Avaa päävalikko
Satakuntalainen Osakunta
Satakunta.vaakuna.svg Region of Satakuntalainen Osakunta.svg
vaakuna kanta-alue
   
Perustettu 1654
Inspehtori Jari Yli-Kauhaluoma
Kuraattori Timo Häivälä
(2019–2020)
Jäsenten lukumäärä n. 190lähde?
Osoite Lapinrinne 1 A 8
00180 Helsinki
Kotisivut satakuntalainenosakunta.fi
Helsingin yliopiston osakunnat
Nylands |  Eteläsuomalainen |  Savolainen |  Karjalainen |  Hämäläis |  Keskisuomalainen |  Kymenlaakson |  Åbo |  Varsinaissuomalainen |  Satakuntalainen |  Wiipurilainen |  Östra Finlands |  Etelä-Pohjalainen |  Vasa |  Pohjois-Pohjalainen

Satakuntalainen Osakunta on yksi Helsingin yliopiston osakunnista. Osakunta pitää tehtävänään edistää jäsentensä sosiaalisia oloja, harrastuneisuutta yhteiskuntaa kohtaan ja työhön Satakunnan ja suomalaisen yhteiskunnan hyväksi. Osakunnan toiminnan keskus on Helsingin Kampissa sijaitsevassa Satakuntatalossa, jossa sijaitsevat myös osakunnan toimintaa tukevan Satalinnan Säätiön toimitilat ja opiskelija-asuntola. Osakunnan inspehtorina toimii farmaseuttisen kemian professori Jari Yli-Kauhaluoma.[1]

Osakunta julkaisee Karhunkierros-nimistä lehteä.

Sisällysluettelo

Osakunnan kanta-alueMuokkaa

Satakuntalaisen Osakunnan kanta-alueeseen kuuluu Satakunnan historiallisen maakunnan länsiosan nykymaakunnan ohella myös kuntia itäosasta eli Pirkanmaalta ja Varsinais-Suomesta.

Hämeenkyrö, Ikaalinen, Kihniö, Nokia, Parkano ja Sastamala Pirkanmaalta ovat yhteistä kanta-aluetta Hämäläis-Osakunnan kanssa Punkalaitumen kuuluessa yksinomaan Satakuntalaiseen Osakuntaan sekä Loimaa ja Oripää Varsinais-Suomesta Varsinaissuomalaisen osakunnan kanssa.

HistoriaaMuokkaa

Osakunta on perustettu Turun Akatemian kansakuntana 1654. Yliopiston muutettua Helsinkiin, osakunnan jäsenmäärä kääntyi laskuun, ja osakunta pyysi vuonna 1846 yhdessä Borealisen ja Turkulaisen Osakunnan kanssa yliopiston konsistoria liittämään nämä kolme osakuntaa yhdeksi. Pyyntöön suostuttiin ja uuden osakunnan nimeksi tuli Länsisuomalainen Osakunta.[2]

Ensimmäinen hanke Länsisuomalaisen Osakunnan jakamiseksi alkoi vuonna 1894. Osakunnan jäsenistön jakauduttua kielipoliittisiin ryhmiin pääasiassa osakunnan ruotsinmieliset vaativat osakunnan jakamista. Seuraavan kerran asiasta äänestettiin vuonna 1901, jolloin jakamista kannattanut ehdotus voitti puheenjohtajana toimineen kuraattorin äänellä. Ehdotusta ei kuitenkaan pantu täytäntöön välittömästi. Vuonna 1903 asiasta äänestettiin kolmannen kerran ja jakamista kannattanut ehdotus voitti. Tämän ehdotuksen yliopiston v.t. sijaiskansleri pani täytäntöön 14.3.1903 antamalla päätöksellään, jonka mukaan Länsisuomalaisen Osakunta jakautui 1.1.1904 Satakuntalaiseen Osakuntaan ja Turkulaiseen Osakuntaan. Turkulainen Osakunta puolestaan jaettiin helmikuussa 1905 Turkulaiseen Osakuntaan ja Varsinaissuomalaiseen Osakuntaan.[3]

TunnuksetMuokkaa

LippuMuokkaa

Osakunnan nykyisen lipun mallina on vuonna 1686 vahvistettu Porin rykmentin komppanian lippu.[4] Osakunnan käytössä on tällä hetkellä neljäs lippu.

