Saladin Grunér
Saladin Grunér (9. heinäkuuta 1824 Hämeenlinna – 25. maaliskuuta 1894) oli suomalainen Venäjän keisarillisessa armeijassa palvellut kenraalimajuri.[1]
Grunérin vanhemmat olivat C. H. Grunér ja Sophia Albertina Wikberg ja puoliso vuodesta 1856 Augusta Maria Lovisa Ithimaeus. Grunér palveli ensin vänrikkinä 11. suomenmaalaisessa linjapataljoonassa ja vuodesta 1850 aliluutnanttina Suomen krenatööritarkk’ampujapataljoonassa. Luutnantiksi hänet ylennettiin vuonna 1851. Vuonna 1855 hänet määrättiin pataljoonansa esikunnan adjutantiksi ja ylennettiin alikapteeniksi. Krimin sodan alussa Grunér palveli vanhempana adjutanttina Suomeen sijoitettujen joukkojen esikunnassa. Sodan lopulla 1855 hänet määrättiin palvelukseen 1. Turun ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonaan, mutta mainitussa virassa pysytettynä. Grunér ylennettiin kapteeniksi 1856 ja majuriksi 1862, jolloin hänet määrättiin 1. Turun ruotujakoisen tarkk’ampujapataljoonan Mynämäen komppanian päälliköksi. Everstiluutnantiksi hän yleni 1863 ja everstiksi 1867. Kun ruotujakoiset tarkk’ampujapataljoonat lakkautettiin Suomessa 1868, Grunér siirrettiin reserviin. Hän sai eron sotapalveluksesta kenraalimajurina marraskuussa 1876.[1]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Saladin Grunér Suomalaiset kenraalit ja amiraalit Venäjän sotavoimissa 1809–1917. Biografiakeskus, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura. (Viitattu 2.2.2020)