Sibylla (antiikin uskonnot)

Sibyllat (kreik. σίβυλλα) olivat muinaisessa Kreikassa ja Roomassa jumalallisen hurmoksen vallassa toimivia naisennustajia, oraakkeleita. Sibylloja on yleensä mainittu kymmenen, joiden oraakkelit sijaitsivat eri puolilla Välimeren maailmaa. Roomalainen kirjailija Varro mainitsee seuraavat sibyllat:[1]

Cumaen Sibylla

Kuuluisin ja kirjallisuudestakin tutuin on Cumaen sibylla. Hän tarjosi pyhiä kirjoja Rooman viimeiselle kuninkaalle Tarquinius Superbukselle. Superbus kuitenkin asennoitui tähän ivallisesti, jolloin sibylla sytytti osan kirjoista tuleen eikä suostunut sammuttamaan niitä ennen kuin kuningas suostui maksamaan pyydetyn hinnan. Taru kertoo, että silloin oli alkuperäisestä yhdeksästä kirjasta jäljellä vielä kolme. Näitä niin kutsuttuja Sibyllan kirjoja pidettiin Rooman Capitoliumilla Juppiterin temppelissä vuoteen 83 eaa., kunnes tulipalo tuhosi ne. Sibyllan oraakkelit puolestaan on myöhempi juutalais-kristillistä alkuperää olevien kirjoitusten kokoelma, joka ei liity Sibyllan kirjoihin.

Cumaen sibyllan sanotaan olleen tuhatvuotias, ja taru kertoo hänen johdattaneen sankari Aineiaan manalaan. Sibyllat on ikuistettu Vatikaanin Sikstiiniläiskappelin freskoihin.

LähteetMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sibylla (antiikin uskonnot).

KirjallisuusMuokkaa

  • Suuri symbolikirja
  • Maailman myytit ja tarut

ViitteetMuokkaa

  1. Castrén, P. – Pietilä-Castrén, L.: Antiikin käsikirja, s.v. "sibyllat". 2000.