa käytettävää laitetta, joka pelottaa hirvieläimiä pois junaraiteiden läheltä kun juna on lähestymässä.[4]

Białowieża ja eläimet muokkaa

Kossak asui merkittävän osan elämästään Puolassa ja Valko-Venäjällä sijaitsevassa Euroopan lehtimetsävyöhykkeen suurimmassa metsässä, Białowieżassa. Kossak sai vihjeen huonokuntoisesta mökistä metsän siimeksessä. Hän kävi katsomassa mökkiä ja päätti muuttaa sinne, remontoi mökin ja asui siellä yli 30 vuotta. Mökissä ei ollut sähköä tai juoksevaa vettä.[1][5]

Kossak kulki päivittäin töihin joko mopolla tai hiihtämällä.

Kossak tuli tunnetuksi villieläinten hoitajana ja suojelijana. Hän adoptoi emonsa menettäneen villisianporsaan, joka kasvoi yli satakiloiseksi emakoksi ja asui Kossakin mökissä 17 vuotta. Tunnetuin Kossakin eläinystävä oli varis nimeltä Korasek. Lintu oli kuuluisa häirikkö, joka varasteli metsässä käyviltä ihmisiltä esineitä, tuhosi pyörien satuloita ja ihmisten vaatteita ja hyökkäili eritoten pyöräilevien ihmisten kimppuun.

Kossak hoivasi sairaita, loukkaantuneita ja emonsa menettäneitä metsäneläimiä. Mökissä majailivat vuosien mittaan muun muassa mustahaikara, joukko pöllöjä, metso ja riikinkukko sekä Agata-niminen ilves. Avaria paikkoja pelkäävä rotta vietti aikaa Kossakin hihassa. Kossak piti huolta myös hyvin nuorina orvoiksi jäänestä hirvikaksosista, joille antoi nimet Pepsi ja Kola. Kellarissa asui lepakoita. Peurajoukko, jota Kossak oli pulloruokkinut pienestä pitäen, piti häntä osana laumaa.[1][5] 

Yksityiselämä muokkaa

Kossakin puoliso oli luontovalokuvaaja Lech Wilczek.[6]

Kuolema muokkaa

Simona Kossak kuoli syöpään 64-vuotiaana.[1] Hänet on haudattu Stawiskin kaupunkiin Koillis-Puolassa.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c d e Anna Kamińska: Simona. Opowieść o niezwyczajnym życiu Simony Kossak.. Wydawnictwo Literackie, 2015.
  2. a b Prof. dr hab. SIMONA KOSSAK web.archive.org. 25.8.2007. Arkistoitu 25.8.2007. Viitattu 7.3.2020.
  3. a b Encyklopedia - Puszcza Białowieska www.encyklopedia.puszcza-bialowieska.eu. Viitattu 7.3.2020.
  4. Aleksandra Stanisławska: Polak potrafi. Uwaga pociąg! Gazeta Wyborcza. 8.9.2015.
  5. a b Huncwot.com: A Paradise Called Dziedzinka - Przekrój Magazine przekroj.pl. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)
  6. Telewizja Polska S.A: Distinguished photographer of nature dies at 88 polandin.com. Viitattu 7.3.2020. (englanniksi)