Sanomalaite

Sanomalaitteet ovat radio- ja puhelinyhteyksien kanssa käytettäviä päätelaitteita, joilla voidaan lähettää sanomia salattuna. Lähetettävä sanoma kirjoitetaan laitteen muistiin, josta se lähetetään salattuna vastaanottajalle.

Sanomalaitteet yleistyivät länsimaissa puolustusvoimien ja muiden viranomaisten käyttöön 1970-luvulla. Laitteiden kehittämistarve syntyi ennen kaikkea vaatimuksista lisätä kenttäradio- ja puhelinyhteyksien sanomien välityskykyä, vähentää puheliikennettä ja korvata erilliset, kenttäkäytössä varsin hankala- ja hidaskäyttöiset salaamislaitteet. Kaikkien käytössä olevien sanomalaitteiden keskeinen ominaisuus onkin sanoman lähettäminen lyhyenä salattuna äänipurskeena.

Sanomalaitteet Suomessa

Sanomalaite 90 kalustoesittelyssä Lappeenrannan Rakuunanmäellä lippujuhlan päivänä 2014.

Sanomalaitteiden kehittäminen alkoi myös Suomessa 1970-luvulla pääesikunnan ja Nokian yhteistyönä. Laajojen kenttäkokeiden jälkeen ensimmäiset laitteet otettiin käyttöön vuonna 1983. Jatkokehittämisen tuloksena syntynyt uusin versio Sanomalaite M 90 edusti alan huippuosaamista maailmassa. Vuonna 2013 ilmoitettiin, että Puolustusvoimat ottaa käyttöön Panasocin kehittämän maavoimien tietojärjestelmän eli MATI:n ja M83/90 -malli poistuu sotilaskäytöstä museoiden näyttelytiloihin. Digitaaliset salaamiskykyiset laitteet ja niistä muodostettavat sanomalaiteverkot ovat vakiinnuttaneet asemansa kaikkien puolustushaarojen ja aselajien viestiverkoissa.

Sanomalaitteet ovat radio- ja puhelinyhteyksien päätelaitteita, joten niissä itsessään ei ole lähetintä eikä vastaanotinta. Lähetettävä sanoma näppäillään vapaa- tai määrämuotoisena laitteen muistiin.

Määrämuotoisia sanomia ovat muun muassa tykistön, ilmapuolustuksen ja meripuolustuksen tulikomennot sekä tiedustelu- ja valvontailmoitukset. Salattu sanoma lähetetään laitteen lähetysmuistista vastaanottavan laitteen muistiin, jossa se muutetaan automaattisesti selväkieliseen muotoon.

Sanoma voidaan lukea vastaanottavan laitteen näytöltä, tulostaa kirjoittimelle ja tarvittaessa lähettää eteenpäin. Tyypillinen tavanomaisen sanoman lähetysaika on muutamia sekunteja.

Sanomalaite soveltuu käytettäväksi sekä kiinteissä että liikkuvissa järjestelmissä. Se voidaan asentaa kiinteisiin tiloihin, siirrettäviin kontteihin tai ajoneuvoihin. Laite on riittävän kevyt myös jalan liikkuvien joukkojen käyttöön.

Erityisesti tiedustelujoukkojen käyttöön on kehitetty kevyempi versio, partiosanomalaite. Siinä on samat perusominaisuudet kuin sanomalaitteessa. Partiosanomalaitteella voidaan lisäksi lähettää tavallista sähkötystä. Laite painaa noin yhden kilogramman ja se on uppovesitiivis.

Viestiverkoissa sanomien lähettämiseen, vastaanottamiseen ja automaattiseen välittämiseen käytetään keskussanomalaitetta. Laitteilla voidaan myös ohjata ja valvoa sanomaliikennettä sekä paikantaa verkossa olevia vikoja. Keskussanomalaite mahdollistaa samanaikaisen liikenteen usean eri verkkoon yhdistetyn keskussanomalaitteen, sanomalaitteen, partiosanomalaitteen ja tuliasemapäätteen kanssa. Keskussanomalaitteeseen voidaan liittää kirjoitin, laskin ja tietokone.

Sanomalaitejärjestelmä on pitkästä eliniästään huolimatta edelleen käytössä ja käyttökelpoinen laite tekstimuotoisten sanomien välittämiseen. Modernissa sodankäynnissä se soveltuu huonosti tai ei ollenkaan monimuotoviestien (esimerkiksi kartat), sensoriliikenteen (runsaasti lyhyitä automaattisia sanomia), laajakaistaliikenteen (esimerkiksi videokuva) tai kovia reaaliaikavaatimuksia (esimerkiksi asejärjestelmät) vaativien viestien välittämiseen.

Mallit

• Sanomalaite M 90
• Partiosanomalaite
• Keskussanomalaite

Lähteet

• Sotilaan käsikirja 2004 (Edita Prima Oy), s.279 - 284
• http://www.mil.fi/maavoimat/kalustoesittely/index.dsp?level=81 (Arkistoitu – Internet Archive)