Seurantalot ovat aatteellisten ryhmittymien kokoontumistiloikseen rakentamia taloja. Seurantaloja ovat rakentaneet muun muassa työväenyhdistykset, nuoriso-, maamies-, raittius- ja urheiluseurat, suojeluskunnat, vapaapalokunnat sekä kotiseutu- ja marttayhdistykset.

Seurantalo Väinölä Taipalsaarella.
Puhoksen seurojentalo edustaa 50-luvun puhdaslinjaista, vähäeleistä ja käytännöllistä tyyliä.

Seurantalojen rakentaminen alkoi yleistyä Suomessa 1880-luvulla ja niiden vilkkain rakentamisvaihe oli 1920- ja 1930-luvuilla. Nykyisin seurantaloja on Suomessa arvioista riippuen noin 2500–2600 ja monia noista taloista pidetään edelleen kunnossa talkoovoimin.

Suomen Kotiseutuliitto huolehtii opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta valtionavustusten jakamisesta seurantalojen korjaukseen. Valtion budjetista myönnetään tähän tarkoitukseen vuosittain noin 1,5 miljoonaa euroa.

Katso myös

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa