Sammunjoen valuma-alue
Sammunjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.18) on Kokemäenjoen vesistössä (35) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue. Sen laskujoki on Sammunjoki, joka yhtyy Kokemäenjoen vesistön pääuomaan Kokemäenjokeen Huittisten Lauttakylässä. Kokemäenjoki kuuluu yhtymäkohdassa Kokemäenjoen yläosan alueen (35.12) Keikyän alueeseen (35.123).[4][2][5]
| Sammunjoen valuma-alue (2. jakovaihe: 35.18) |
|
|---|---|
 Nanhiankoski |
|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Satakunta, Pirkanmaa |
| Vesistöalueen tai valuma−alueen tietoja | |
| Merialue | Itämeren valuma-alue |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| 1. jakovaihe | Kokemäenjoen alue (35.1) |
| 2. jakovaihe | Sammunjoen valuma-alue (35.18) |
| Vesistöjako |
Sammaljoen alaosan alue (35.181), Sammaljoen keskiosan alue (35.182), Sammaljoen yläosan v-alue (35.183), Houhajärven valuma-alue (35.184) |
| Laskujoki | Sammunjoki |
| Pääuoma | ←Sammaljoki ←Ruoholansuonoja |
| Koordinaatit | |
| Mittaustietoja | |
| Valuma-alue | 302,67 km² [1] |
| Järvisyys | 1,46 % [1] |
| Alueen pituus | 35 km [2] |
| Alueen leveys | 20 km [2] |
| Pääuoma | 54,8 km [2][a] |
| Suurin virtaama | 45,8 m³/s (HQ) [3] |
| Keskivirtaama | 3,41 m³/s (MQ) [3] |
| Pienin virtaama | 0,11 m³/s (NQ) [3] |
 Sammunjoki yhtyy Kokemäenjokeen Lauttakylän Sammussa |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Yleistä
muokkaaVesistöalueen sijainti
muokkaaVesistöalue alkaa Vesilahden ja Urjalan Sastamalan puoleiselta raja-alueelta ja päättyy Huittisiin Kokemäenjoen rantaan. Valuma-alue sijaitsee Satakunnan ja Pirkanmaan maakuntien alueilla, ja pääosin Huittisten, Sastamalan ja Punkalaitumen kuntien alueilla sekä hieman myös Vesilahden ja Urjalan reuna-alueilla. Valuma-alue on 35 kilometriä pitkä ja 20 kilometriä leveä, ja sen pinta-ala on 302,67 neliökilometriä (tai 299,02 km² [2]) ja järvisyys 1,46 %.[1] Sammunjoen valuma-alue sijaitsee Kokemäenjoen alueen (35.1) eteläreunassa. Sitä reunustaa pohjoisessa Keikyän alue (35.123) ja vedenjakajan takana sijaitsevat etelässä Loimijoen valuma-alue (35.9), koillisessa Kuloveden alue (35.13), ja idässä sekä Sarkolanjoen valuma-alue (35.17) että hieman myös Vanajaveden-Pyhäjärven alue (35.2).[5][2][4]
Pääuoma
muokkaaSammunjoen valuma-alueen pääuoman kulku on maallikollekin ala- ja keskijuoksulla varsin selvä. Joki yhtyy Kokemäenjokeen Sammunjokena ja sen nimi on keskijuoksulla Sammaljoki. Vesistöviranomaiset ovat julkaisseet valuma-alueen tärkeimpien uomien tiedot esimerkiksi Paikkatietoikkunassa. Sen mukaan Sammunjoella ja Sammaljoella on suurina sivu-uomina Savioja (8,9 km²), Rekioja (21 km²), Mustisoja (10 km²), Pahaoja (9,1 km²), Ylhäissuonoja (16 km²), Pikkujoki (46 km²) ja Rautaoja (10 km²). Rautaojan jälkeen valuma-alueen latvaosan pinta-ala on 31 neliökilometriä. Sinne on vesistöviranomainen merkinnyt suurimmaksi uomaksi Ruoholansuonojan, joka kuulunee siksi pääuomaan.[2]
