Sanna Mirella Karlström (s. 12. elokuuta 1975 Kokkola)[1] on suomalainen runoilija ja kirjailija.[2]

HenkilöhistoriaMuokkaa

Karlström valmistui ylioppilaaksi 1994.[2] Hän opiskeli kirjoittamista Oriveden Opiston kirjoittajalinjalla 1994–1995. Lisäksi Karlström on opiskellut Jyväskylän ja Helsingin yliopistoissa folkloristiikkaa, estetiikkaa ja taidehistoriaa.[1]

Vuonna 2003 Karlström sijoittui kolmanneksi J. H. Erkon kirjoituskilpailussa.[1] Hänen esikoisteoksensa Taivaan mittakaava ilmestyi vuonna 2004 ja sai Helsingin Sanomain kirjallisuuspalkinnon. Toinen runokokoelma Päivänvalossa julkaistiin vuonna 2007.[3]

Vuonna 2009 ilmestyi Karlströmin kolmas runoteos Harry Harlow’n rakkauselämät, joka palkittiin Yleisradion Tanssiva karhu -runopalkinnolla sekä Kalevi Jäntin palkinnolla.[3] Teoksessa Karlström käsittelee rakkautta tutkivan tiedemiehen omaa suhdetta rakkauteen. Teoksen päähenkilö on amerikkalainen psykologi Harry Harlow, joka nousi 1950-luvulla maineeseen reesusapinoita koskeneilla tutkimuksillaan. Kuten aiemmissakin teoksissa, Karlström käsittelee aihetta roolin kautta. Päivänvalossa-teoksen taustalla oli Uri Gellerin tarina, Taivaan mittakaavassa arkkitehti.[4]

Karlström asuu Helsingissä.[3] Karlströmin avopuoliso vuodesta 2001 on muusikko Janne Lastumäki.[2]

TeoksetMuokkaa

RunokirjatMuokkaa

RomaanitMuokkaa

  • Multaa sataa, Margareta, Otava, 2017

LastenkirjatMuokkaa

  • Siilin laulu, kuvittanut Marika Maijala, S & S, 2016

Palkinnot ja tunnustuksetMuokkaa

  • Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto 2004 esikoisteoksesta Taivaan mittakaava
  • Tanssiva karhu 2009 teoksesta Harry Harlow’n rakkauselämät
  • Kalevi Jäntin palkinto 2009 teoksesta Harry Harlow’n rakkauselämät

LähteetMuokkaa

  1. a b c Karlström, Sanna Kirjasampo.fi. Viitattu 27.10.2014.
  2. a b c Lasse Pajala, John Lagerbohm, Ulla Strengell-Silainen (toim.): Kuka kukin on 2011, s. 348. Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-24712-8.
  3. a b c Sanna Karlström Otava. Viitattu 26.6.2017.
  4. Tanssiva karhu -palkinnon sai Sanna Karlström Yle Uutiset. 13.5.2009. Viitattu 29.4.2018.

Aiheesta muuallaMuokkaa