Vuoden 1904 toimintansa aloittaneen Satakuntalaisen Osakunnan ensimmäinen lippu vihittiin käyttöön 28.4.1904 ylioppilastalon musiikkisalissa. Lipun hankinnan alullepanijoina toimivat cives Suonia Lindstedt ja Ilona Starck, ja varat lipun hankintaan hoiti yhdeksän osakunnan naisjäsentä. Kankaat lippua varten haettiin Tukholmasta. Lipun valmistuksesta vastasivat Käsityön Ystävät ja lipun naulasivat v.t. kuraattori Lauri Lindstedt ja myöhemmin kuraattoriksi valittu Artturi Ihamuotila Maila Talvion läsnä ollessa. Osakunnan lipun mallina toimi Ruotsin kuninkaallisessa varuskamarissa säilytetty 1800-luvun alkuun palautuva Porin rykmentin lippu. [5] Lippu luovutettiin Satakunnan museoon vuonna 1958.[6]

Osakunnan sai seuraavan lippunsa syksyllä 1931 kunniainspitär Maila Talvion toimesta. Talvio naulasi lipun 4.10.1931 Laaksolassa ja lippu vihittiin juhlallisesti käyttöön 10.10.1931 Seurasaaren Antintalossa. Uusi lippu oli samanlainen kuin ensimmäinen lippu.[7] Lippu luovutettiin Kansallismuseoon vuonna 1958.[6]

Osakunta sai kolmannen lippunsa 1958. Koska heraldikkojen mukaan osakunnan lippu ei ollut onnistunut, osakunnan isäntä Erkki Kekäläinen piirsi osakunnalle lipun käyttäen mallinaan vuonna 1686 vahvistettua Porin Rykmentin komppanian lippua ja taiteilija Toivo Vikstedtin piirtämää vaakunakarhua. Kankaat lippuun hankittiin Pariisista ja lippu valmistettiin Suomen Käsityön Ystävissä. Lippu naulattiin Mikkola museossa Satakuntatalolla 24.3.1958. Ensimmäisen naulan löi inspehtori Risto Niini, toisen inspitär Vuokko Niini ja sen jälkeen kunniajäsenet Jalmari Jaakkola ja Pekka Katara sekä entinen inspitär Tyyni Tuulio. Omat naulansa sai naulata myös Satakunnan kilta, Satakunta-seura, Helsingin Raomlaiste Seora, Satalinnan Säätiö, Satakuntatalon Kannatusyhdistys, Gästrike-Helsinge Nation, lipunhankkimiseen osallistuneet ja osakunnan päävirkailijat.[8]

Neljännen lippunsa osakunta sai 1989. Lippu valmistettiin taideompelimo Paula Kilpeläisellä. Lipun hankinnan rahoittamiseen osallistuivat Porin Prikaatin – Porin Rykmentin Kilta ja Rauman Lions Club. Lippu naulattiin ja vihittiin käyttöön Satakuntalaisen Ehtoon päiväjuhlassa 4.11.1989. Naulaamisen kunnian saivat muun muassa inspehtori Pentti Alhonen ja inspitär Säde Mantere-Alhonen, myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Helsingin yliopiston rehtori Päiviö Tommila ja myöhemmin osakunnan kunniajäseneksi valittu Satalinnan Säätiön toiminnanjohtaja Kauko Malmi. Vihkimisen suoritti osakunnan kuraattori Merja Hermonen.[9]

OsakuntanauhaMuokkaa

Osakunnan jäsenyyden tunnuksena käytetään sinikeltaista osakuntanauhaa. Nauhan sininen ja keltainen osa ovat yhtä leveät.[10] Osakunta voi myöntää oikeuden kantaa värejään, eli osakuntanauhaa, myös muille kuin jäsenilleen.

YstävyysjärjestötMuokkaa

YstävyyssopimuksetMuokkaa

Satakuntalaisella Osakunnalla on ystävyysjärjestöjä sekä Uppsalan että Tarton yliopistossa. Uppsalan yliopistossa ystävyysjärjestö on Gästrike-Hälsinge nation, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 1.5.1946. Tarton yliopistossa Satakuntalaisella Osakunnalla on kaksi ystävyysjärjestöä: Üliõpilaste Selts Raimla, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 24.3.1962, ja EYS Veljesto, jonka kanssa ystävyyssopimus allekirjoitettiin 27.10.1990. Ystävyyssopimus ÜS Raimlan kanssa allekirjoitettiin sen ollessa pakolaisylioppilasjärjestö Ruotsissa. Yhteistyö ÜS Veljeston kanssa alkoi 1920-luvulla, mutta ystävyyssopimuksen allekirjoittaminen siirtyi erinäisistä syistä aina vuoteen 1990 saakka.[11]

SisarosakunnatMuokkaa

Satakuntalainen Osakunta pitää sisarosakuntinaan Länsisuomalaisen Osakunnan perillisiä Turkulaista Osakuntaa eli Åbo nationia ja Varsinaissuomalaista osakuntaa. Osakunnilla on myös yhteistoimintaa Turun- ja Porin lääni -nimisen kerhon nimissä.

Muita erityisiä suhteistaMuokkaa

Satakuntalainen Osakunta ylläpitää läheisiä suhteita lisäksi Turun yliopiston Satakuntalais-Hämäläiseen Osakunta ry:een.

HenkilöitäMuokkaa

Inspehtorit ja inspehtoriparitMuokkaa

Listassa on mainittu inspehtorin nimi, aika, jonka henkilö on toiminut inspehtorina satakuntalaisille, ja minkä alan professori kyseinen henkilö on ollut. Inspehtoripareista inspehtori ilmoitetaan ensimmäisenä ja hänen puolisonsa sen jälkeen.

