Siamun
Neterkheperre tai Netjerkheperre-setepenamun Siamun oli Egyptin 21. dynastian kuudes faarao. Hän suoritti laajoja rakennushankkeita Ala-Egyptissä. Häntä pidetään yhtenä tehokkaimpana hallitsijana 21. dynastian faaraon Psusennes I:n jälkeen. Siamunin hallitsijanimi Netjerkheperre-Setepenamun tarkoittaa 'Ran jumalallinen ilmentymä, Amonin valitsema', kun taas hänen nimensä si amun tarkoittaa 'Amonin poika'.
Perhe muokkaa
Siamunin perhetaustasta tiedetään hyvin vähän. Vuonna 1999 Chris Bennett teki tutkielman Semnan temppelissä olleesta kuningatar Karimalaan liittyvästä kirjoituksesta tehden päätelmiä hänen sukutaustastaan. Häntä kutsutaan sekä nimellä 'kuninkaan tytär' että 'kuninkaan vaimo'. Hänen nimensä osoittaa hänen voineen olla libyalainen, tämän huomioon ottaen hän saattoi olla Osorkon vanhemman tytär (Manethon Osochor). Kaiveruksessa olevan päivämäärän (vuosi 14) mukaan hän olisi voinut olla joko faarao Siamunin tai faarao Psusennes II:n kuningatar vaimo. Bennettin mukaan on todennäköisempää, että hän oli solminut avioliiton Siamunin kanssa, koska siinä tapauksessa hän olisi voinut ottaa vallan Kushin varakuninkaana Nubian uskonnollisena keulakuvana Neskhonsinin Siamunun 5. hallitusvuotena tapahtuneen kuoleman jälkeen. Vielä merkittävämpää on se, että hänen avioitumisensa Siamunin kanssa saattaa selittää sen, miten Siamun egyptiläisenä onnistui nousemaan libyalaisen Osorkon vanhemman seuraajaksi.[1]
Manethon muokkaa
Siamun usein samaistetaan Manethon 21. dynastian viimeiseen kuninkaaseen nimeltä "Psinaches". Tälle kuninkaalle hän antaa hallitusajaksi vain 9 vuotta, mitä on kuitenkin pidetty virheellisenä, koska Karnakin papit ovat päivänneet eräitä dokumentteja "Siamunin 17. vuotena.". Ei ole kuitenkaan mitään todellista perustetta tulkita Manethon käyttämän nimen "Psinaches" olevan vääristynyt muoto nimestä Netjerkheperre-setepenamun Siamun. Hiljattain on ehdotettu, että Manethon "Psinaches" voisi pikemminkin olla viitaus Tutkheperre Shoshenkiin, kuin suoraan Osorkon vanhemman seuraajaan.
Hallituskauden pituus muokkaa
Tärkeimpänä todisteena, jolla Siamunin hallituskausi voidaan ajoittaa, pidetään tekstiä ”Ensimmäisen Shemu kuukauden [….] päivänä 17. vuotena”, joka on mainittu fragmentissa 3B, rivit 3-5 Karnakin pappien merkinnöissä. Se arkistoi tiedon Nespaneferhorin pojan Horin Karnakin papilliseen virkaanastumisesta. Tämä päivä oli Tepi Shemu -kuukauden juhlapäivä. Egyptologi Rolf Krauss on laskenut, että tämä Tepi Shemu -juhla Siamunin 17. vuotena olisi ollut vuonna 970 eaa. Tämän perusteella Siamun olisi noussut valtaistuimelle noin 16 vuotta aikaisemmin vuonna 986 eaa. Steelaan on päivätty Siamunin 16. vuotena joitakin pieniä maakauppoihin liittyviä asiakirjoja Memphisin Ptahin pappien välillä.[2]
Vuoden 17 rekisteröinti on tärkeä paleografinen kehitystulos, koska se on ensimmäinen kerta Egyptin kirjoitetussa historiassa, kun sana faarao esiintyi otsikossa ja suoraan yhdistetään kuninkaalliseen nimeen, tässä tapauksessa Siamunin nimeen. Tämän jälkeen yleistyivät sellaiset maininnat kuin "faarao Psusennes II" (Siamunin seuraaja), "faarao Shoshenk I", "faarao Osorkon I" ja niin edelleen. Ennen Siamunin hallituskautta Egyptin keski- ja uuden valtakunnan aikana sana faarao yhdistetään ainoastaan kuninkaan asemaan.
Monumentteja muokkaa
Egyptologi Nicolas Grimalin mukaan Siamun kaksinkertaisti Amonin temppelin koon Taniksessa ja käynnisti useita Horuksen temppelin rakennusurakoita. Hän rakensi myös Heliopoliissa ja Pi-Ramseksessa eli Piramessessa, jossa jäljellä olevassa kivilohkareessa on hänen nimensä. Siamun rakensi ja omisti Amonille uuden temppelin Memphisissä, siellä on 6 kivessä olevaa saraketta ja oviaukkoja, jotka on nimetty hänen mukaansa. Lopuksi, hän antoi useita suosionosoituksia Ptahin papeille Memfisissä. Ylä-Egyptissä hänen nimensä esiintyy yleensä muutamassa eponyymisessä Theban monumentissa vaikka Siamunin Amonin ylipappi Thebassa, Pinedjem II, organisoi Uuden valtakunnan kuninkaiden muumioiden uudelleen hautaamisia Kuninkaiden laaksosta Deir el Bahriin piilotettaen useita muumioita suojaan ryöstelyltä hautaan DB320. Näitä toimintoja on päivätty Siamunin hallituskauden 1. vuodesta 10. vuoteen saakka.
