Salomon Hirvinen
Salomon Hirvinen (31. heinäkuuta 1834 Ylihärmä – 2. huhtikuuta 1903 Vöyri)[1] oli suomalainen pappi ja valtiopäivämies. Hirvisellä on kuvattu olevan hyvä lauluääni sekä hyvä saarnamies. Hirvinen tunnustautui raittiuden tiukaksi vaalijaksi.[2]
| Salomon Hirvinen | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 31. heinäkuuta 1834 Ylihärmä |
| Kuollut | 2. huhtikuuta 1903 (68 vuotta) Vöyri |
| Kansalaisuus | Suomen suuriruhtinaskunta |
| Vanhemmat |
|
| Puoliso |
|
| Lapset | |
| Ura | |
| Uskontokunta | Luterilaisuus |
| Kirkollinen arvonimi | Rovasti (1885) |
Henkilöhistoria muokkaa
Salomon Hirvisen vanhemmat olivat maanviljelijä Salomon Eliaksenpoika (Hirvelä) ja Liisa Matintytär (Kurki) ja puoliso vuodesta 1865 Matilda Karolina Fransman. Senaattori, juristi Väinö Vindician Hirvinen oli heidän poikansa. Hirvinen tuli ylioppilaaksi 1855 ja suoritti teologian erotutkinnon ja vihittiin papiksi 1860.
Ura pastorina muokkaa
Pastoraalitutkinnon hän suoritti 1876. Hirvinen oli ensin Pohjan kappalaisen viran välisaarnaaja 1860 ja sitten Espoon kappalaisen apulainen vuodesta 1861. Seinäjoen kappalainen hänestä tuli 1864 ja Rauman kappalainen 1867, minkä ohessa hän oli Rauman kaupungin kansakoulujen tarkastaja 1872–1879 ja kaupungin reaalikoulun vt. kollega 1875–1876. Ylistaron kirkkoherra Hirvinen oli vuodesta 1879 ja virkansa ohessa Vaasan ylisen rovastikunnan kansakoulujen piiritarkastaja 1881–1882. Vöyrin kirkkoherra Hirvinen oli vuodesta 1892. Hän toimi myös lääninrovastina 1885–1893 ja vuodesta 1897. Hirvinen oli pappissäädyn edustaja valtiopäivillä 1882.[1][3]
Seinäjoen kappalainen (1864–1867) muokkaa
Hirvinen valittiin kesäkuussa 1864 Seinäjoen seurakunnan kappalaiseksi ja oli toimensa ensimmäinen viranhaltija. Hirvisen kaudella Seinäjoen kirkko kunnostettiin ja kappalaisen virkatalo valmistui asuinkelpoiseksi. Seurakunnan hengellisen elämän ohella Hirvinen paneutui Seinäjoen ja Ilmajoen yhteiskunnallisiin ongelmiin. Hirvinen suosi Ilmajoen seurakuntalaisia pitämään kylissään rukouksia ja hartaushetkiä ja oli siten kotihartautta suosivaa esimiestään, Kaarle Forsmania, vastaan. Hirvinen oli raittiuden tiukka vaalija ja ohjasi seurakuntalaisiaan käytännöllisiin päätöksiin.[2]
Hirvinen oli myös Seinäjoen kaupunginkirjaston perustajia.[4]
Julkaisuja muokkaa
- Saarnoja kotihartauden tarpeeksi: 1 vihko, 1870
- Leskiavun jako Waasan lääniin kuuluvassa viidessä provastikunnassa Turun arkkihiippakuntaa kirkollisvuonna 1888, 1889
Lähteet muokkaa
- Junnila, Heikki: Ruutimakasiinista Lakeuden ristiin. Seinäjoen seurakunnan historia 1863-2004. Seinäjoki: Historiatoimikunta, 2009. ISBN 978-952-92-5208-4.
Viitteet muokkaa
- ↑ a b Ylioppilasmatrikkeli 1853–1899 (Viitattu 1.11.2020)
- ↑ a b Junnila 2009, s. 47
- ↑ Hirvinen, Salomon Suomen papisto 1800–1920 -verkkojulkaisu. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2017. (Viitattu 1.11.2020)
- ↑ Porstuakirjasto: Salomon Hirvinen (Viitattu 1.11.2020)