Kuninkaallisen Turun Akatemian aika 1643–1828:

Länsisuomalaisten osakuntien yhteiset inspehtorit

  • Martin Stodius 1643–1653, kreikan ja heprean kielten eli ns. pyhien kielten professori
  • Abraham Thauvonius 1653–1665, fysiikan ja kasvitieteen professori sekä myöhemmin jumaluusopin professori

Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorit

  • Andreas Petraeus 1665–1669, fysiikan professori
  • Johan Flachsenius 1669–1684(?), 1691–1697, Flachseniuksen tiedetään virallisesti luopuneen tehtävästä 1697, mutta ainakin vuosilta 1700, 1703 ja 1707 on nimenomaisia merkintöjä siitä, että hän hoiti inspehtorin tehtävää, matematiikan professori ja myöhemmin teologian professori
  • Simon Paulinus 1684(?)–1691(?), pyhien kielten professori
  • Petreus Hjelm 1709–1710(?), lääketieteen professori

Ns. isovihan ajaksi osakunnat siirtyivät yliopiston mukana Turusta venäläistä miehitysvaltaa pakoon Tukholmaan. Tänä aikana useat osakunnat toimivat inspehtoreitta. Osakunnat palasivat Turkuun 26.3.1723. Vuonna 1741 osakunnat saivat oikeuden itse valita inspehtorinsa.

Helsingin aika:

Turun palon jälkeen vuonna 1827 yliopisto määrättiin siirtymään Helsinkiin ja se sai vuonna 1828 annetuissa statuuteissa nimekseen Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto Suomessa.

Länsisuomalaisen Osakunnan inspehtorit:

Osakuntatoiminta oli kielletty 1853–1868, koska niitä lienee pidetty mahdollisesti kumouksellisina yhteisöinä.

Satakuntalaisen Osakunnan inspehtorit ja inspehtoriparit

KunniajäsenetMuokkaa

Vuosi, jolloin henkilö kutsuttiin kunniajäseneksi, on suluissa:

MatrikkeliMuokkaa

Satakuntalaisen Osakunnan matrikkelin ensimmäinen nide sisältää vuodet 1640–1808 ja toinen nide 1809–1846. Länsisuomalaisen Osakunnan matrikkeli sisältää vuodet 1846–1852. Vuosilta 1852–1868 osakunnan matrikkelia ei liene olemassa, koska osakuntatoiminta oli virallisesti kiellettyä. Edellä mainittuja matrikkeleita säilytetään Kansalliskirjastossa ja niiden tietoihin voi tutustua Helsingin yliopiston ylioppilasmatrikkeleita käsittelevillä sivuilla.

Länsisuomalaisen Osakunnan jakamisen jälkeen Satakuntalainen Osakunta jatkoi matrikkelin pitämistä jäsenistään. Vuoden 1904 jälkeen osakunnan matrikkelia on jatkettu neljällä niteellä.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Yhteystiedot satakuntalainenosakunta.fi. Satakuntalainen Osakunta. Viitattu 1.3.2018.
  2. Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 1. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
  3. Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 2–11. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
  4. Satakuntalaisen Osakunnan säännöt (vahvistettu 3.11.2011) 69 §.
  5. Saarenheimo, Mikko: Satakunta VII – Satakuntalainen Osakunta 1904–1929, 25-vuotiskatsaus., s. 44–46. Satakuntalainen Osakunta, 1929.
  6. a b Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 24. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
  7. Horila, Tapio: Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus., s. 39. Satakuntalainen Osakunta, 1954.
  8. Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 22–24. Satakuntalainen Osakunta, 2001.
  9. Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 219, 230–231, 235. Satakuntalainen Osakunta, 2001.
  10. Satakuntalaisen Osakunnan säännöt (vahvistettu 3.11.2011) 70 §.
  11. Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 44–45, 252. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
  12. Jokipii, Mauno: Wanha Satakuntalainen Osakunta Turussa. Satakuntalainen – 300-vuotisjuhlalehti, 24.3.1954. Satakuntalainen Osakunta.
  13. Saarenheimo, Mikko: Artikkeli:"Länsisuomalaisen Osakunnan inspehtorit.". Teoksessa: Satakunta IX – Kotiseutututkimuksia., s. 1–61. Satakuntalainen Osakunta, 1931.
  14. Horila, Tapio: Satakunta XVI – Satakuntalainen Osakunta 1929–1954, 25-vuotiskatsaus., s. Liite I. Satakuntalainen Osakunta, 1954.
  15. Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 384. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.
  16. Alhonen, Antero: Satakunta XX – Ylioppilaselämää ja maakuntahenkeä. Helsingin yliopiston Satakuntalainen Osakunta 1950–2000., s. 81, 108, 392. Satakuntalainen Osakunta, 2001. ISBN 952-10-0183-6.

Aiheesta muuallaMuokkaa