Taniksessa eräs Amonin temppelin reliefin jumalallinen kohtaus kuvaa Egyptin faaraon lyömässä vihollisiaan nuijalla. Kuninkaan nimi on reliefissä selvästi [(Neterkheperre Setepenamun) Siamun, Am(on)in rakastama], eikä ole epäilystäkään, että tämä on sama henkilö kuin Siamun, kuten tunnettu brittiläinen egyptologi Kenneth Kitchen korostaa kirjassaan On the Reliability of the Old Testament. Siamun näyttäytyy tässä ”tyypillisessä asennossa heiluttaen nuijaa lyöden vankeja maahan(?), kuvion oikea puoli on kadonnut, paitsi kaksi asetta ja kädet, joista yksi kiinnittää huomattavaa kaksilapaista kirvestä sen istukkaan”. Kirjoittaja toteaa, että kaksilapaisessa kirvessä tai ”pertuskassa” on sävytetty puolikuun muotoinen terä, joka on kiinnitetty Egeanmereltä löydettyjä muistuttavaan kaksiteräiseen kirveeseen, mutta on melko selvää, että Palestiinasta (Kanaanista) peräisin olevat kaksisuuntaiset kirveet ovat erimuotoisia muistuttaen X-kirjainta. Niinpä Kitchen päättelee, että Siamunin vihamiehiä olivat filistealaiset, jotka olivat Egean merikansan jälkeläisiä, ja Siamun oli tehnyt Tanisin temppelissä olevan reliefin Geserissä heistä saamansa tuoreen voiton muistoksi. Hiljattain Paul S. Ash on esittänyt yksityiskohtaisen väitteen siitä, että Siamunin reliefi kuvaa fiktiivistä taistelua. Hän huomauttaa, että egyptiläisissä reliefeissä ei koskaan näytetä filistealaisia pitelemässä kirvestä, eikä ole olemassa arkeologisia todisteita filistealaisten kirveistä. Hän väittää myös, että ei ole mitään reliefiä, joka yhdistää filistealaiset Levanttiin.[3]
Hauta muokkaa
Vaikka Siamunin alkuperäistä kuninkaan hautaa ei ole koskaan löydetty, on ehdotettu, että hän on toinen ”kahdesta täysin rappeutuneesta muumiosta” Psusennes I:n haudan etuhuonessa. Šabtin pohjasta löytyy niille kaiverrettuna tämän kuninkaan nimi. Siamunin alkuperäinen hauta on saattanut hukkua lähellä Niiliä, mikä pakotti tämän kuninkaan uudelleenhautauksen Psusennes I:n hautaan.
Siamun ja Salomo muokkaa
On arveltu, että Siamun oli se Raamatussa nimeltä mainitsematon faarao, joka antoi tyttärensä avioliittoon kuningas Salomolle.[4] ja joka myöhemmin hyökkäsi Geseriin.[5] ja antoi sen lahjaksi Salomolle. Tätä samastusta kannattaa nykyään vielä Kitchen, mutta sen ovat kyseenalaistaneet muut tutkijat kuten Paul S. Ash ja Mark W. Chavalas, joista jälkimmäisen mukaan "on mahdotonta päätellä ketkä Egyptin kuninkaat hallitsivat samanaikaisesti kuin David ja Salomo".[6] Edward Lipiński ehdotti, että “yritystä yhdistää Geserin tuhoutumista Siamunin ja Salomon hypoteettiseen suhteeseen ei voida perustella asiallisesti, koska Siamunin kuolema on tapahtunut ennen Salomon hallituskauden alkua”. Lipiński väitti myös, että silloinen linnoittamaton Geser tuhoutui myöhään 10. vuosisadalla ja että sen aiheuttaja oli 22. dynastian faarao Shoshenk I.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ World eBook Fair > Osorkon the Elder
- ↑ Ancient Black History: Twenty First Egyptian Dynasty, 1077 - 943 B.C.E., Psusennes I, Amenemopet, Osorkon, Siamun, Psusennes II
- ↑ Paul S. Ash: David, Solomon and Egypt: A Reassessment (JSOT Supplement), 1999, ISBN 978-1-84127-021-0
- ↑ 1. Kun. 3:1
- ↑ 1. Kun. 9:16
- ↑ Mark W. Chavalas: Review of David, Solomon and Egypt: A Reassessment by Paul S. Ash, 2001, sivu 152,
- ↑ Edward Lipinski: On the Skirts of Canaan in the Iron Age(Orientalia Lovaniensia Analecta), sivut 96–97, ISBN 978-90-429-1798-9
| Edeltäjä: Osorkon vanhempi |
Egyptin faarao 21. dynastia |
Seuraaja: Psusennes II |
