Avaa päävalikko

Severi Edvard Seppänen (28. maaliskuuta 1917 Pietari17. maaliskuuta 1982[1]) oli suomalainen näyttelijä. Hän näytteli usean operetti- ja laulunäytelmän pääroolin ja teki lukuisia elokuva-, televisio- ja radiorooleja.[2][3]

Severi Seppänen
Henkilötiedot
Syntynyt 28. maaliskuuta 1917
Pietari
Kuollut 17. maaliskuuta 1982 (64 vuotta)
Helsinki
Ammatti näyttelijä
Aiheesta muualla
Elonet

Sisällysluettelo

UraMuokkaa

Severi Seppäsen vanhemmat olivat puuseppämestari Johan Henrik Seppänen ja Maria Prosevitz. Hän opiskeli Viipurin, Jyväskylän ja Hämeenlinnan musiikkiopistoissa. Seppänen oli mukana Rosi Rinteen kiertueella 1945–1946, mitä seurasi liuta teatterikiinnityksiä: Jyväskylän Työväen Teatteri 1946–1948, Lahden Kaupunginteatteri 1948–1949, Helsingin Ympäristöteatteri 1949–1951, Jyväskylän Työväen Teatteri 1951–1955 ja Hämeenlinnan kaupunginteatteri 1955–1957. Vuodesta 1957 alkaen Seppänen työskenteli vapaana taiteilijana. Hän näytteli muun muassa Teatteri Jurkassa. Vuodesta 1968 hän työskenteli Radioteatterin järjestäjänä.[2][3]

Seppäsen näyttämötehtäviä olivat muun muassa Lingleyn rooli näytelmässä Yli ulapan ja marsalkan rooli Victorien Sardoun komediassa Rouva Suorasuu. Aleksis Kiven klassikkoromaaniin perustuvassa näytelmässä Seitsemän veljestä Seppänen tulkitsi Aapon osan. Serpin epookkikomediassa Katupeilin takana Seppäsellä oli huikentelevaisen Jalle-sedän rooli. William Shakespearen tragediassa Hamlet hän näytteli Rosencranzia.[2][3][4]

Severi Seppänen näytteli noin 40 fiktio- ja dokumenttielokuvassa 1950- ja 1960-luvuilla. Hänen roolinsa olivat enimmäkseen sivuosia ja noin puolet niistä jäi kreditoimatta. Vuonna 1956 Seppänen näytteli lääkärin roolin Matti Kassilan palkitussa draamassa Elokuu. Vuonna 1959 hän näytteli rakennusmestari Sartimon roolin Yrjö Nortan rikoselokuvassa Kolmas laukaus. Kassilan rikoselokuvassa Kaasua, komisario Palmu! (1961) Seppäsellä oli hovimestarin rooli. Valentin Vaalan viimeisessä näytelmäelokuvassa Totuus on armoton (1963) Seppäsellä oli nuohooja Lehtimäen rooli.[1]

Sirkka Metsäsaaren ohjaamassa ja Teatteri Jurkan esittämässä tragikomediassa Prinssi Maxie Seppänen näytteli nimiroolin. Näytelmä esitettiin Mainos-TV:n Aitiopaikalla lokakuussa 1966.[1]

Seppäsellä oli kreditoimaton rooli uhtualaisena Suomen ensimmäisessä kokoillan värielokuvassa Juha (1956). Hän näytteli kreditoimattomana myös elokuvissa Kaunis Kaarina (1955), Ei ruumiita makuuhuoneeseen (1959) ja Tähdet kertovat, komisario Palmu (1962). Liana Kaarinan tähdittämässä camp-trillerissä Kuu on vaarallinen (1961) Seppänen vilahti miehenä, joka heittää ensimmäisen kohtauksen alussa päähenkilön Elsin ulos.[1]

Severi Seppänen näytteli myös erinäisissä kuunnelmissa, kuten Tuntematon sotilas, jossa hänellä oli sotamies Suen Tassun rooli.[5]

MuutaMuokkaa

Severi Seppänen oli lyhyen aikaa aviossa näyttelijä Aila Silventoisen kanssa. Liitto alkoi 1947 ja päättyi eroon 1949.[2] Vuonna 1955 Seppänen avioitui näyttelijä Mirja Kariston kanssa.[3]

Valikoitu filmografiaMuokkaa

Kreditoituja roolejaMuokkaa

Kreditoimattomia roolejaMuokkaa

KuunnelmiaMuokkaa

  • Kalle-Kustaa Korkin ja Pekka Lipposen seikkailuja (1967)
  • Tuntematon sotilas (1967)
  • Nuoren opettajan varaventtiili (1969)
  • Veljeni Leijonamieli (1973)
  • Rautakorko (1976)

LähteetMuokkaa

  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma - Maamme teatterit ja niiden taiteilijat. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 5, 1950.
  • Veistäjä, Verneri: Teatterin maailma 1965 - Suomen teatterilaitos ja teatteriväki. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisuja n:o 8, 1965.
  • Martin, Timo; Niemi, Pertti; Tainio, Ilona: Suomen teatterit ja teatterintekijät - Yhteisö- ja henkilöhakemisto. Helsinki: Suomen Teatterijärjestöjen Keskusliiton julkaisu n:o 28, 1974. ISBN 951-30-2505-5.

ViitteetMuokkaa

  1. a b c d Severi Seppänen Elonetissä Viitattu 28.12.2018
  2. a b c d Teatterin maailma 1950, s. 228
  3. a b c d Suomen teatterit ja teatterintekijät 1974, s. 469
  4. Teatterin maailma 1965, s. 363
  5. Tuntematon sotilas : Ensimmäinen kuunnelmasovitus Väinö Linnan sotaromaanista. Yleisradio. Viitattu 31.12.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa