Sarkolan työväentalo
Sarkolan työväentalo on vuonna 1910 valmistunut työväentalo Sarkolan kylässä Suoniemen eteläisellä alueella Nokialla. Työväentalo on mainittu Museoviraston toimittamassa Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt vuoden 1993 luettelossa.[1]
| Sarkolan työväentalo | |
|---|---|
| Sijainti | Sarkolan kylä, Nokia |
| Valmistumisvuosi | 1910 |
 |
|
Historiaa muokkaa
Sarkolan Työväenyhdistys perustettiin vuonna 1905. Yhdistykseen liittyi 65 jäsentä jo ensimmäisenä toimintavuonna. Toiminta aloitettiin Keson pirttirivin talossa vuokralla. Rakennusta parannettiin talkoovoimin. Jatkossa tilan omistaja August Niemi ei halunnut enää vuokrata tilaa eikä myydä maataan yhdistykselle. Rakennus on nykyään yksityisomistuksessa. Muutoksesta ei tietoja - vielä.
Työväentalo muokkaa
Uusi tontti saatiin vuokralle Erland Rekolalta ja sinne siirrettiin Keson pirttirivin rakennusten hirret, joista talo pystytettiin. Talkoilla edelliseen taloon oli jo tehty juhlasali ja näyttämö kulisseineen. Uuden rakennuksen pääty osoitti maanteille päin ja ravintolan kautta päästiin saliin. Toukokuun 10. päivänä 1910 talossa pidettiin ensimmäinen kokous ja rakennuksen vihkiäiset pidettiin 4. syyskuuta 1910. Yhdistys osti työväentalon tontin omaksi vuonna 1919.
Toiminta muokkaa
Yhdistys kokoontui vähintään kahdesti kuukaudessa ja perusti heti ensimmäisenä vuonna laulukuoron. Seuraavina vuosina aloittivat toimintansa näytelmäpiiri, ompeluseura, puhuja- ja keskusteluseura, lainakirjasto, oma lehti nimeltään Sarastus ja raittiusseura. Jäsenilleen yhdistys järjesti erilaisia kursseja, kuten lukemis- ja kirjanpitokurssit. Jäsenille hankittiin urheilukäyttöön kuula ja keihäs. Suoniemeläisille järjestettiin avoimia hiihtokilpailuita, Sarkolanlahden kisoja. Iltamia järjestettiin ja annettiin tilaa jäsenien juhlille sekä naapuripitäjien työväenyhdistyksille. Tukkityössä oleville esitettiin vähimmäispalkkavaatimus. Lisäksi vaadittiin, että ajotyöt on teetettävä oman paikkakunnan miehillä ja työpäiviä on lyhennettävä 10-tuntisiksi ja talvella 7-tuntisiksi.
Lähteet muokkaa
- Siuron työväenyhdistys 100 vuotta. Suoniemen historiaa. Toim. Esko Nieminen. Siuron työväenyhdistys/Palladium kirjat 2005 ISBN 952-9893-36-1
- Näin Siurossa ja Kuljussa ennen asuttiin ja elettiin. Koonnut Maria Ahokas Nokian kaupungin kulttuurilautakunta 1998.
- Suoniemen historia Kuloveden rantojen asuttamisesta 2000-luvulle. Toim. Jouko Jaakkola, Satu Kankkonen & Ulla Koskinen. Nokian kaupunki & Nokian seurakunta/Tallinna Raamatutrükikoda 2008.
Viitteet muokkaa
- ↑ Nokia: Sarkolan ja Vahalahden kylät ja kulttuurimaisema Rakennettu kulttuuriympäristö. Valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt 1993 -luettelo. 1993. Museovirasto. Viitattu 30.6.2022.