Pääuoman pituus on tässä määritetty laskemalla Paikkatietoikkunassa vesistöviranomaisen julkaisemia uomien pituusmittoja yhteen alkaen joensuusta ja lopettaen Ruoholansuonojaan. Niiden yhteispituudeksi tulee 49,99 kilometriä. Kun tähän pituuteen on pääuomaan alussa merkitty 810 metrin osuus Kokemäenjokea liikaa ja pituudesta puuttuu Ruoholansuonojan 7,4 kilometriä pitkä jatke Ekojärvelle, saadaan pääuoman pituudeksi hyvällä tarkkuudella 54,8 kilometriä.[2]
Vesistöalueen jako
muokkaaSammunjoen valuma-alueen kolmannen jakovaiheen vesistöalueita ovat seuraavat neljä aluetta tai valuma-aluetta. Sisennys tarkoittaa sitä, että vesistöalue laskee tai yhtyy yläpuoliseen vesistöalueeseen. Samalle tasolle sisennetyt vesistöalueet laskevat kaikki yläpuoliseen vesistöalueeseen alajuoksulta luetellussa järjestyksessä. Pääuomaan eli vesistöreittiin kuuluvat vesistöalueiden nimet on lihavoitu [4][1]:
- Sammaljoen alaosan alue (35.181),
- Sammaljoen keskiosan alue (35.182),
- Sammaljoen yläosan valuma-alue (35.183),
- Houhajärven valuma-alue (35.184)
Patoja
muokkaaJoki on ollut uittoväylä, joten merkittäviä patoja ei uomassa esiinny. Joistakin entisistä vesimyllyistä on jäljellä kivisten patojen jäännöksiä. Nanhiankoskeen perustettiin vuonna 1932 vesimylly, mutta se on lopettanut toimintansa. Myllyn patorakenteita on kuitenkin edelleen koskessa. Rekikoskessa on sijainnut ikimuistoinen vesimylly ja koskessa onkin betoninen puolipato, joka päästää vasemmalta puolelta vettä läpi. Pääuomassa on karttaan merkittyjä pohjapatoja Klupunkoskessa, jonka padon avulla Jokelan kalankasvattamo on järjestänyt vesikiertonsa, ja Kaunistonkoskessa. Näiden lisäksi on Sammakkajärven laskuoja padottu ojan alajuoksulla kahdeksi lammikoksi.[5][3]
Hydrologiaa
muokkaaSammunjoen alajuoksulla on sen keskivirtaamaksi (MQ) arvioitu 3,41 kuutiometriä sekunnissa (m³/s) tai 3,0 m³/s [6], keskialivirtaamaksi (MNQ) 0,1 m³/s ja keskiylivirtaamaksi (MHQ) 29,0 m³/s [6]. Pienimmäksi virtaamaksi (NQ) on arvioitu 0,11 m³/s tai alle [6] ja suurimmaksi (HQ) 45,8 m³/s (myös HQ20 46 m³/s [6]). Joen virtaamat voivat vaihdella suurestikin, mutta tulvat ovat yleensä lyhytkestoisia.[3][7]
Vesistöalueen rakenne
muokkaaPääuoman sivu-uomia
muokkaaSammun- ja Sammaljoella on pääasiassa vain pieniä sivu-uomia. Sivu-uomat esiintyvät taulukossa alajuoksulta alkaen peräkkäisessä järjestyksessä ja harmailla kuntarajoja merkitsevien raitojen erottelemina. Taulukossa esitetään sivu-uomien tietoja, joiden lähteet on esitetty taulukon alla, joihin on viitattu kunkin sivu-uoman kohdalla erikseen yksilöimällä kunkin tiedon lähde taulukon oikeaan sarakkeeseen. Virtavesien pituus, jonka lähteenä on Karttapaikka, on kartasta mitattu karkea arvio. Tähdellä merkitty Pikkujoen pituus on pääjärvensä laskujoen pituus, joka on vesistöviranomaisen määrittämä arvo. Sammakkajärven lasku-uoma on kartasta mitattu pituusarvo. Lihavoitu uoma on pääuoman latvaosa.
