Avaa päävalikko

Seleenihapoke

kemiallinen yhdiste

Seleenihapoke (H2SeO3) on keskivahva kaksiarvoinen seleenin happihappo. Seleeni voi muodostaa myös seleenihappoa. Seleenihapokkeen suolat ovat vetyseleniittejä tai seleniittejä.

Seleenihapoke
Selenous-acid-2D.png
Selenous-acid-from-xtal-1971-3D-balls.png
Tunnisteet
CAS-numero 7783-00-8
Ominaisuudet
Molekyylikaava H2SeO3
Moolimassa 128,976 g/mol
Ulkomuoto Väritön kiteinen aine
Sulamispiste 70 °C (hajoaa) [1]
Tiheys 3,0 g/cm3[1]
Liukoisuus veteen 167 g/100ml (20 °C)[1]

OminaisuudetMuokkaa

Seleenihapoke muistuttaa monilta ominaisuuksiltaan rikkihapoketta, mutta on pysyvämpi yhdiste. Seleenihapoketta muodostuu seleenidioksidin liuetessa veteen.[2]

SeO2 + H2O → H2SeO3

Seleenihapoketta syntyy myös seleenin ja laimean typpihapon välisellä reaktiolla. [2]

3 Se + 4 HNO3 → 3H2SeO3 + 4NO

Seleenihapoke on heikompi happo kuin rikkihapoke, mutta vahvempi kuin esimerkiksi etikka-, bentsoe- tai hiilihappo. Seleenihapokkeen protolyysireaktio on kaksiosainen. [3]

H2SeO3 + H2O H3O+ + HSeO3-, pKa = 2,62
HSeO3- + H2O H3O+ + SeO32- pKa = 8,32

Seleenihapoke kykenee hapettamaan jodidi-ionit jodiksi, divetysulfidin rikiksi, rikkihapokkeen rikiksi ja hydratsiinin typeksi. Samalla se itse pelkistyy alkuaine seleeniksi. Yhdisteen hapettavia ominaisuuksia käytetään hyväksi muun muassa orgaanisen kemian synteeseissä.[2]

TurvallisuusMuokkaa

Seleenihapoke on syövyttävää ja myrkyllistä. Yhdisteen joutuminen hengitysteihin aiheuttaa pääkipua ja hengitys vaikeutuu. Nieleminen aiheuttaa huonovointisuutta, johon liittyy oksentamista ja pahimmillaan tajuttomuus. Pitkäaikainen altistuminen yhdisteelle voi aiheuttaa vaurioita keskushermostossa ja maksassa. [1]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Seleenihapokkeen kansainvälinen kemikaalikortti Viitattu 14.8.2009
  2. a b c Egon Wiberg, Nils Wiberg, Arnold Frederick Holleman: Inorganic chemistry, s. 583. Academic Press, 2001. ISBN 978-0-12-352651-9. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.8.2009). (englanniksi)
  3. Don M. Yost: Systematic Inorganic Chemistry, s. 331. READ BOOKS, 2007. ISBN 1406773026. Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 14.08.2009). (englanniksi)
Tämä kemiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.