Scaphognathus
Scaphognathus (nimen merkitys ”veneleuka”) oli lentolisko, jonka siipien kärkiväli oli 90 cm. Scaphognathus eli myöhäisjurakaudella, 150 miljoonaa vuotta sitten, Euroopassa.
| Scaphognatus | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Luokka: | Matelijat Reptilia |
| Lahko: | Lentoliskot Pterosauria |
| Alalahko: | Rhamphorhynchoidea |
| Heimo: | Rhamphorhynchidae |
| Suku: | Scaphognathus |
| Lajit | |
Scaphognathuksen pää oli lyhyt ja kuono varsin tylppä ja pyöristynyt. Pitkiä, pystyjä ja teräväkärkisiä hampaita oli yläleuassa noin 18 ja alaleuassa 10.
Scaphognathus oli ensimmäisiä lentoliskoja, jonka fossiili löydettiin (1831). Osa fossiileista oli peräisin nuorista, keskenkasvuisista yksilöistä. Luista päätellen lentoliskot kasvoivat hyvin nopeasti täysikokoisiksi aikuisiksi, jolloin kasvu pysähtyi. Nykyisin linnut kehittyvät tällä tavoin. Sen sijaan suurin osa matelijoista jatkaa kasvuaan koko ikänsä (joskin kasvuvauhti hidastuu). Scaphognathuksen kallon fossiili osoittaa, että lentoliskojen aivot olivat eläimen kokoon nähden varsin suuret. Sekin on enemmän lintujen kuin matelijoiden ominaisuus.