Silovalaat (Balaenidae) ovat yksi neljästä hetulavalaiden heimosta. Silovalaisiin kuuluu nykyään kolme tai neljä lajia kahdessa suvussa. Silovalaiden nimi tulee niiden sileästä, uurteettomasta kurkusta. Ne ovat tukevarakenteisia eläimiä, ja niillä on paksu rasvakerros. Selkäevä puuttuu kokonaan, ja kuperasti kaartuva yläleuka kapenee edestä kuonomaiseksi[1]. Paksu alahuuli peittää osittain ylähuulen, mikä aiheuttaa sen, että suun linja on käyrä. Hetulat ovat paljon pidemmät ja niiden reunasukaset ovat ohuemmat ja tiheämmät kuin uurteisvalailla. Puhallusaukossa on kaksi sierainta, joista uloshengityksessä purkautuu ilmaan kaksi ylösalaisen kartion muotoista höyrysuihkua[2]. Rintaevät ovat lyhyet ja tylpät, pyrstöevä taas on suuri ja laakea. Kaikki seitsemän kaulanikamaa on ovat sulautuneet yhteen, ja erittäin suuren pään pituus voi olla jopa kolmannes kokonaispituudesta. Silovalaat eivät ole yhtä virtaviivaisia kuin uurteisvalaat, ja ne uivat varsin hitaasti[1].

Silovalaat
Tyynenmeren mustavalas Eubalaena japonica
Tyynenmeren mustavalas Eubalaena japonica
Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Nisäkkäät Mammalia
Lahko: Valaat Cetacea
Alalahko: Hetulavalaat Mysticeti
Heimo: Silovalaat Balaenidae
Gray, 1821
Suvut
Katso myös

  Silovalaat Wikispeciesissä
  Silovalaat Commonsissa

Silovalaiden tärkeintä ravintoa ovat hankajalkaiset, joita ne siivilöivät vedestä uiden hitaasti suu auki. Ne ruokailevat yleensä pinnassa tai sen lähellä. Silovalaat elävät yksin tai pienissä, korkeintaan 3–4 yksilön ryhmissä.

Heimon lajit ovat kärsineet kovasti valaanpyynnistä, ja niiden määrä on nykyään pieni. Hitaan uintinsa takia niitä on helppo pyytää, ja ne jäävät kuoltuaan kellumaan[3].

Lähteet muokkaa

  1. a b Lahti, S., Lahti, T. & Raasmaja, A. (toim): ”Valaat”, Zoo Suuri eläinkirja 2: Nisäkkäät, s. 476. WSOY, 1978. ISBN 951-0-08247-3.
  2. Koivisto, I., & Sarvala, M.: ”Valaat”, Maailman uhanalaiset eläimet - Osa 2: Nisäkkäät, s. 76. Weilin + Göös, 1991. ISBN 951-35-4687-X.
  3. Phil Myers: ADW: bowhead whales and right whales Information 2002. University of Michigan. Viitattu 2.1.2008.