Avaa päävalikko

Salyanin piirikunta (Nepal)

piirikunta Nepaln Raptin vyöhykkeellä
Tämä artikkeli käsittelee piirikuntaa Nepalissa. Azerbaidžanin samannimistä piirikuntaa käsittelee artikkeli Salyanin piirikunta.

Salyanin piirikunta (nepaliksi सल्यान, Salyāna) on yksi Nepalin 75 piirikunnasta. Se sijaitsee Nepalin Keskilännen kehitysalueen Raptin vyöhykkeellä, linnuntietä runsas kolmesataa kilometriä Kathmandusta länteen.

Salyanin piirikunta
सल्यान, Salyāna
Salyanin piirikunnan sijainti Nepalissa.
Salyanin piirikunnan sijainti Nepalissa.

Koordinaatit: 28.3779°N, 82.1633°E

Valtio Nepalin lippu Nepal
Nepalin kehitysalueet Keskilännen kehitysalue
Nepalin vyöhykkeet Rapti
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Salyan Khalanga (7 668 as., 2011)[1][2]
Pinta-ala  ([3]) 1 462 km²
Väkiluku (2011)  ([2]) 242 444
 – väestötiheys 166 as./km²
HDI (2011[4]) 0,441
Lyhenteet
 – ISO 3166 NP-RA
ddcsalyan.gov.np
Salyanin piirikunnan kartta. Piirikunnan keskuksen sijainti on merkitty sinisellä symbolilla kartan keskiosaan.

Salyanin piirikunta rajautuu idässä Roplan, etelässä Dang Deukhurin ja Banken lännessä Bardiyan ja Surkhetin sekä pohjoisessa Jajarkotin ja Rukumin piirikuntaan. [5]

Salyanin piirikunnassa asui vuonna 2011 yhteensä 242 444 ihmistä (213 500 as. vuonna 2001). Piirikunnan pinta-ala on 1 462 neliökilometriä ja väestötiheys 166 as./km2.[2][3][6] Hallinnollinen keskus on Salyan Khalanga (Salyan) eli piirikunnan Khalangan kyläkehityskomitean (7 668 as., 2011) keskustaajama.[1][2] Se sijaitsee linnuntietä noin 319 kilometriä Kathmandusta länteen. Toukokuussa 2014 piirikuntaan muodostettiin kyläkehityskomiteoiden alueita yhdistämällä sen ensimmäinen kaupunki, Sharada.[7]

Piirikunta kertoo olevansa tunnettu hindutemppeleistään, joihin kuuluvat Shivan temppelit Chhayachhetrassa ja Laxmipurissa sekä Devi-temppelistä Khairabangin kylässä Hiwalchan kyläkehityskomitean alueella.[1]

Piirikunta ryhmitellään yleensä Keskilännen kumpuvyöhykkeeseen kuuluvaksi.[8] Tarkemmassa jaottelussa piirikunnasta 28,6 % sisällytetään ylempään trooppiseen, 68,3 % subtrooppiseen ja 3,0 % lauhkeaan kasvillisuusvyöhykkeeseen.[8]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Brief Introduction Salyanin piirikunnan kehityskomitea, ddcsalyan.gov.np. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  2. a b c d National Population and Housing Census 2011 (Village Development Committee/Municipality) (pdf (2,1 MB)) Volume 02, NPHC 2011. marraskuu 2012. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  3. a b Statistical Yearbook of Nepal 2013 (pdf) marraskuu 2013. Kathmandu, Nepal: Central Bureau of Statistics of Nepal, cbs.gov.np. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  4. Nepal Human Development Report 2014 (pdf) (Piirikuntakohtainen hdi-kartta teoksen sivulla 15, pdf-tiedostossa s. 29/142. Vuonna 2014 julkaistut Nepalin ja sen piirikuntien hdi-indeksiluvut kuvaavat vuoden 2011 tilannetta.) 15.5.2014. np.undp.org. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  5. Nepal: Zones, Major Cities, Cities & Urban Municipalities citypopulation.de. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  6. Nepal: Administrative Division, Zones and Districts (kunkin piirikunnan pinta-ala ja asukastiheys tulee esiin piirikunnan nimilinkkiä klikkaamalla) citypopulation.de. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  7. Govt declares 72 new municipalities (Maininta vähintään 10 000 asukkaan kaupunkikoosta kumpuilevalla tai vuoristoalueella ja vähintään 20 000 as. etelän alavalla Tarain seudulla.) 8.5.2014. thehimalayantimes.com. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)
  8. a b Barnekow Lillesø, J-P., Shrestha, T. B., Dhakal, L. P., Nayaju, R. P., & Shrestha, R.: The map of potential vegetation of Nepal: a forestry/agro-ecological/biodiversity classification system (pdf) (Table 6: Physiographic Regions of Nepal Based on Administrative Districts. Table 7: Overlapping altitudes in the physiographic zones. Table 9: Tarai Districts and Ecological Zones (elevation). Table 10: Hill Districts and Ecological Zones (elevation). Table 11: Mountain Districts and Ecological Zones (elevation)) Development and Environment; No. 2/2005. 2005. Center for Skov, Landskab og Planlægning / Københavns Universitet, ku.dk. Viitattu 18.5.2015. (englanniksi)

Aiheesta muuallaMuokkaa