Silfverswan (Silfversvan) on suomalainen aatelissuku, joka introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1650 sukuna numero 457.[1] Suomessa elävä sukuhaara on introdusoitu Suomen aateliin sukuna numero 183.[2][3] Suku on peräisin Espoosta Uudeltamaalta.[3]

Silfverswan-aatelissuvun vaakuna

Suvun jäsenet ovat tulleet tunnetuiksi sotilaina. Uudenmaan rykmentin kapteeni Henrik Joensson Espoosta aateloitiin vuonna 1648.[2] Hänen poikansa, vuonna 1709 kuollut kapteeni Henrik Henriksson Silfversvan omisti Mäkkylän ja Kvisbackan tilat Espoossa.[4] Suvun ruotsalainen haara kuoli vuonna 1965 viimeisen naispuolisen jäsenen kuollessa.[5] Myös Venäjällä elää suvun jäseniä.[1][6]

Suvun jäseniä muokkaa

Lähteet muokkaa

  1. a b Adliga ätten Silfversvan Ätt- och vapendatabas, Ruotsin ritarihuone. (ruotsiksi)
  2. a b Silfverswan. Suvut ja vaakunat, Suomen Ritarihuone.
  3. a b c Finlands ridderskaps och adels kalender 1956, sivu 292
  4. Kotivuori, Yrjö: Nils Mikael Silfversvan. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  5. Silfversvan - genealogi.se
  6. Suomen Aateliskalenteri 2007
  7. Silfversvan, Claes Ernst Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  8. Kaisa Kauranen: Silfversvan, Gustaf Johan (1820–1888) Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 9.10.2006. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  9. Otto Johan Niklas Silfverswan Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  10. Alexander Julius Silfverswan Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  11. Teodor Ernst Silfverswan Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.