| Sivu-uoman nimi |
Joen kohta |
Etäisyys suistosta (km) |
Pituus (km) |
Virtaama (MQ m³/s) |
Valuma- alue (km²) |
Lähteet | |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Sammunjoki yhtyy Kokemäenjokeen Lauttakylässä | |||||||
| Savioja | Saviojanmaa, Huittinen | 10 | 6 | 9 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Aro-oja | Räikänmaa | 12 | 6 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Langenoja | Räikänmaa | 13 | 2 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Hyytinoja | Räikänmaa | 15 | 3 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Nevaoja | Viittasuo | 16 | 6 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Rekioja | Rekikoski | 18 | 13 | 22 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Mustisoja | Kangasmaa | 19 | 4 | 10 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Varasoja | Rekikoski | 20 | 2 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Tuomioja | Rantakulma, Sastamala | 22 | 2 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Sopanoja | Rantakulma | 25 | 3 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Pahaoja | Pärnänmaa, Punkalaidun | 27 | 5 | 9 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Ylhäissuonoja | Illo, Sastamala | 31 | 5 | 16 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Pikkujoki | Salonojansuo | 35 | * 8,6 | 46 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Sarvikkaanoja | Salonojansuo | 35 | 2 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Ruokostenoja | Salonojansuo | 36 | 6 | 2,2,4,2,–,– | |||
| oja Sammakkajärvestä | Sammaljoki | 39 | * 3 | 2,2,4,2,–,– | |||
| Mustanoja | Sammaljoki | 43 | 3 | 2,2,4,–,–,– | |||
| Sianoja | Sammaljoki | 45 | 7 | 2,2,4,–,–,– | |||
| Kravi | Rautaniemi | 46 | 2 | 2,2,4,–,–,– | |||
| Rautaoja | Rautaniemi | 48 | 6 | 10 | 2,2,3,4,–,3 | ||
| Murtoonmaanoja | Rautaniemi | 50 | 4 | 2,2,4,–,–,– | |||
| Varessuonoja | Enonkulma | 51 | 5 | 2,2,3,2,–,– | |||
| Kolunoja | Enonkulma | 52 | 4 | 2,2,4,–,–,– | |||
| Ruoholansuonoja | Enonkulma | – | 5 | 2,2,4,–,–,– | |||
Lähteet: 1 = luettu Wikipedian suomenkielisestä artikkelista, 2 = katsottu Karttapaikan verkkopalvelusta [5], 3 = katsottu Paikkatietoikkunsta [2], 4 = Paikkatietoikkunan ja Karttapaikan tietoja yhdistäen.
Muita virtavesiä
muokkaaValuma-alueen pieni leveys aiheutuu sivu-uomien lyhyydestä. Sivu-uomien lisäksi löytyy vielä joitakin nimettyjä ojia. Mustisojan latvahaaraa kutsutaan Satulaojaksi, Kravin ja Lailujärven latvauomaa Lailujärvenojaksi ja Ruoholansuonojan lyhyttä sivuhaaraa kutsutaan Isokorvenojaksi. Pikkujoen valuma-alueella Houhajärveen laskee Hyssänoja.[5]
Järviä
muokkaaValuma-alueella sijaitsee kymmen vähintään hehtaarin kokoista järveä tai lampea. Muutamissa niistä on suoritettu järvenlasku. Suurimmat järvet ovat Houhajärvi (373 ha) ja Sammakkajärvi (30 ha). Muut järvet ovat Hanhijärvi (4 ha), Iso-Kuovanen (2 ha), Lailujärvi (1 ha), Murtojärvi (6 ha), Pikku Murtojärvi (2 ha), Ruokojärvi (5 ha) ja Vihdanlammi (2 ha).[4][8]
-
Sammunjoki Huittisissa -
Sammaljoki Sammaljoella -
Houhajärvi Huittisissa
Huomioita
muokkaa- ↑ Valuma-alueen pääuoma on mitattu Paikkatietoikkunassa, jossa on käytettävissä vesistöviranomaisten määrittämiä joenuomien eri osuuksien pituuksia. Pituuden arviointi on selostettu artikkelin kappaleessa Pääuoma.
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d Ekholm, Matti: Suomen vesistöalueet. (Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja – Sarja A 126) Helsinki: Vesi ja Ympäristöhallitus, 1993. ISBN 951-47-6860-4
- ↑ a b c d e f g h i Sammunjoen valuma-alue, Sammunjoen suu Paikkatietoikkuna. Maanmittauslaitos. Viitattu 24.2.2025.
- ↑ a b c d e Rannikko, Leena: Kokemäenjoen ja sen sivuhaarojen kalataloudelliset kunnostustarpeet, s. 85–100, 106–108, 116–117. Turku: Varsinais-Suomen työvoima- ja elinkeinokeskus, 2006. ISBN 952-5555-14-3 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 3.3.2025.
- ↑ a b c d Sammunjoen valuma-alue (35.18) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 28.2.2025.
- ↑ a b c d e Sammunjoen suisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 28.2.2025.
- ↑ a b c d Meisalmi, Tapio: Sammunjoen alaosan neljän sahin kalataloudellinen kunnostussuunnitelma (PDF) kokemaenjoki.fi. 2011. Huittinen: Suunnittelutoimisto T. Meisalmi. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ Hautala, Arto:: Sammunjoen-Sammaljoen kalataloudellinen kunnostus (PDF) kokemaenjoki.fi. 2011. Huittinen: EcoRiver Oy. Viitattu 10.3.2025.
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 28.2.2025.