Samhain

kelttiläinen juhlapäivä
Tämä artikkeli kertoo juhlasta. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.

Samhain (iiriä, suom. ’kesän loppu’) on Britteinsaarilla vietettävä muinainen kelttiläinen juhla. Varsinainen juhlapäivä on 1. marraskuuta, mutta juhlinta aloitetaan jo edellisenä iltana auringonlaskun jälkeen.[1]

Samhain oli yksi muinaisten kelttien neljästä tärkeimmästä juhlasta. Nykyajan kelttiläisille uuspakanoille se on yksi vuodenpyörän kahdeksasta juhlapäivästä.[1]

Samhain oli yleisimmän nykykäsityksen mukaan kelttien uudenvuodenpäivä, jolloin päättyvän vuoden aikana kuolleiden ihmisten sielut kokoontuvat yhteen ennen matkaansa vainajalaan. Samhain oli kelteille myös sadonkorjuujuhla, jossa ihmiset antoivat ruokauhreja vainajille.[1]

Keltit saattoivat juhlia samhainia pari viikkoa. Kelttien uskomusten mukaan samhainin aikana tämän- ja tuonpuoleisten maailmojen väliset rajat katosivat, ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia asutusten ympäristössä, koska tulien uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.[2] Samhainiin kuuluu myös joitain roomalaisten miehittäjien hedelmäjumalattaren Pomonan juhlasta omaksuttuja tapoja. Nykyajan halloweeniin samhainista on otettu noidat, aaveet ja peikot. Samhainin juhlintaan liittyy myös kurpitsalyhtyjen sytyttäminen sekä harppu ja joutsen vainajalamatkan symbolina.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d Henderson, Helene (toim.): ”Samhain”, Holiday Symbols and Customs, s. 787–789. Omnigraphics, 2009. ISBN 978-0-7808-0990-1.
  2. Tom Sjöblom: Druidit – tietäjiä, pappeja ja samaaneja. s. 72–73. SKS 2006. ISBN 951-746-842-3.

Aiheesta muuallaMuokkaa


Tämä uskontoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.