Avaa päävalikko
Tärkeimmät sähkölait –niminen sivu Suomalaisen toimittamasta 1885 ilmestyneestä teoksesta Suuret keksinnöt. Kieli on erinomaista nykysuomea.

Carl Gustaf Samuel (Kaarle Kustaa Samuli) Suomalainen (8. helmikuuta 1850 Pietari4. toukokuuta 1907 Sortavala) oli suomalainen kirjailija, sanomalehtimies ja opettaja.

ElämänvaiheitaMuokkaa

Suomalaisen vanhemmat olivat kultaseppä Adam Suomalainen ja Eeva Backman. Hän kävi aluksi Pietarin suomalaisen kirkkokoulun ja jatkoi Jyväskylän alkeisopistossa, josta hän pääsi ylioppilaaksi 1868. Suomalainen valmistui Helsingin yliopistosta filosofian kandidaatiksi ja maisteriksi 1873.[1] Hän toimi vuosina 1873–1874 saksan opettajana Helsingin suomalaisessa tyttökoulussa ja matematiikan opettajana samassa koulussa syyslukukaudesta 1874 vuoden 1876 kevätlukukauden loppuun. Kevätlukukaudella 1875 hän oli suomen opettajana Helsingin suomalaisessa normaalilyseossa, opettaen 1872–18774 suomea myös Helsingin venäläisessä lukiossa. Suomalainen toimi 1876–1880 aktuaarina Suomalaisen Tilastollisen toimiston palveluksessa ja Sortavalan seminaarin matematiikan lehtorina 1880–1906. Suomalainen toimi myös Suomi-yhtiön perustamisesta lähtien yhtiön asiamiehenä.[2]

Kirjallinen toimintaMuokkaa

Sortavalaan muutettuaan Suomalainen ryhtyi edistämään suomen kielen asiaa ja osallistui suomalaisen seuran perustamiseen. Hän toimi Sortavalan kaupungin kirjaston ja lukusalin esimiehenä vuodesta 1886 kuolemaansa asti ja oli kaupunginvaltuusmiehenä 1895–1897. Sortavalan edustajana hän osallistui kirkolliskokoukseen 1886, jossa hänet valittiin K. A. Waarasen kanssa valmistamaan käsikirjoitusta tuolloin hyväksyttyyn suomalaisen virsikirjan mallipainokseen, joka ilmestyi seuraavana vuonna. Uuden Suomettaren avustaja Suomalainen oli lehden alkuaikoina ja aputoimittajana Suomen wirallisessa lehdessä vuosina 1868–1879. Sortavalaan muutettuaan hän oli perustamassa Laatokka -nimistä sanomalehteä ja toimi sen vastuullisena toimittajana 1882–1884.[2] Suomalainen pyrki toiminnallaan lisäämään kansan ymmärrystä luonnotieteiden ja tekniikan saavutuksista. Sen vuoksi hän suomensi sekä koulukirjoja että alan saksankielisiä teoksia. Erityisesti teos Suuret keksinnöt ja Suomalaisen siihen tekemät lisäykset osoittavat, mitä tavoitteita Suomalaisella oli 1880-luvulla. [3] Vuonna 1885 Suomalainen kirjoitti puhelimesta:

»Meilläkin saattaa jo monessa kaupungissa ken tahansa verrattain vähäistä maksua vastaan omasta huoneestansa keskustella aivan toisessa talossa asuvan tuttavansa kanssa, huutamatta, voimiaan ponnistelematta, aivan kuin tavallisestikin. Eikä siinä kyllä, vaan saattaa jo esimerkiksi Helsinkiläinen huoleti haastella Porvoolaisen kanssa ja ennenkuin tämä kirja on loppuun painettu, kaiketikin muittenkin Suomenmaan suurimpain kaupunkien asukasten kanssa.»
([3])

PerheMuokkaa

Suomalainen oli vuodesta 1876 naimisissa Hilma Katarina Charlotta Bährin kanssa[1]. Heidän poikansa oli lehtori Lauri Suomalainen.

TuotantoMuokkaa

Suomalainen julkaisi teoksensa kirjailijanimillä Samuli S. ja Samuli Suomalainen ja käytti myös nimimerkkejä K.G.S., K.S. ja S.S.

TeoksiaMuokkaa

Suomalainen kirjoitti seuraavien lisäksi myös lyhyitä näytelmiä.

  • Novelleja, nimellä Samuli S., I osa Helsinki: Sederholm, Holm, 1876; II osa Porvoo: WSOY 1885
  • Kevään ajoilta, jutelmia, nimellä Samuli S., Helsinki: Holm, 1900.
  • Lapsuuden ajoilta, 1881
  • Suomalaisia keskusteluja. Ajan ratoksi suomalaisille naisille kyhäeltyjä 1–2, nimellä K. Suomalainen. 1. osa omakustanne, Sortavala 1885, 2. osa C. W. Alopaeus, Sortavala 1886
  • Suljetuissa kammioissa, 1902
  • Andante-akkordeja iltahämyssä, 1903. Helsinki, Otava. Omistettu ystävä Jean Sibeliukselle, käytti nimeä Samuli S.
  • Pienessä kaupungissa, 1905
  • Laskuopin kertauskirja seminareja ja kansakouluja kuin myös itsekseen oppivia varten, 1906
  • Matteuksen evankeliumi, raamatunkäännöskomitean suomennoksena v:lta 1906, kielellinen tutkielma, 1906
  • Lyhykäinen mittaus-oppi kansakouluja varten, 1907
  • Mittausopillisia esimerkkejä kansakouluja varten, 1908
  • Laskuopillisia esimerkkejä kansakouluja varten, 1–12,1908–1909
  • Oman onnensa seppiä jutelma kansalle, 1907
  • Pikku laskuoppi kiertokouluja varten, 1907
  • Kertoelmia, valikoima, 1909
  • Mittaus-opillisia esimerkkejä kansakouluja varten, 1913

SuomennoksiaMuokkaa

Suomalainen suomensi muun muassa Jules Vernen teoksia, kuten Salaperäinen saari 1903 ja Viisi viikkoa ilmapallossa 1904, Jonathan Swiftin Gulliverin matkat kaukaisilla mailla ja Raspen teoksen Paroni von Münchhausenin retket ja seikkailut sekä venäläisiä klassikoita kuten Ivan Turgenevin Isät ja lapset 1906. Hän suomensi myös tietokirjoja vuosina 1880–1888, muun muassa seuraavat:

  • Käsikirja masinisteille ja lämmittäjille, 1880
  • Suuret keksinnöt, 1885
  • Suomi. Kuvia Suomen maasta ja kansasta, Tekstin kirj. K Suomalainen, 1888

Suomalainen oli ensimmäisiä nykysuomea käyttäneitä tietokirjailijoita.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Vilho Suomi: Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan: Samuli S., s. 135–137. Porvoo: WSOY, 1954.
  2. a b Muistokirjoitus. Raja-Karjala 7.5.1907
  3. a b Suomentaja kansanvalistajana: Karl Gustaf Samuli Suomalainen ja Suuret keksinnöt. Outi Paloposki. Kasvatus ja aika. Viitattu 19.9.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa

Tämä kirjailijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.